Ysaria III - Generia

Generia on keskikokoinen valtakunta Ysarian eteläpuolella. Sitä ympäröi idässä, etelässä ja lännessä meri sekä pohjoisessa Ysarian kuningaskunta. Myös Generian pääkaupungin virallinen nimi on Generia, sillä valtakunta on alun perin syntynyt kaupungin ympärille. Pääkaupungista käytetään kuitenkin yleensä nimityksiä ”Kuninkaan kaupunki”, ”Generian kaupunki” tai vain ”Kaupunki”, sillä mikään muu paikka koko valtakunnassa ei ole kooltaan verrattavissa siihen. Se sijaitsee kahden joen risteämiskohdassa suurin piirtein keskellä valtakuntaa.

Koko Generia on ilmastoltaan lauhkeaa (vrt. Ranska, Italia). Pohjoisissa osissa on jonkin verran metsiä, itäosat ovat pääosin kumpuista ylänköä ja läntinen sekä eteläinen Generia on alavaa, maanviljelykseen sopivaa aluetta. Tärkeimpiä elinkeinoja ovat maanviljelys, karjankasvatus ja kalastus. Suurimman osan työstä tekevät orjat, jotka ovat alun perin Generian valloittamien pienempien kuningaskuntien asukkaiden jälkeläisiä. Orjien syntyvyys on suuri, mutta heitä myös kuolee paljon. Tätä tasapainottamaan Generiaan tuodaan jatkuvasti orjia muualta, pääasiassa Ysariasta, mutta myös muiden kansojen ja rotujen parista. Suurin osa orjista on ihmisiä, mutta joukossa on jonkin verran myös hiisiä ja kääpiöitä. Generian väestön alimmassa asemassa ovat siis raskasta työtä tekevät orjat. Sen sijaan rikkaampien talojen ns. talo-orjilla on paremmat oltavat, heitä pidetään taitojensa ja osaamisensa vuoksi arvokkaina ja sen vuoksi omistajat välittävät heidän hyvinvoinnistaan, toisin kuin työläisorjat, joita saa korvattua helpommin.

Generian kansalaiset ovat vapaita naisia ja miehiä ja joko syntyneet vapaiksi tai jossain tapauksessa vapautettuja orjia. Miespuoliset kansalaiset ansaitsevat virallisen asemansa kansalaisena palvelemalla kolme vuotta Generian armeijassa, naiset taas menemällä kansalaisen kanssa naimisiin. Naimaton nainen on isänsä omaisuutta, eikä hänellä ole itsellään kansalaisen oikeuksia ennen kuin menee naimisiin kansalaisen kanssa.

Tavallisten kansalaisten yläpuolella on vielä aatelisto. Aatelilla tarkoitetaan sukuja, joille on annettu tietäjän paikka neuvostossa. Näiden sukujen päämiehet istuvat neuvostossa ja koko suku päämiehen serkkuihin asti lasketaan aatelisiksi. Tämän varsinaisen aateliston lisäksi on olemassa myös lukumäärältään suurempi ns. virka-aateli tai alempi aateli. Heitä ovat suvut, joilla ei ole paikkaa neuvostossa, mutta joiden omaisuus ja asema ovat kuitenkin tavallista kansaa paremmat. Virka-aateliin lasketaan kuuluvaksi mm. rikkaat kauppiaat, armeijan (aatelittomat) upseerit ja hallinnon ylemmät virkamiehet. Generiassa elää myös jonkin verran synk'haltioita, jotka elävät pääosin omissa yhteisöissään. Myös haltioita, keijuja ja kääpiöitä tapaa jonkin verran, mutta suhteessa koko väestöön heitä on hyvin vähän.

Generian hallinto

Generian hallintojärjestys perustuu vuosisataiseen traditioon, jonka mukaan Kuningas hallitsee valtakuntaa Auringon ja Kuun siunauksella apunaan Generian kaupungin perustaneiden sukujen jälkeläisistä koottu tietäjien neuvosto. Generian valtakunnan alkuaikoina neuvosto valitsi kuninkaan mahtisukujen joukosta, mutta vähitellen kuninkuus muuttui periytyväksi ja on ollut sitä jo monta sataa vuotta. Kuninkaan valta-asema on vaihdellut vuosien varrella, jotkut kuninkaat ovat olleet täysin neuvoston talutusnuorassa, kun taas jotkut ovat hallinneet käytännössä yksinvaltiaina. Pariin otteeseen joku vahva kuningas on yrittänyt jopa lakkauttaa neuvostoa, mutta liian vallanhaluiset kuninkaat ovat aina kohdanneet hyvin ikävän lopun.

