Tervetuloa
Sinenmaan
verkkopalveluun

Wälkommen till
Sinenmaas
webbservice

Welcome to
Sinenmaa's
web service

Etusivulle

Uusin
Uudempi
Uutta

Valtakunnan
  puhelinnumerot

POLIITTINEN LASIPULLO

Tämän kevään ajankohtaiset ovatkin jo kertoneet, miten ja miksi poliitikot eivät uskalla häiritä markkinoita. Kun seuraavan kerran rikot itseäsi tahi renkaitasi lasin sirpaleisiin, niin muista vielä kerran kiittää siitä poliitikoita, joiden pätevyys on siinä, että He visusti varovat häiritsemästä markkinavoimia esimerkiksi siten, että lasipullot kiellettäisiin.

Poliitikot eivät uskalla käyttää systeemiä lasipullojen poistamiseen, koska poliitikot käyttävät systeemiä pelkästään rikkaiden etujen ajamiseen. Koska jos poliitikot käyttäisivät systeemiä lasipullojen ja lasin erittäin huonojen haittojen poistamiseen, niin silloin markkinavoimat heti syyttäisivät poliitikoita markkinoiden häirinnästä.
Sellaisen moitteen estämiseksi poliitikot ovat jo ennalta luoneet koko joukon hokemia, miten politiikkaa ei tule millään muotoa käyttää markkinoiden häirintään, koska häiritty Mr. Markkinavoima ei taatusti silittele poliitikoiden päitä, jos poliitikot eivät koko ajan rikastuisi lisää, ja jos poliitikoiden etuoikeudet eivät kasvaisi.

Poliitikot pitävät markkinoiden toimivuutta ja kilpailukykyä tärkeämpänä kuin puhdasta luontoa ja ihmisten terveyttä. Jos kuitenkin jossakin havaitaan poliitikoiden puhuvan ihmisten hyvinvoinnista, niin siinäkin on takana markkinavoimien häiriöistä huolestuminen. Markkinavoimat, eli poliitikot huomasivat vasta aivan viime vuosina, että ihmisten terveydestä huolehtiminen on kannattava aina silloin, jos ihmisen epäterveys tulee markkinoille kalliiksi.

Koska polkupyörän renkaita menee kaupaksi sitä paremmin mitä enemmän kaduilla on pullonsirpaleita, niin siksi lasipullojen poistaminen olisi selvä markkinahäiriö. Samoin lääkärien työllisyys olisi uhattuna, jos ihmiset eivät enää saisi haavoja lasinsirpaleista, joka olisi täydellinen katastrofi markkinoille, jos lääkärien työmäärä vähenisi.

Lääkärit eivät voisi vaatia lisää palkkaa, jos ihmisten terveys todella lisääntyisi, joten ainoa keino, jolla systeemi voi pitää lääkärit leivissä on siinä, että markkinavoimia ei saa häiritä, jotta kasvoton markkinavoima, eli paksuniskainen poliitikko saisi edelleenkin huseerata maailmassa kuin norsu porsliinikaupassa.

Onhan se niinkin, että pullojen tekijät saavat vaatia lisää palkkaa aina, kun Heillä ei ole parempaakaan tapaa toteuttaa ihmisyyttä ja tätä ainutkertaista elämäänsä kuin tuottaa tavaraa, joka kelpaa vain luonnon tuhoamiseen, eli rikkaiden hyysäämiseen.

Yrityksien tuottavuuden nimissä tehty ihmisten terveyden edistäminen ei edistä ihmisten inhimillisyyttä ja toisista välittämistä, koska tuollainen toiminta tähtää ainoastaan ja vain ihmisten sitomiseen entistäkin tiukemmin rikkaiden holhoojiksi. Jos vain poliitikot todella aidosti haluaisivat ihmisille hyvää, niin siihen ei päästä siten, että poliitikot rikastuisivat itse yhteiskunnan hyvän nimissä. Köyhyyttä on mahdotonta poistaa, jos siitä pitää rikastua.

Lasinsirpaleiksi muuttuvia pulloja on mahdotonta poistaa niin kauan, kun poliitikot saavat palkkaa siitä, että eivät häiritse markkinavoimia. Hauskaa vappua.

