ENNAKKOTAPAUS

Ihmiset joutuvat pakosta vaatimaan lainkirjainta (kaikille uusille vempaimille), jos oikeuslaitos itse vaatii lainkirjainta, eikä tuomitse ihmisiä perustuslain hengessä. Oikeuslaitos todistaa tuomitsevansa lain kirjaimen mukaan, kun oikeuslaitos tulkitsee lakia, ja luo ennakkotapauksia. Onko perustuslaki voimassa, jos vasta oikeudessa luodaan tulkinta laille? Miten voidaan olettaa, että kansalaisten pitäisi tietää kallispalkkaisia oikeusoppineita ennemmin ja paremmin, milloin Hän toimii lain mukaan? Myös lain tulkinnan tulee olla voimassa tekohetkellä, tahi muutoin joudutaan siihen tilanteeseen, että teon tekijän on oltava oppineempi kuin lainoppineiden.

Oikeusperiaatteen mukaan ihmistä ei saa tuomita teosta, jota ei ole säädetty rangaistavaksi (perustus)laissa:

Luku 2, pykälä 7: Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta

Luku 2, pykälä 8: Ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi.

Kuten perustuslaista huomataan, niin siinä yksikäsitteisesti todetaan, että ihmisiä ei saa tuomita muun kuin tekohetkellä voimassa olevan lain mukaan. Laki ei ole ollut tekohetkellä voimassa, jos vasta oikeussalissa luodaan tulkinta, oliko teko laillinen vaiko laiton. Laki vaatii ihmisiä olemaan viisaampia kuin lainoppineiden, jos laki vaatii, että ihmisen on tehtävä vain sellaisia tekoja, jotka sopivat lain tulkintaan. Jos laki vaatii, että ihmisten pitää olla ennalta tietoisia tuomareiden laintulkinnoista ja ennakkotapauksista, niin silloin tietysti laki olettaa, että ihmiset ovat selvännäkijöitä.

1. VOIMASSA OLEVA LAKI

Laki ei ole ollut voimassa, jos ihminen tuomitaan ennakkotapauksena. Perustuslaki vaatii, että ihmisiä ei tuomita ennakkotapauksien ja lakien tulkinnan mukaan, vaan lakien on oltava niin yksikäsitteisiä, että mitään tulkintaa ei pääse syntymään. Jos kuitenkin laista luodaan tulkinnallinen ennakkotapaus, niin silloin ennakkotapauksen tekijää ei tule tuomita, koska on täysin mieletöntä olettaa, että tavalliset kansalaiset olisivat ennalta tietoisia, minkä kissankarvan mukaan kallispalkkaiset oikeusoppineet lakia kulloinkin tulkitsevat.

Perustuslain luonteen mukainen oikeustaju vaatii, että ennakkotapauksellinen tekijä on vapautettava, ja ennakkotapaus on kirjattava laiksi, jotta vasta seuraavat kyseisen teon tekijät tulisivat tuomituksi lain ja oikeuden mukaan. Jos näin ei menetellä, niin silloin tuomarit tuomitsevat ihmisiä perustuslain vastaisesti.

Perustuslaissa sanotaan täysin selvästi, että ihmistä ei saa tuomita sellaisesta teosta, jolle ei ollut ennakkotapausta. Lain tulkintaa ei ole säädetty lailla. Laintulkinta ei voi olla milloinkaan voimassa olevaa oikeutta. Oikeus ei ole voimassa, jos ihmisiä tuomitaan oikeusoppineiden mielipiteiden mukaan. Demokratia ei ole voimassa, jos yhteisesti sovitut lait eivät riitä tekojen tuomitsemiseen.

Lain tulkinta on aina harvainvaltaa. Lain tulkinnan harvainvaltaisuus näkyy erityisen selvästi silloin, kun tuomaritribunaali on ollut erimielinen tuomiosta, ja varsinkin silloin, kun tuomion pitäisi olla lain tulkinnan ennakkotapaus jollekin teolle. Oikeustaju vaatii, että jos tuomion julistaneet tuomarit eivät ole yksimielisiä, niin silloin syytetty on ehdoitta vapautettava kaikista Häntä koskeneista syytteistä. Tämä on itsestään selvää, kun asiaa katsotaan sen tuomarin mielipiteen mukaan, koska Hänessäkin laki on yhtä paljon voimassa. Laki on itsessään ristiriitainen, jos tuomio ei ole yksimielinen, koska silloin tuomareiden päässä ei ole samaa lakia.

2. OIKEUSTAJU LAKINA

Laillisuuden tulee olla niin laaja-alainen, että se sisällyttää itseensä kaiken. Inhimillisen toiminnan muodot muuttuvat, mutta sen periaatteen tulee olla ikuisesti sama. Jos puukon käyttäminen toista ihmistä vastaan on laitonta, niin silloin ei tarvita mitään erillistä lakia esimerkiksi tietokoneen oikeaa käyttämistä varten.

