VASTUULLISUUS

PALJON MENETETTÄVÄÄ
VASTUUN REALISOINTIA
RAHALLA ARVOSTETTU HENKI
YLEINEN VASTUULLISUUS POLIITIKOIDEN VASTUUNA
VASTUUVAJEEN LISÄÄMINEN POLITIIKASSA
SEURAAMUKSIEN ENNALLISTAJAT
kati sinenmaa, www.geocities.com/sinenmaa
3. ja 5. joulukuuta v. 2003

Poliitikot sanovat tekevänsä vastuullisempaa työtä kuin matalapalkkaista työtä tekevät, koska poliitikoilla on enemmän (tuloja, pääomaa, asuntoja, etuisuuksia, lomamatkoja jms) menetettävänä. Tuossa voisi kyllä jo välillä ajatella sitäkin, että miksi poliitikoilla on enemmän menetettävää, ja mitä menetettävää Heillä muka on sellaista, jota muilla ei muka ole.

Luultavasti muillakin on vain yksi elämä, joten poliitikot eivät voi menettää useampia elämiä kuin muut. Jos taasen poliitikoilla on enemmänkin niitä elämiä varastossa, silloinhan poliitikot ovat paremmassa asemassa kuin muut, joilla on vain yksi elämä menetettävänä. Sillä jos on monta elämää, silloin voi toimia vastuuttomasti, jotta voi sitten ottaa vastuun jossain myöhemmässä elämässään. Poliitikot näyttävät olevankin hyvin kallellaan hinduismiin päin.

Ei ole inhimillisesti ottaen järkevää vaatia työstään enemmän, jotta voi sitten väittää, että minun työni on vastuullista, koska minulla on niin paljon menetettävää. Jos joku asia ei ole inhimillisesti järkevää, silloin se ei voi ola mitenkään muutoinkaan järkevää. Poliitikot eivät siis voi tästä päivästä lähtien vedota palkkansa suuruuuteen, kun He väittävät, että Heillä on enemmän vastuuta.


VASTUUN REALISOINTIA

Poliitikot kuitenkin vetosivat tähän päivään asti, että Heillä on enemmän menetettävää, koska He voivat muutoin johdattaa kansan sotaan, tai ainakin sisällissotaan. No. Nyt sitten sekin mahdollisuus on teljetty poliitikoilta, koska nyt jokainen järkevä lukee tästä, että jos poliitikot eivät realisoi vastuutaan, niin silloin koko kansa voi vallan mainiosti, ja poliitikot siinä sivussa.

Jos siis poliitikot toimisivat järkevästi, silloin He eivät voisi suuren vastuunsa tähden ottaa itselleen suurta palkkaa, eivätkä vastuulliset poliitikot silloin johdata kansaansa harhaankaan. Poliitikot saavat nauttia täsmälleen yhtä hyvästä elämästä kuin kansan kaikki muutkin kansalaiset, jos vain kansa saa elää rauhassa, ja jos vain poliitikot eivät ota itselleen kovaa palkkaa, jotta He muka voisivat väittää, että Heillä on paljon menetettävää.

Itse asiassa nyt me huomattiin se suurenmoinen totuus, että ihminen realisoi suuremman vastuunsa vain siten, ettei Hän joudu vastuuseen. Vain järkevät ihmiset voivat elää sellaista elämää, että He eivät joudu vastuuseen. Jos siis poliitikko joutuu ns. vastuuseen, niin se on vain hyväksi kansalle, jos Hän menettää kaiken, eli jos Hän ihan oikeasti joutuisi vastuuseen siinä mielessä, miten poliitikot sen vastuunsa tähän asti ovat käsittäneet.

Kansalle ei ole hyväksi, jos poliitikko saa vain korkeamman viran siitä hyvästä, että on tehnyt jotakin vastuutonta. Kansalle on vain hyväksi, jos esimerkiksi kansansa sotaan johtanut poliitikko menettää myös elämänsä, koska sotia ei lopeteta sillä, että sotaherroista tehdään kansallissankareita.

Jos nyt joku poliitikko alkaa vänkäämään, että ei sitä pidä heti liiotella, niin miten pienestä asiasta sitten Sinun mukaasi poliitikko saisi joutua ihan oikeasti vstuuseen? Siis todellakin menettämään paljon? Saako poliitikko tehdä pikkuvirheitä, ja jatkaa sitten minimaalisia palkkavaatimuksiaan, jotta Hän voisi vollottaa, miten Hän ei voi olla pätevä, jos ei saa lisää palkkaa?
Eikö muka itse palkan korottamisen vaatimus ole täysin vastuutonta, koska tällä sivustolla saat lukea lähes paperista kuin paperista, että reaalimaailmassa poliitikoille ei kuulu yhtään enempää kuin kelle tahansa muullekin?