PS. Juhla on juhlaa vain silloin ja siinä, kun se ei millään tavoin tuota mitään kärsimystä ympäristöllä eikä juhlijoille. Luonnon tuhoaminen ja ympäristön saastuttaminen ei voi olla juhlaa muuta kuin sellaisten mielestä, jotka luulevat, että yhteinen hyvä ei ole mitään yksityisen napailun rinnalla. PS.

Lue lisää:
Internet: Lasipullo

MARKKINAHÄIRIÖ

Poliitikot eivät voi antaa mitään asiaa ilmaiseksi, koska se häiritsisi sitä markkinasysteemiä, joka tuottaa rahaa rikkaille. YLE:n vasta valittu ja pian virkaansa astuva toimitusjohtaja on saanut tämän päivän Helsingin Sanomien taloussivuilta tilaa omille näkemyksilleen. Lainaus:
"Yle ei voi antaa arkistojaan internetiin ilmaiseksi, jotta se ei häiriköisi markkinoilla."

Jokainen rikas on rikkaiden puolella, joten yksikään rikas ei voi milloinkaan olla kansantalouden puolella. On eittämätän tosiasia, että rikkaat ja rikkaiden konsultit ja asiantuntijat ovat jäävejä sanomaan yhtään mitään todellista taloudesta ja taloudellisuutta. Rikkaiden ainoa tavoite on ainoastaan lisätä omia voittojaan.
Todellinen asiantuntija ei koskaan voi pitää maailmaa jaettuna köyhiin ja rikkaisiin, koska mikään sellainen ei voi olla taloudellista, joka on taakka jollekin.

Kaikki talousasiantuntijat ja konsultit laskevat itsensä rikkaiden leiriin. Rikkaat taistelevat joka hetki köyhiä vastaan. Ja rikkaat voivat käydä rahallisesti voittoisia taistelujaan vain silloin ja siinä, kun He ovat anastaneet valtion omaksi yksityiseksi rahantekokoneekseen. Jo järjellä huomataan, että jos yhteiskunta ei ole taloudellinen kaikille, niin silloin jokainen ihminen kärsii epätaloudellisesta asioiden hoidosta.

Kyseisen päivän Helsingin Sanomien taloussivuilla löytyy YLE:n uuden johtajan näkemyksille täysin päinvastainen mielipide. Ja sen mielipiteen esittäjällä on esittää oma elämänsä todisteeksi, että Hän on oikeassa siinä, missä puhuu. Kyseessä on todellinen markkinahäirikkö, koska jos markkinoita ei mikään häiritse, silloin se on kuin seisovan veden lätäkkö, joka haisee...

Pirun pihi puimurimies

Markkinoita pitää häiritä, koska muutoin ne eivät kehity. Koskaan luova ihminen ei voi olla häiritsemättä markkinoita, koska luovuus on totta vain uuden esille tuomisessa, eikä uusi voi koskaan olla ennalta tehty vanhaan. Asia ei ole uusi, jos se sopii markkinatalouteen. Markkinataloutta pönkittävät vain sellaiset, jotka hysteerisesti pitävät kiinni kaikesta haisevasta, vanhasta, kuten juuri yllä saimme huomata, miten YLE:n uusi toimitusjohtaja varoo visusti häiritsemästä markkinoita.

Tässä pitää erityisesti huomata, että jos markkinataloutta ei saa häiritä, niin silloinhan markkinataloutta vaaditaan tuottamaan voittoja vain harvoille, eli tämä sama meno saa jatkua niin kauan, kun rikkaat pelkäävät olla luovia. Onneksi kuitenkin nyt tuli maan mainoa markkinahäirikkö on Porista, missä ei turhaan porista.

Muuan porilainen Sampo-Rosenlew -puimuritehtaan johtaja esittää varsin luovaa ajattelua. Hän esimerkiksi ei ulkoista tehtaan tuotantoa, vaikka rikkaiden leirissä löhöävät liikkeenjohdon konsulentit ovat julistaneet, että johtajat saavat lisää rahaa, jos vain He ulkoistavat yritysten toimintoja. Tuo maan porisevan mainoa johtaja vastasi konsulteille, että sitten Hänen pitäisi ostaa suurempi kassakaappi, jonne rahat laitettaisiin --nukkumaan.