 

Generian tietäjien neuvosto muodostui aikanaan Generian kaupungin perustajasukujen päämiehistä, mutta valtakunnan lukuisten laajenemisten ja muutosten myötä myös muut suvut ovat halunneet olla mukana neuvostossa ja sen koko on vähitellen kasvanut 20:stä yli 100 tietäjään. Osa tietäjistä kuuluu Generian vanhoihin aatelissukuihin, osa taas on ns. uudempaa tai ”alempaa” aatelia, jotka ovat nousseet asemaansa kuka mitenkin. Joidenkin isoisä on ollut suuri sotapäällikkö, toinen taas saanut asemansa kuninkaalta, joku suuren omaisuutensa takia.

Neuvoston pääasiallinen tehtävä on huolehtia valtakunnan hallinnoinnista ja säätää lakeja. Kuninkaalla on aina viimeinen sana neuvoston päätöksiin ja hän voi tehdä myös omia ehdotuksiaan. Kuninkaan ja neuvoston valtasuhteesta riippuu kuinka helposti kuningas voi ohjailla neuvoston toimintaa.

Armeija

Kaikki Generian kansalaiset, eli vapaat miehet palvelevat armeijassa pakolliset 3 vuotta. Monet palvelevat pidempäänkin, sillä armeija tarjoaa hyvän toimeentulon ja mahdollisuuden parempaan elintasoon ylennysten myötä. Armeija muistuttaa meidän maailmamme Rooman legioonia, mutta on kooltaan paljon pienempi. Generian armeijassa on tällä hetkellä 9 legioonaa, joista jokaiseen kuuluu 1000-1500 miestä. Legioonan miehet on jaettu 100 miehen vahvuisiin kenturioihin, joita on siis legioonan koosta riippuen yleensä reilut 10. Legioona jaetaan toisinaan taisteleviin yksiköihin, kohortteihin, jotka muodostuvat 2-5 kenturiasta. Niitä komentaa kohortin ensimmäisen legioonan kenturio, jota kutsutaan myös nimellä Primus Pilus, ”ensimmäinen keihäs”. Generian armeijan sotilaat pukeutuvat punamustiin asetakkeihin, joissa on rinnassa Solin, auringon jumalan tunnus. Upseereilla on lisäksi erilliset kultaiset tunnukset.

Legioonien voima perustuu koulutettuun ja kurinalaiseen raskaaseen jalkaväkeen, jota tuetaan ratsuväen ja erilaisten sotakoneiden avulla. Viimeisin suurempi sota ulkopuolisia vastaan käytiin Ysariaa vastaan yli 25 vuotta sitten, jolloin legioonat osoittivat voimansa Ysarian armeijan vähemmän koulutettuja joukkoja vastaan. Sota hävittiin lähinnä siitä syystä, että Generian silloinen kuningas aliarvioi Ysarian puolella olleiden maagien voiman. Generia menetti sodassa suuren osan metsäisistä pohjoisista provinsseistaan. Tämän jälkeen Generiassa on ollut vain sisäisiä konflikteja ja pienempiä kahakoita mm. merirosvojen kanssa.