Sillä jos vain me luetaan esimerkiksi Vanhukset ja Viisaus -Paperia hartaudella, niin silloin me huomataan, että poliitikot vaativat itselleen enemmän, vaikka jokainen tajuaa, että yhteiskunnassa poliitikot eivät ole elämänkokemukseltaan kaikkein kokeneimpia saati sitten viisaimpia. Mitä älyttömyyttä se onkaan väittää, että poliitikot ovat palkkansa ansainneet, koska poliitikot eivät arvosta elämänviisautta?


RAHALLA ARVOSTETTU HENKI

Jos nimittäin poliitikot todella olisivat vastuullisia, silloin He antaisivat rahallisen arvon myös vanhuksille. Sillä se ei ole mitään muuta kuin typeryyden osoitus, kun joku poliitikko julistaa, miten He kyllä arvostavat vanhuksia, mutta sitten kuitenkin He välittömästi ovat julistamassa, miten Heidän työnsä on niin paljon vastuullisempaa kuin vanhuksen oleminen elämänviisauden astiana.

Jos systeemi arvostaa rahalla ihmisen työtä, silloin ihminenkin on arvostettu rahalla. On täyttä mielettömyyttä väittää arvostavansa muita, jos itse haluaa enemmän rahaa. Tuo on sama asia, kun uskovaiset hokevat, että kyllä He ovat ainakin hengessä mukana, kun eivät ole jonkun porukassa fyysisesti läsnä.

Poliitikot ovat pelkureita, koska He eivät uskalla fyysisesti elää tavallisen ihmisen elämää. Koska siis poliitikot vain pelostaan johtuen vaativat itselleen enemmän, niin sen He sitten perustelevat sillä, että koska Heillä on paljon enemmän menetettävää, niin Heillä on suurempi vastuukin. Poliitikoilla on siis suurempi vastuu siksi, koska poliitikoiden elämä on poliitikkojen mukaan arvokkaampi kuin muiden, koska poliitikot käyttävät systeemiä omana etujärjestönään, jotta poliitikoilla enemmän saavutetuista eduista kiinni pitämistä

Poliitikot siis arvostavat ihmishenkeä rahalla, koska jos poliitikot eivät arvostaisi ihmisiä rahallisesti, silloin he eivät voisi mitenkään väittää, että Heillä on jotakin sellaista, joka on (paljon) arvokkaampi asia kuin muiden jokin kuviteltavissa oleva omaisuus. Jos nimittäin poliitikoilla on menettävänä vain Jumalan antama lahja, kuten älykkyys, niin nyt se ei enää ole soveliasta vedota, että poliitikoiden älykkyyden hinta on se arvo, joka Heillä on arvokkaampana menetettävää, koska poliitikoiden äly on yhtä ilmainen lahja kuin vaikkapa mikä tahansa köyhänkin lahja, jota poliitikot eivät pysty arvostamaan, koska poliitikot arvostavat vain (valtion) fyysistä voimaa ja henkistä rikkauttaan, jotta raha saataisiin virtaamaan arvottomilta vastuullisille.

Jos taasen poliitikoilla on menetettävä vain aineellisuus, niin miksi He sitten onnettomuuksien sattuessa sanovat, että ei sillä ainellisuudella ole niin merkitystä; pääasia, että henki säilyi! Jos taasen aineellisuudella ei ole väliä, vaan vain hengen menettämisellä, miten kummassa poliitikkojen henki voi olla arvokkaampi menetettävä kuin köyhien henki?

Jos poliitikko olisi tehnyt ison luokan mokan, niin eikö Hän voisi silloin yhtä hyvin sanoa niin kuin sanoo tulipalossa kaikkensa menettänyt: Ei sillä aineellisuudella niin ole väliä; pääasia, että henki säilyi!
Huomaatteko? Jos kerta tavallinen ihminen pystyy jatkamaan elämäänsä menetettyään kaiken aineellisuutensa, niin miksi sitten politikot pitävät mokatessaan aineellisuudestaan kaikilla raajoillaan kiinni väittäen, että Heidän aineellisuutensa arvo saa Heidät tuntemaan suurta vastuuta, joka pitää hyvittää kovalla palkalla?