Petos on petosta myös digitaalisesti. Välineet voivat vaihdella, mutta ihmisen asenne ei voi. Jos ihminen on pettäjä, niin Hän pettää silloin kaikilla välineillä. Jos ihminen on valehtelija, niin Hän valehtelee silloin talossa kuin internetissäkin. Kun ihminen on rehellinen, niin se ei muutu siitä miksikään, olkoon Hänen käsissään mikä tahansa vempain.

Perustuslaki on erittäin kapea-alainen, jos jokaista uutta teknistä laitetta varten tarvitaan aina uusi laki. Lakihan pitää olla ihmistä varten, eikä ihmisen välineitä varten. Laki ei ole ihmistä varten, jos laki ei millään tavoin reagoi ihmisen elämänasenteeseen, eli elämän arvoihin.

Perustuslaki ei sisällä ihmisarvoa ja perusoikeuksia, jos tarvitaan lisää tavallisia lakeja, jotta ihmisten perusoikeudet voitaisiin turvata aina, kun ilmestyy jokin uusi vempain. Jokainen uusi laki jonkin toiminnan laittomuudesta todistaa, että perusoikeudet puuttuvat perustuslaista. Kun vain perustuslakiin kirjattu ihmisarvo olisi voimassa, niin silloin tietysti jokainen, joka loukkaa toisen arvoa (millä tahansa vempaimella), on rikollinen ilman erillistä lakiakin.

Perustuslaki ei ole voimassa, jos jonkun ihmisen tekoa varten tarvitaan korkeimman oikeuden uusi lain tulkinta, jota sitten sanotaan ennakkotapaukseksi, jota alemmat oikeusistuimet muka soveltavat. Miten niin tuomarit voivat olla oikeustajuisia, jos He eivät ilman lainkirjainta tajua vaikkapa digitaalista petosta ihan tavalliseksi petokseksi? Miten sellainen voi olla tuomarina, joka ei tajua lain henkeä, vaan vaatii jokaiselle teolle lain kirjaimen, ja jokaiselle vempaimelle erillisen lain?

Kenenkään rehellisen ei tule kuunnella sellaisia, jotka väittävät, että Heitä ei voi tuomita, koska laissa ei ole sanaa tahi kirjainta jonkin vempaimen käytölle. Tuollaiset lain kirjaimeen vetoavat ovat samalla tasolla kuin alle viisitoistavuotiaat, jotka täysin tahallaan ja tietoisesti tekevät pahaa vain siksi, koska ovat laista lukeneet, että alle viisitoistavuotiaita ei voi tuomita.

Jos joku, kuka tahansa vetoaa lain kirjaimeen, Hänet tuomittakoon määräämättömäksi ajaksi vankeuteen, josta Hänet vapautettakoon vasta siten, kun Hän osaa elää ihmisiksi.

3. ALHAISET TUOMARIT

Tuomarit halveksivat perustuslakia, jos He tulkitsevat perustuslakia. Jos tuomari tekee uuden tulkinnan perustuslaillisista arvoista, niin silloin tietysti ihmisen arvo on ollut lähtökohtaisesti erittäin matala. Jos jokaisella uudella laintulkinnalla korotetaan perusoikeuksia ja lisätään ihmisarvostusta, niin silloin tuo tuollainen oikeudenkäyttö tekee sen vain rikkaita varten. Koska jo järkikin sen sanoo, että ihmisarvon pitää olla lähtökohdiltaan täysin ylittämätöntä, jotta ihmisarvo olisi voimassa.

On kovin ajattelematonta soveltaa ihmisiin tavallista lakia perustuslain sijasta. Jos perustuslain sanotaan olevan korkeampi ja alkuperäisempi laki kuin tavallisten lakien, niin silloin ihmistä halvennetaan joka kerta, kun Häneen sovelletaan sekundaarisia, toisasteen lakeja ensisijaisuuden sijasta.

Jos tuomarit eivät näe perustuslaista riittävästi soveltavuutta kaikenlaisiin tilanteisiin ja kaikkien aikojen tekoihin, niin silloin tietysti perustuslaki on laadultaan heikompi kuin lain tulkinta. Ja jos lakia pitää tulkita johonkin tehtyyn tekoon, niin silloin tietysti tuo tulkinta ei ole ollut vielä voimassa silloin, kun teko on tehty. Jos lain tulkintaa ei ole ollut olemassa tekohetkellä, niin silloin sellainen teko ei voi olla laittomuuttakaan. Sillä tämä luetaan täysin selvästi perustuslaista.

4. VOIMASSA OLEVA IHMISARVO

Perustuslaki ei ole voimassa, jos ihmisiä tuomitaan teoista, joille ei ole ollut voimassa olevaa lain tulkintaa. Jos joku ihminen tuomitaan ns. ennakkotapauksena, niin se kiistattomasti perustuslain vastainen tuomio. Oikeuslaitos on syyllinen ihmisarvon alentamiseen ja kaikkinaiseen järjen halveksimeseen, joka rustailee ennakkotapauksia, ja joka tulkitsee lakia. Lakia tulkitseva ja ennakkotapauksia luova oikeuslaitos on itse syyllinen siihen, että ihmiset vaativat lain kirjainta jokaiselle hemmetin vempaimelle.

