EU on markkinavoimien alainen p�rssi, johon voivat listautua vain markkinavoimilla toimivat valtiot

Valtiovalta laajentaa ja paisuttaa omia instituutioitaan markkinavoimien lakien alaisuudessa. Valtioiden hallitsijat voivat j�tt�� perustuslait omaan arvoonsa, koska kerta valtioita voidaan k�ytt�� rikkaiden hyv�ksi markkinatalouden lainalaisuuksillakin. T�m� huomataan siit�kin, kun poliitikot julistavat, ett� asiat pit�� j�tt�� markkinavoimien hoidettaviksi, jotta Mr. Markkinavoima ei suuttuisi. Valtion perustuslaki on siis alistettu markkinavoimille, koska valtiovallan k�skynhaltijat katsovat, ett� valtion tulee toimia niin kuin yritykset toimivat.
Valtiot fuusioituvat ja valtailevat nurkkia aivan samoin kuin yritykset nyky��n. Ennen muinoin tuollainen toiminta hoidettiin sent��n asein, ja vasta j�lkik�teen laadittiin lait, joilla oikeutettiin aseiden avulla saavutetut edut ikimuistoisina oikeuksina. Nyky��n poliitikot ovat j�tt�neet tuon aseiden kalistelun v�liin, ja s��t�v�t suoraan lait, joilla oikeutetaan rikkaiden lis��ntyv�t etuisuudet. Silti se on edelleen t�sm�lleen samaa toimintaa. Sotilaspuku/rosvonnaamio on vain vaihdettu liituraitaan, joka ehdoitta vaaditaan, jotta rikkaan lait olisivat uskottavia. T�m� ensinn�.

Toiseksi p��st��n siihen, ett� markkinavoimin johdetut valtiot potevat ty�voimapulaa, koska valtioiden johtajat ovat jo mieless��n laittaneet kaikki lihakset markkinavoimien alaisuuteen. Valtiovallan mielest� ty� ei ole oikeaa ty�t�, jos ihminen tekee sen itse. Jos esimerkiksi ihminen harjaa hampaansa itse, niin se ei ole ty�t�, vaan valtiota saa aikaan ty�voimapulaa sill�, ett� se vaatii matalapalkkaisia t�ihin harjaamaan muiden hampaita, jotta muille j�isi aikaa hyppi� pellehyppyj��n ravintoloissa. Jos esimerkiksi Sin� siivoat itse oman huoneesi, niin se ei ole ty�t�, koska silloin Sin� est�t muita ty�llistym�st� sill� samalla ty�ll�. Valtion mielest� siis ihminen ei ole silloin ty�llistetty, kun H�n toimii itsens� hyv�ksi, vaan H�n jopa k�rsii ty�tt�myydest� huhkiessaan hikihatussa kotinsa remonttia.

Kolmanneksi tullaankin siihen, ett� tuollaisella markkinamenolla valtioita todellakin hoidetaan t�sm�lleen markkinavoimien ehdoilla, joka n�hd��n siit�, miten valtion instituutiot jatkuvasti laajentavat ja paisuttavat toimintaansa, ulkoistaen palvelujaan, myym�ll� niit� ja ostamalla niit�. Esimerkiksi Helsingin k�r�j�oikeus saa kohta pikaan uudet loisteliaat tilat. Kyll� sitten rikkaiden tuomareiden kelpaa tuomita k�yhi� rikkaiden s��t�mill� laeilla. Ei siis ole ep�illyst�k��n siit�, ett� vain pienen pieni h�veli�isyys en�� est�� rikkaita listaamasta tuomiovaltaa p�rssiin, jotta tuomarit voitaisiin sitouttaa optioilla ja osingoilla ja suuremmalla rahalla oikeuslaitokseen.
Rikkaathan ovat listauttaneet lains��d�nt�- ja toimeenpano vallan omaan yksityiseen p�rssiins�, jota He kutsuvat Euroopan Unioniksi. EU antaa poliitikoille niin hyv�t edut, ett� poliitikoiden on ��rett�m�n helppoa sitoutua viel�kin vahvemmin ahneuteen, koska nyt on vaarana, ett� komissaariksi tulisikin joku sellainen, jolla on viel� hieman j�rke� tallessa.