Läntiset provinssit nousivat 18 vuotta sitten kapinaan kuningas Gaius Aureliusta vastaan, mutta kapina kukistettiin verisesti. Gaius Aureliuksen surman yhteydessä vuotta myöhemmin käytiin muutamia pienempiä kahakoita, mutta ei varsinaisia taisteluita. Tämän jälkeiset vuodet olivat armeijan kasvun ja uudelleenkoulutuksen aikaa, sillä sisällissota oli lähes puolittanut armeijan koon. Merirosvous lisääntyi tänä aikana suuresti rannikoilla, jonka vuoksi kuningas Augustus julisti sodan piraatteja vastaan. Kahden vuoden ja suurten tappioiden jälkeen merirosvot oli saatu ajettua pois Generian rannikoilta, ainakin hetkeksi aikaa. Viimeinen taistelu, joka Generiassa on käyty, oli kaksi vuotta sitten, kun itäisten provinssien orjat nousivat kapinaan herrojaan vastaan. Yli 10000 orjan sotajoukko ryösti ja poltti maaseutua marssien hitaasti kohti pääkaupunkia. Vanha legaatti Cloelius johti 3 legioonaa orjia vastaan vain kärsiäkseen murskaavan tappion. Jäljessä seurannut kuudes legioona ei ollut ehtinyt taisteluun, ennen kuin se oli jo hävitty. Sen komentaja Valerius keräsi hävinneiden 3 legioonan rippeet ja hyökkäsi niiden ja oman legioonansa muodostamien 2000 miehen armeijan kanssa orja-armeijaa vastaan. Edellisestä voitostaan hurmioituneet orjat eivät olleet valmistautuneet uuteen taisteluun niin pian ja Valerius tuhosi koko armeijan. Lähes kaikki orjat tapettiin osoitukseksi siitä, ettei Generian kuningasta vastaan kannata kapinoida.

 

Orjakapinan jälkeinen aika on ollut armeijan vahvistamisen aikaa, kaksi uutta legioonaa on perustettu ja laivastoa on uudistettu rakentamalla kolme uutta sota-alusta läntiselle merelle. Ysarian rajalla on ollut viimeisen puolen vuoden aikana rauhatonta, sillä Ysarian puolella rajaa on ollut paljon rosvoja, monia kyliä on ryöstetty ja huhujen mukaan asukkaat on myyty orjiksi. Ysarialaiset ovat vastanneet tähän lisäämällä joukkoja rajan tuntumaan ja Generia on tehnyt samalla tavalla. Tavernoiden pöydissä tuopin ääressä puhutaan jo sodasta...

Lähihistorian aikajana

  • 830 vuotta sitten - Generian kaupunki perustetaan
  • 115 vuotta sitten - Aureliusten suku nousee valtaan
  • 26-27 vuotta sitten - Viimeisin sota Ysarian kanssa
  • 19 vuotta sitten - yli 30 vuotta hallinnut kuningas Rex Aurelius kuolee ja hänen poikansa Gaius nousee valtaan. Häntä pidetään hyvin arvaamattomana henkilönä, mutta neuvosto vannoo silti hänelle uskollisuuttaan.
  • 18 vuotta sitten - Kapinointia läntisissä provinsseissa. Aureliusten valta-asema horjuu, mutta kapina tukahdutetaan.
  • 17 vuotta sitten - Kuningas Gaius Aurelius, ”hullu kuningas”, kuolee Kukkaisniityn verilöylyssä. Amathin suku nousee valtaan, kuninkaaksi vallankumouksellisten johtaja Antonius. Seuraa 2 uudistusten ja rauhan vuotta kansan rakastaman Antoniuksen hallitessa.
  • 15 vuotta sitten - Antonius kuolee ja hänen veljensä Augustus nousee valtaan. Antoniuksen poika Arden katoaa. Augustus jatkaa veljensä uudistuksia, mutta ei ole veljensä tavoin kansan suosiossa. Hänestä kiertää paljon ilkeitä huhuja. Sanotaan hänen olleen Kukkaisniityn verilöylyn takana. Vähitellen Augustus alkaa tehdä omia uudistuksiaan, jotka herättävät närää niin aateliston kuin kansankin parissa.
  • 11 vuotta sitten - Kuningasta yritetään murhata jo neljättä kertaa, tämäkin yritys epäonnistuu ja kuningas polttaa roviolla kaikki mukana olleet ja näiden läheiset.
  • 6 vuotta sitten - Kuningas Augustus julistaa sodan merirosvoja vastaan.
  • 2 vuotta sitten - 10000 orjaa nousee kapinaan. Legaatti Valerius kukistaa orjakapinan.
  • 6 kuukautta sitten - Legaatti Valerius ja pari muuta korkea-arvoista menehtyvät taistelun seurauksena hämärissä olosuhteissa. Alkaa kiertää entistä sitkeämpiä huhuja Antoniuksen pojan Ardenin paluusta. Augustus kiristää niin omia kuin pääkaupunginkin turvatoimia.
  • 2 kuukautta sitten - 15 vuotta kadoksissa ollut Arden Amath palaa pääkaupunkiin ja osoittautuu, että hänellä on lukuisia tukijoita. Arden ilmoittaa tahtovansa kansan parasta ja vaatii hänelle kuuluvia valtaoikeuksia. Ardenin ja Augustuksen välillä käydään Augustuksen aloitteesta hurja kaksintaistelu, josta Arden selviytyy voittajana saavuttaen suurta kansansuosiota niin voittonsa kuin puheidensa ansiosta. Monella tapaa kriittisen sekä sisä- että ulkopoliittisen tilanteen vuoksi neuvosto ei kuitenkaan suostu hänen välittömään kruunaamiseensa, vaikka tunnustaakin hänet harkinnan jälkeen kruununprinssiksi. Toistaiseksi Arden on siis eräänlaisella ”koeajalla” ja hänen huhutaan lähtevän omakätisesti Jesarian saarelle kansan turvallisuutta uhkaavaa tilannetta selvittelemään osoittaakseen, että hän haluaa henkilökohtaisesti huolehtia kansan hyvinvoinnista.