Olen kuullut rikkaiden julistavan, että rikkaat eivät nukuta rahaa. Jos on totta, että rikas voi milloin tahansa realisoida pääomaansa, niin silloin se on kiistaton todiste siitä, että rikkaat nukuttavat rahaa. Rikkaiden raha ei koskaan hyödytä kansantaloutta, joten jo siitäkin jokainen pystyy omilla aivoillaan tajuamaan, että rikkaiden puolelta ei koskaan ole esitetty mitään (taloudellisesti) järkevää.

Tuo puimuritehtaan johtaja, yrittäjä Timo Prihti puhuu siinä artikkelissaan muun muassa, että on käsittämätöntä, mihin yritysjohtajat tarvitsevat konsultteja. Jos nimittäin ihminen on yrittäjä, niin silloin Hänen pitää itse tietää, miten yritystä hoidetaan, jonka sanoo jo järkikin. Mutta kyseessä on sama mielettömyys, mitä tapahtuu valtion huipullakin; valtion lainsääjät, jotka ovat säätäneet verolaitkin, tarvitsevat asiantuntijoita siinä, miten parhaiten voidaan täyttää poliitikon verokirja. Verolakien säätäjät eivät siis itse ole mitään asiantuntijoita, koska he tarvitsevat asiantuntijoita, miten He voivat parhaiten löytää laeista porsaanreikiä, jotta Heidän ei tarvitsisi koskea palkkapussiin, vaan se menisi lyhentämättömänä (salaisille) pankkitileille nukkumaan.

Ehkäpä eniten minua miellyttää Timo Prihtin ajatus siitä, että yrityksen työntekijän ei tule ottaa yrityksestä palkkaa, vaan vain sen verran, että tulee onnellisesti toimeen. Jos ihminen kuluttaa enemmän kuin tuottaa, niin silloin Hän on kokonansa negatiivinen siinä yhteisössä, jossa on. Ihminen kuluttaa enemmän kuin tuottaa, jos Hän vaatii itselleen palkkaa. Sillä rikkaat ovat tarkkaan laskeneet sen palkan, jolla työ korvataan, joten palkanvaatijat eivät koskaan tuota yritykselle mitään, koska He syövät kaiken sen, minkä ovat tuottaneet ja ylikin. Koska jos ihmisellä on ahne asenne, niin silloin Hän ei voi mitään muuta kuin olla kuluttaja.

Koska rikkaat aina vaan rikastuvat lisää ja lisää eikä milloinkaan rikkaalla ole riittävästi rahaa, ja koska ne ovat rikkaita, jotka ovat laskeneet työlle rahallisen arvon, niin silloin rikkaiden työlle on aina laskettu liian suuri rahallinen arvo, koska jos rikkaat olisivat laskeneet työlle oikean arvon, niin silloin rikkaat eivät voisi rikastua. Jos ihminen ei osaa itse pitää itseään oikeassa arvossa, niin silloin Hän ei myöskään osaa sitä matematiikkaa, jolla arvotetaan taloudenhoitoa.

Timo Prihti elää sellaista elämää, jolla vain voidaan laskea omalle työlle oikea arvo. Hän ei pidä sihteereitä, eikä leuhki toimitiloilla tai asusteillaan. Vain tuollainen ihminen voi hallita ja hallitsee sen matematiikan, jolla vain voidaan esittää oikeita arvoja ihmisen työlle.
Sen sijaan on turha odottaa oikeaa ihmisen arvoa sellaiselta johtajalta, joka pelkää markkinoiden häiriintyvän, eli joka pelkää sitä, että raha ei kasautuisikaan Hänen pankkitileille nukkumaan. Rikas ei koskaan pysty esittämään mitään todellista, koska raha tekee tyhmäksi. Rikkaan matematiikan mukaan on oikein, että köyhän työlle lasketaan aliarvo, koska rikkaan pelehtimiselle laskettu yliarvo kompensoi köyhän aliarvon aina moninkertaisesti, joten rikkaan mukaan talous toimii taloudellisesti vain silloin, kun rikkaat rikastuvat. Rikkaiden typeryyden mukaan "yhteis"kuntaa ei hoideta taloudellisesti, jos rikkaat eivät koko ajan rikastu.