Ihmiset eivät käyttäydy silloin lain hengen mukaan, kun oikeuslaitos itse vaatii lain kirjainta kaikille vempaimilleen. Oikeuden tuomarit itse ovat pilkun nussijoita, kun He eivät itse usko pystyvänsä rehelliseen ja nuhteettomaan elämään jonkin uuden teknisen laitteen kanssa, vaan vaativat sille uuden lain tulkinnan. Kun joku sitten toteuttaa tuollaisten pilkunnussijatuomareiden visiot, miten sitäkin uutta laitetta on voitu käyttää niin tyhmästi, niin sitten tuomarit katsovat, että Heidän omalla elämällään ei ole ollut siihen mitään vaikutusta, koska tuomaritkin kyllä julistavat, miten kaikki vaikuttaa kaikkeen, kunhan vain tuomarit voivat julistaa tuon suuren totuuden omasta pullostaan.

Huomatkaa, että rikolliset eivät koskaan itsenäisesti huomaa jonkin uuden vehkeen laittomia käyttömahdollisuuksia, vaan lainoppineet itse ensin ovat visioimassa, miten uusia vempaimia voidaan käyttää väärin. Asia on sama, kun internetin tietoturvainsinöörit etsivät ohjelmista turva-aukkoja, jotka He sitten julkaisevat, ja vasta sen jälkeen virustehtailijat alkavat rustaamaan noita hemmetin viiruksiaan. Tuomarit ovat kaikkien rikollisten visionaareja, miten lakia tulee aina katsoa vain kirjain kirjaimelta.

Ilman lain tulkintaa tuomareiden olisi pakko pitää ihmisarvo koko ajan voimassa, eli tuomita ihmiset pelkästään perustuslain mukaan. Jokainen uusi laintulkinta todistaa täten kiistattomasti, että tuomarit toimivat lain henkeä vastaan, ja ovat yksin syyllisiä. Jokainen Korkeimman Oikeuden tekemä ennakkotapaus todistaa kiistattomasti, että oikeuslaitos ei lainkaan katso asioita perustuslain perustalta, vaan oikeuslaitos pitää tekoja tulkinnan arvoisina, jos laista puuttuu tiettyjä kirjaimia.

Tuomarit ovat kiistattomasti syyllisiä kaikkinaiseen ihmisarvon polkemiseen ja rikokseen ihmisyyttä vastaan, kun perustuslaillinen ja järjen sanelema ihmisarvo ei Heille kelpaa, vaan He vaativat sillekin lain kirjainta. Tuomarit pitävät perustuslakia tahallaan niin pienenä ja mitättömänä, ettei se ole oletusarvoisesti voimassa minkään uuden teknisen vempaimen kanssa, vaan perustuslaki koskee korkeintaan vanhentuneita ja käytöstä poistettuja maatalousvälineitä.

5. LAKI RIKKAILLE

Ei mikään ihme, että rikolliset ja Heidän asianajajansa vaativat sellaista lakia, missä on selvä maininta syytteen alaisesta teosta ja siinä käytetyistä vempaimista. Jos sitä lain kirjainta ei löydy, niin lain kirjaimeen uskovat tuomarit eivät voi mitään muuta kuin vapauttaa, jos todellakin laista ei löydy tiettyä (uudis)sanaa.

Tämä huomataan erityisen selvästi tekijänoikeuslaeista. Tekijänoikeuslait muutetaan aina, kun ilmestyy jokin uusi vempain, koska tuomareiden mukaan lain henkeen (järkeen, suom. huom.) ei voida luottaa, vaan laista on aina löydyttävä kirjaimellisesti sen vempaimen nimi, jotta laki olisi voimassa. Juuri tekijänoikeuslait paljastavat armotta ja kirjaimellisesti, että lakeja rustataan vain rikkaita varten.

Rikkaat eivät koskaan käyttäydy lain hengen mukan, koska rikkaat turvautuvat aina huippupalkkiota nostaviin ja lain kirjainta nussiviin asianajajiin. Rikkaita ei koskaan tuomita perustuslain hengessä, vaan toissijaisten, ns. tavallisten lakien mukaan --jos niissä sattuu olemaan oikeat kirjaimet oikeassa järjestyksessä.

Ns. huippuasianajajat eivät koskaan voi vedota missään asiassa perustuslakiin, puhumattakaan lain henkeen vetoamisesta, koska rikkaiden mukaan asianajaja on pätevä ja minimipalkkionsa arvoinen vasta silloin, kun Hän nussii lain pilkkuja. Tämä sama pätee vieläkin ennemmin ns. huipputuomareihin, koska juuri Heidän syytään on se, että tuomiota ei koskaan julisteta lain hengen mukaan, vaan vain lain kirjaimellisen tulkinnan mukaan.

Lue lisää:
Tapaus 28100/03: Veivattava Laki ja Demokratian Perusteet
Laki ja Oikeus: Lain Perusta