Uskonto

Generiassa on kaksi pääuskontoa, Auringon temppeli ja Kuun temppeli. Lisäksi on lukemattomia pienempiä kultteja, joilla ei kuitenkaan ole virallista asemaa valtiossa.

Auringon temppelissä palvotaan Solia, Auringon jumalaa. Sol on kaiken näkyvän jumala, hän on totuus, oikeus ja voima, sodan jumala. Generian kuningas on saanut valtansa suoraan häneltä. Generian armeija käyttää tunnuksenaan Solin merkkiä. Solin papit ovat miehiä, jotka otetaan temppeliin kasvatettavaksi jo lapsena.

Kuun temppelissä palvotaan Lunaa, Kuun jumalatarta. Hän on hedelmällisyyden sekä kaiken salaisen ja näkymättömän jumalatar. Lunaa palvovat pääasiassa naiset ja temppelitkin on pyhitetty lähes pelkästään naisille. Useimmat ylhäisön neidot laitetaan vuodeksi tai pariksi Lunan temppeliin noviiseiksi, mutta osa heistä jää temppeliin koko iäkseen, erityisesti silloin kun isällä ei ole varaa naittaa kaikkia tyttäriään. Papittarien lisäksi temppelissä erityisasemassa ovat suojelijat, joiden tehtävänä on vartioida ja suojella temppeliä kaikilta mahdollisilta uhilta. He ovat kaikki entisiä gladiaattoreita, jotka ansaitsevat vapauden oltuaan 10 vuotta suojelijana.

Tavat, juhlat ja huvielämä

Tapakulttuuri vaihtelee suuresti yhteiskuntaluokittain (yhdistelmä roomalais- ja keskiaikameininkiä). Aateliset juhlivat paljon ja viettävät kansan mielestä huoletonta elämää. He kamppailevat jatkuvasti poliittisten juonittelujen parissa, niiltä ei voi välttyä kukaan aatelinen. Tällä hetkellä naamiaiset ovat (taas kerran) in ylhäisön parissa.

Kaikki generialaiset (paitsi ulkomailta tuodut orjat) kunnioittavat jumalia ja uhraavat heille säännöllisesti. Uhraus Solille suoritetaan yleensä lahjoittamalla (temppelin vierestä ostettu) uhrieläin temppelille, jonka papit uhraavat (ja syövät myöhemmin). Uhrit Lunalle ovat yleensä enemmän henkisiä kuin fyysisiä, esimerkiksi sitoumus viikon hiljaisuuteen ja meditointiin on tunnettu ja paljon käytetty tapa ylhäisten naisten parissa. Kuun temppeliin tullaan etsimään totuuksia elämään.

Juhlat keskittyvät vuodenaikojen vaihtelun ympärille. Keskitalven ja keskikesän juhlat ovat tärkeitä, niin myös kevään juhla sekä elonkorjuut syksyllä. Uskonnolla on näissä kaikissa juhlissa suuri merkitys. Lisäksi on joitakin valtiollisia juhlapäiviä, joita vietetään mm. Generian sotasaavutusten ja esi-isien kunnioittamiseksi.