Loppusanat

Jos lukija ei ensilukemiselta usko tätä ajankohtaista asiaa, hän miettiköön visusti, onko sellainen rikas oikeesti viisas ja taloudellinen, joka pitää kanssaeläjiään halpatyövoimana. Ihmisen kutsuminen halpatyövoimaksi on rikos ihmisyyttä vastaan. Rikkaat eivät milloinkaan halua hyvää köyhille, vaan vain itselleen. Halpatyövoima on rikkaiden ja heidän talousasiantuntijoidensa käsite. Ihminen, joka puhuu ihmisyyden vastaisilla käsitteillä ei voi olla mitään muuta kuin ihmisyyden vastainen.

Jos köyhällä on vähänkin omanarvontuntoa, niin silloin Hän ei voi puhua itsestään halpatyövoimana. Koska siis rikkaiden joukosta osattomaksi jäänyt, mutta arvonsa tunteva ei voi pitää itseään halpana, niin silloin me siitä tiedämme, että ihmisen kutsuminen halvaksi on rikos ihmisyyttä vastaan, eli typeryyttä.

Jälkipuhetta

Kun YLE:n johtaja ei halua häiriköidä markkinoita, niin silloin Hän ainoastaan tukee hintojen, palkkojen, kustannusten nousua. Jotta YLE:n uusi toimitusjohtaja voisi kompensoida kustannusten nousun, joka aiheutuu siitä, ettei Hän halua häiritä kustannusten nousua, eli kilpailuyhteiskuntaa, niin siksi YLE:n johtajan on pakko vaatia yleläisiltä lisää tehokkuutta. Sillä jos YLE:n johtaja ei vaadi alaisiltaan lisää tehokkuutta, niin silloin on markkinahäirikkö!

Jos satut olemaan yleläinen, niin mieti ainakin kerran, kannattaako Sinun olla työssä sellaisessa firmassa, joka ei halua olla markkinahäirikkö, jotta työntekijöistä voidaan piiskata tehokkuusajattelulla loputkin tehot, jotta saataisiin nuoria tilalle, koska jos firma ei vaihda työntekijöitään usein tuoreisiin orjiin, niin silloin se on markkinahäirikkö.
Sokeasti markkinoita totteleva johtaja toimii tietysti kuin ropotti, joka huomataan siitäkin, että sokeat johtajat eivät halua häiritä markkinoita, jotta He saisivat potkia ihmisiä päähän.

Poliitikotkin sanovat, miten markkinoiden pitää antaa toimia rauhassa, koska jos poliitikot häiritsisivät markkinoita, niin silloin poliitikot eivät voisi vaatia itselleen ansiota markkinoiden toimivuudesta. Poliitikot voivat vaatia pätevyydestään lisää ja lisää etuoikeuksia vain silloin ja siinä, kun He eivät häiritse markkinoita, eli kun poliitikot itse ovat nostattamassa ahneudellaan elinkustannuksia, jotta poliitikot sitten voisivat vaatia köyhiltä tehokkuutta.

Lue lisää:
Arkisto: Kansanedustajat kuokkavieraina
Oikeus: Oikeustieteen korkein saavutus

LIIKENNETURVA

Poliitikot ottavat omaksi ansiokseen liikennekuolemien vähentymisen. Tässä kuitenkin esitetään se todellinen syy, miksi liikennekuolemat ovat vähentyneet.

Vuosikymmeniä sitten autoilu oli aivan uusi asia ihmiskunnalle. Silloin autojen ja kuljettajien määrä lähti kasvuun nollasta. Koska silloin ei ollut kokeneita kuljettajia, eikä vanhempia kuljettajia, niin ajokorttia joutuivat ajamaan keski-ikäiset ja sitä vanhemmat.

Ajokortin saamisen ikää on laskettu sekä lailla että uuden tekniikan pelon vähentyessä. Autoilun alussa nuoret eivät saaneet ajaa uusilla tekniikan ihmeillä, jotka kulkivat jopa 45 kilometriä tunnissa. Autojen ajaminen oli sallittua vain herrasmiehille ja salakuljettajille, jotka olivat silloin yhtä kokemattomia ajajia kuin kuka tahansa nykyajan nuori.

Siihen aikaan kellään ei ollut kokemusta auton ajamisesta. Silloin kaikki ikäpolvet olivat autoilun suhteen yhtä kokemattomia. Tätä kokemattomuutta jatkui Suomessa aina 1970 luvulle asti ja osin vielä -80 luvullekin. Keski-ikäisten ja vanhempien osuus väheni jatkuvasti autokouluista. Mitä enemmän liikenteessä oli jo nuorena aloittaneita sitä kokeneempia autoilijat keskimäärin olivat, joten sitä vähemmän he aiheuttivat onnettomuuksia, vaikka autojen määrä jatkoi kasvuaan.

Onnettomuuksien vähentyminen ei johdu lakien lisääntymisestä, vaan kokemuksen kasvusta. Eritoten on huomioitava juuri se tosiasia, että -50 ja -60 luvuilla, jolloin liikennekuolemia oli yli tuhat vuodessa, niin niitä eivät aiheuttaneet kokemattomat nuoret, vaan juuri ajokortin saaneet keski-ikäiset ja sitä vanhemmat, eli kokemattomat autoilijat. Kun kokemattomat keski-ikäiset poistuivat kokemuksen myötä liikenteestä, niin jäljelle jäivät vain kokemattomat nuoret.

Nykyään meillä ovat kokemattomia vain nuoret maasturimachot. joten ei ole yllätys, että juuri se ikäluokka koheltaa eniten liikenteessä. Eikä kokemattomien kuljettajien aiheuttamia onnettomuuksia voi vähentää muu kuin kokemus, eli aika. Liikennelakien lisäämisellä saadaan aikaan vaan mielipahaa, eikä suinkaan liikenneturvallisuutta.

Kun nyt on havaittu liikenneonnettomuuksien lisääntyminen, niin senkin takana on kokemattomuus, joka aiheutuu uudenmallisten autojen tulosta markkinoille. Isot ja raskaat henkilöautot, joita vielä mainostetaan turvallisiksi, ovat nyt yhtä vaarallisia kuin viisikymmentäluvun vauhtihirmutkin olivat aikoinaan.

On turha kuvitella, että mikään auto itsessään on turvallinen, jos sen ajalta puuttuu kokemus autosta. Vanhan pienen Datsun100A:n vaihto uuteen 2500 kiloiseen turvamaasturiin tuo mukanaan kokemattomuuden, joka tuo mukanaan jopa satojen autojen ketjukolarit, joista syytetään säätä, eikä ratin ja selkänojan väliin jäävää päätä.

Jos joku haluaa, niin Hän voi esittää käyrinä onnettomuuksien vähentymisen suhteessa keski-iässä aloittaneisiin autoilijoihin. Kokemus yhdessä tekniikan edistymisen kanssa on vähentänyt onnettomuuksia. Tieliikennelakien lisääntyminen ei ole ollut syynä onnettomuuksien vähentymiseen, joten tästä huomataan, että lainsäätäjät ovat saaneet ansiotta palkkaa ja etuoikeuksia ja kelohonkamökkejä.

Tuskin kukaan ei-poliitikko nyt esittää, että poliitikot ovat kehittäneet autoista parempia, tai että kokemuksen, eli ajan kasvu on poliitikoiden ansiota. Poliitikot tosin haluavat pitää kiinni etuoikeuksistaan, joten heidän on siksi täysin pakko jollakin tavoin perustella tarpeellisuuteensa, koska muutoin He eivät voi säilyttää niitä etuoikeuksiaan, jotka ovat välttämättömiä rikkaiden etuoikeuksien lisäämiselle.

Lue lisää:
Paperi: Liikennevalot
Oikeus: Laki ja moraali

DEMOKRATIAN ALKEITA

Puoluepoliitikoilla on ongelma. Pitäisi samaan aikaan ajan hengen mukaan puhua demokratian levittämisestä diktatuureihin, mutta samaan aikaan pitäisi saada enemmistö omassa maassa.

Demokratian alkeisiin kuuluu, että kenenkään ei tule edes ajatuksissaan ryhtyä yksinvaltiaaksi, puhumattakaan, että siihen pitäisi millään tavoin pyrkiä. Jos joku himoitsee puolueelleen lisää kannatusta, niin jo järkikin sen sanoo, että sellainen toiminta on täysin epädemokraattista, ja se toiminta pyrkii ainoastaan diktaattoriksi diktaattorin paikalle.

Demokraattinen ihminen ei edes ajatuksissaan pidä ongelmanaan vähäistä kannatusta, eikä vasitenkaan pyri millään tavoin lisäämään kannatustaan. Jos joku ei usko, niin ajatelkoon sitten vaikkapa USA:n nykyistä tilannetta, missä on yksi puolue huseeramassa puolueelleen mieluisia päätöksiä, missä kansalaisia kosiskellaan huoraamalla kristillisyydellä.

Myös Suomessa ne, jotka väittävät olevansa demokrattisia, pyrkivät kaikella imelyydellä ja lainsäädännällä saamaan omalle puolueelleen niin suuren kannatuksen, että jos tuollaisten halut toteutuisivat, niin ei voitaisi puhua mistään demokratiasta.

Kuten järkevät ihmiset tästä huomaavat, niin kaikilla puolueellisilla ihmisillä on perusasenteena päästä yksinvaltiaaksi. Se näkyy päivän selvästi jokaiselle rehelliselle, ja muutkin voivat nähdä puoluesysteemiä kannattavien pyrkivän koko ajan saamaan mahdollisimman paljon edustajiaan lainsäätäjiksi. Puoluesysteemiä kannavilla ei ole ajatuksissaan tilaa mitään sijaa sellaiselle, mikä olisi korkein mahdollinen puolueen kannatus monipuoluesysteemissä.

Kuten rikkaat kaikessa mielettömyydessään eivät pysty hyväksymään maksimipalkkaa (paitsi NHL:n kiekkoilijoille), niin myös poliitikot eivät pysty hyväksymään sitä, jos Heidän puolueensa kannatukselle olisi laissa säädetty yläraja. Se johtuu siitä, että kaikki rikkaat ovat jo unelmissaan diktaattoreita diktaattorien paikalla. Rikkaiden aivoissa ei ole mitään demokraattista, vaikka He niin mielellään demokratiasta puhuvatkin. Se puhe on ainoastaan äänestäjien kanssa huoraamista.

POLIITIKON ONGELMA

Poliitikoilla on ongelma. Pitäisi samaan aikaan ajan hengen mukaan puhua erilaisuudesta, moniarvoisuudesta ja suvaitsevaisuudesta sekä puolueen kannatuslukujen nostamisesta ainakin kolmeenkymmeneen prosenttiin.

Jos lukija ei näe tuossa mitään ongelmaa, niin Hän on poliitikko. Jos taasen näet puolueen kannatuslukujen nostamisen olevan ristiriidassa moniarvoisen yhteiskunnan kanssa, niin silloin olet se viisas, jolla on myös ratkaisu tähän poliitikon ongelmaan (viisailla on ratkaisu kaikkiin ongelmiin, koska viisailla ei ole ongelmia, suom. huom). Poliitikoilla on ainainen ongelma kannatuslukujen kanssa, koska He eivät halua ratkaista niitä.

Jos yhteiskunnassa on kymmenen puoluetta, niin viisas ihminen osaisi laskea päässäänkin sen, miten paljon Hän voi vaatia omalle puolueelleen kannatusta, jotta Hän jättäisi muillekin yhtä paljon. Viisas ei ahnehdi itselleen kannatusta,vaikka Hän muuten sitä saisikin.
Tosin viisaat eivät koskaan ole minkään puolueen kannattajia, koska viisas ei voi olla kaikkeuden puolella, jos Hän olisi jonkun puolueen puolella. Kosmoksen kansalaiseksi pääsy edellyttää Ojalan laskuoppia, koska jo sillä pystyy laskemaan, mikä olisi suurin mahdollinen puolueen kannatus moniarvoisessa erilaisuutta korostavassa monipuoluedemokratiassa.

Oletetaan, että Erkki Tuomioja pystyy nostamaan kymmenpuoluesysteemissä oman puolueensa kannatuksen kolmeenkymmeneen (30) prosenttiin. Kyse on siitä, että onko SDP enää silloin demokraattinen, jos se pyrkii haalimaan itselleen enemmän kannatusta, mitä sille Ojalan laskuopin mukaan kuuluisi. Jos SDP:n puheenjohtajat puhuvat demokratiasta ja moniarvoisuudesta, niin miten He voivat sen toteuttaa, jos He pyrkivät samaan aikaan vähentämään moniarvoisuutta?

Samaan aikaan toisaalla joku toinen puolueellinen ihminen haluaa presidentiksi, jolla Hän toisi voiton omalle puolueelleen. Ja sitten tuollainen presidenttiehdokas vielä väittää, miten hyvä koko Suomen presidentti Hänestä tulisi, omasta mielestään paras.

Kuten on monesti todettu, niin koskaan eikä milloinkaan yksikään rikas ei pysty ratkaisemaan mitään ongelmaa. Jos joku luulee, että siinä ei ole mitään ongelmaa, kun puolueelle vaalivoiton tuoja väittäisi olevan koko kansan presidentti, niin se johtuu vain siitä, että luulijalla on täsmälleen samanlainen asenne kuin kellä tahansa sellaisella, joka luulee, että ihmisten elämäntehtävä on kilpailu kaikkia vastaan.

Sellainen ei ole sopiva hallitsijaksi, joka omalla esimerkillään näyttää, miten maailmassa tulee kilpailla, jotta pärjäisi. Jos joku on voittaja, niin silloin muut ovat häviäjiä. Ja jos yksikin ihminen on häviäjä, niin silloin kaikki ovat. Hallitsijoilta luulisi odottavan sellaista elämää, missä ei ole sijaa millekään ahneudelle ja voittamiselle.

Mitään eroa ei ole rahan ahnehtimisen ja kannatuslukujen ahnehtimisen välillä. Jos ihminen ei ahnehdi kannatuslukuja, niin silloin Hän ei vaadi palkkaakaan tekemisistään. Ja toisin päin. Ahneilla on aina ongelmana riittämättömyys, olkoon se sitten rahan puutetta tai äänestäjien vähyyttä.

KIRKOLLIS
POLIITTINEN TIEDOTE

Kun kirjanoppineiden elämä paljastuukin erilaiseksi, mitä He opettavat, niin joka kerta He vetoavat ihmisyyteensä. Miksi kummassa itse itsensä jalustalle nostaneet eivät vetoa ihmisyyteen silloin, kun He vaativat lisää etuisuuksia? Mitä ihmisyyttä se on, kun se ilmenee vain moraalittomuudessa? Mitä kirjanoppineet oikein ajattelevat, kun He vetoavat ihmisyyteen vain silloin, kun He joutuvat häpeämään tekojaan? Kirjanoppineet siis todistavat, että ihmisyys on ainoastaan moraalittomuutta ja pahuutta.

Kun pappi tahi joku muu yhteiskunnallinen johtaja paljastuu moraaliltaan heikoksi, niin silloin kyllä väitetään, että ei tässä tarvitsekaan olla mitään esikuvia, eivätkä papitkaan (poliitikot, psykologit yms) ole sen kummempia kuin muutkaan. Jos siis rikkaat eivät ole senm mukkempia kuin muutkaan, niin miksi sitten He vaativat itselleen korkeampa asemaa? Jos kerta korkeampaan asemaan ei tarvita mitään moraalia, niin miksi sitten Heille pitää maksaa kovaa liksaa?

On se vaan saatanallista, kun pappien, poliitikkojen ja muiden rikkaiden ei tarvitsekaan olla moraaliltaan ja käyttäytymiseltään parempia, mutta siitä huolimatta He tarvitsevat palkkaa, palkkioita ja kaikenlaisia etuisuuksia ja etuoikeuksia enemmän kuin ne muut, joiden tasolla He väittävät olevansa --aina silloin, kun rikkaiden teot paljastuvat. Rikkaat perustelevat kaikki etuoikeutensa muihin ihmisiin nähden siten, että He ovat älykkäämpiä, pätevämpiä ja parempia kuin muut. Rikkaina rikkaat eivät koskaan vetoa ihmisyyteensä, vaan paremmuuteensa ja yli-inhimilliseen älykkyyteensä.

Kun rikkaan teot eivät vielä ole paljastuneet, niin silloin Hän kyllä osaa väittää, ettei Hän tule toimeen, jos ei saa mielettömästi palkkaa ja osinkoja --koska Hän on niin vastuullinenkin. Rikkaat vetoavat vastuulliseen työhönsä silloin, kun He kerjäävät itselleen lisää etuisuuksia ja rahaa, mutta heti, kun rikkaan teot paljastuvat, niin Hän vetoaakin ihmisyyteensä ja siihen, että Hän on kuitenkin moraaliltaan duunarin tasolla.

Jokainen moraalinen olento kuitenkin näkee, että se on duunareiden vähemmistö, joka on moraaliltaan rikkaiden tasolla.

Duunarien suuri enemmistö on moraaliltaan paljon paljon ylempänä mitä rikkaat ovat. Sillä rikkaat paljastavat olevansa moraalittomia, kun He vetoavat ihmisyyteen ja tavalliseen moraaliin vain silloin, kun Heidän pahat tekonsa ovat sattuneet paljastumaan. Mitenpäs olisi, jos Te rikkaat vetoaisitte ihmisyyteenne myös silloin, kun vaaditte itsellenne kyltymättömästi lisää etuisuuksia? Papitkin voisivat vedota ihmisyyteen muulloinkin kuin vain poliisikuulusteluissa. Voisitte täysin vapaasti vedota yleiseen ja yhtäläiseen ihmisyyteenne myös silloin, kun väitätte palkkataulukkoihin perustuen olevanne (minimi)palkkanne arvoisia.

Pyydän huomiota sille, että rikkaat käyttävät ihmisyyttä ainoastaan keppihevosenaan. Rikkaat väittävät olevansa ihmisiä vain silloin, kun He häpeävät tekojaan. On kuitenkin muistettava, että tosi ihmisyydessä ei ole mitään hävettävää; tosi ihminen ei vetoa ihmisyyteen koskaan eikä missään, koska tosi ihminen tekee vain hyviä, eli inhimillisiä tekoja. Se ei ole ihmisarvoista vedota ihmisyyteen silloin, kun on moraaliton.

Ihminen on Jumalan sukua. Jokainen ihminen on syntyperältään ehdottomasti kaiken moraalittomuuden yläpuolella. Kun ihminen ei pidä ihmisyyttä keppihevosenaan moraalittomuudelle, niin silloin Hän elää ja liikkuu oman ylhäisen syntyperänsä vaatimalla tavalla.

Jos ihminen uskoo perisyntiin, niin silloin Hän on pakko pitää omaa olemustaan huonona, johon olemukseen on aina hyvä vedota silloin, kun häpeä iskee päälle. Mutta tästä huomataan, että perisyntiin uskovat pitävät itseään muutoin aivan kertakaikkisen erinomaisena, jonka työ pitää palkita kullalla, mirhamilla ja vallalla! Ihmisen on mahdotonta vaatia (=kerjätä, suom. huom.) itselleen etuisuuksia, kun Hän elää ja liikkuu viisaasti.
Kun ihminen uskoo olevansa luonnostaan pätevä, niin silloin Hän ei tietystikään voisi pitää itseään joissakin kohtaan huonona ja muissa kohdissa hyvänä.

Luonnollinen ihminen ei voi vedota periluontonsa huonouteen, koska luonnollinen ihminen ei tee mitään sellaista, mikä pitäisi selittää ihmisen alhaisella syntyperällä --koska ihminen on syntyjään Jumalasta. Vain tyhmät uskovat ihmisen olevan huono luonnostaan. On tyhmää opettaa ihmisen olevan syntyperältään huono, koska silloin ihmisen on pakko toteuttaa sitä huonoutta, jota Hän opettaa.

Asiasta lisää:
Paperi: Papeille, Poliitikoille ja Psykologeille
Oikeus: Oikeuden Anatomia
Taivas: Vallinnon Toiminta

Jos poliitikko tuottaa virheitä, niin Hänen on mahdotonta korjata virheitään sillä samalla asenteellaan, millä Hän uskoo oppeihinsa..

Millään puolueopilla ei voi korjata virheitä, koska kaikki opillisuus tuottaa virheitä. Jos todella aidosti haluat parantaa maailmaa, niin luovu ehdoitta opistasi. Se olet Sinä, jonka on ensin muututtava, koska maailmanmeno ei muutu, jos sitä tehdään vanhoilla asenteilla.

Ihminen voi elää virheettömästi, mutta vain siten, että Hänellä on virheetön asenne.
Ihmisellä on virheetön asenne elämään, kun Hän ei vaadi mitään palkkaa teoistaan. Jos vaadit itsellesi jotakin, niin silloin jonkun muun pitää kärsiä köyhyydestä.

Ihminen tekee virheen jo siinä, kun Hän ei halua tehdä työtään ilmaiseksi.