YLEINEN VASTUULLISUUS POLIITIKOIDEN VASTUUNA

Miksi politikkojen ei tarvitse milloinkaan luopua yhtään mistään, vaikka He mokaisivat miten paljon tahansa? Siksi, koska poliitikot ovat toiveammatissa, missä vastuu on pelkkä paskainen vitsi. Sillä poliitikot osaavat aina erottaa poliittisen vastuun järjellisestä vastuusta. On tosin myönnettävä, että perustuslaki ei tunne sellaista käsitettä kuin poliittinen vastuun otto. Sillä poliitikoita sitoo vain totuus, ja totuus taasen ei tunne mitään muuta vastuullisuutta kun yleisen vastuullisuuden.
Jos nimittäin poliitikot tunnustavat erityisiä vastuita, silloin He ovat poikenneet totuudesta, eivätkä He niin ollen totuutta tunne, koska totuus voidaan tuntea vain silloin, kun ihminen on yleisen vastuullisen elämän alainen.

Kun siis poliitikot puhuvat poliittisesta vastuusta, niin sillä He tarkoittavat sitä, että He voivat menettää saavutetuja etujaan, jos He eivät puolusta itseään yleistä vastuun ottoa vastaan. Sillä poliitikot eivät halua elää yleisen ja arjen vastuullisuuden alaisena, jotta He sitten voisivat väittää, että He voivat kyllä ottaa poliittisen vastuun, jos He mokaavat poliittisesti.

Poliitikoille poliittinen vastuu siis ei merkitse saavutetuista eduista luopumista, vaan poliittinen vastuu on erittäin epämääräinen käsite, johon ei kuulu mikään sellainen kuin poliitikon varallisuuden väheneminen. Jos tavallinen ihminen on toiminut huolimattomasti, eli vastuuttomasti, niin Hän yleensä kokee keräämänsä aineellisuuden menetystä, mutta poliittinen huolimattomuus ei koskaan vie poliitikoilta mitään aineellista.
Poliittinen elämä on siten äärettömän henkistä elämää, koska se ei vaikuta millään tavoin poliitikon aineelliseen elämään


VASTUUVAJEEN LISÄÄMINEN POLITIIKASSA

Koska siis poliittinen vastuunotto ei ota poliitikolta mitään pois, niin nyt me nähdään, että poliitikko on ottanut poliittisen vastuun, kun Hän vain ilmoittaa ottavansa vastuun. Ja sitten poliitikko jatkaa virkaurallaan kohden taivaita, koska Hän on ottanut omien sanojensa mukaan täyden vastuun. Poliitikon vastuu siis on siis pelkkä tyhjä puhe, eikä siinä ole yhtään mitään sellaista, mikä arjen järjellä käsitetään vastuuttoman ihmisen seuraamukseksi.

Arjen ihminen kokee aina konkreettista menetystä, jos Hän on elänyt vastuuttomasti, mutta kun poliitikko on tehnyt vastuuttomia päätöksiään, niin siitä seuraakin, että poliitikon vastuullisuus vain lisääntyy, koska Hän saa silloin pelin mukaan ottaa itselleen lisää vastuuta. On siis kiistaton tosiasia, että poliitikot potevat vastuuvajetta, koska He joutuvat aina ottamaan eduskunnan kellarin vastuusäiliöistä itselleen lisää vastuuta joka kerta, kun poliitikko on tehnyt väärän siirron.

Tästä siis huomataan, että poliittinen vastuu ei ole sellaista, mitä on arjen vastuu: Arjen vastuullisuuden laiminlyönti aiheuttaa kiistattomasti fyysisiä menetyksiä, kun taasen poliittinen vastuuttomuus ei aiheuttaisi mitään, jollei poliitikko tunnusta mokaa, ja ota sitten sen tunnustuksen seuraamuksena itselleen lisää vastuuta.

Poliitikon mokasta siis ei seuraa katastrofia, puhumattakaan, että poliitikko kuolisi ihmisenä, tai että poliitikko menettäisi rahansa tai kotinsa, vaan poliitikon vastuuttomuuden ainoa seuraamus on poliitikon vastuun vääjäämätön lisääntyminen. Tämä on siis täysin päin vastainen seuraamus kuin on tavallisilla ihmisillä, jotka voivat menettää kaiken, ja jopa elämänsäkin vähäisimmästäkin vastuuttomuudesta!


SEURAAMUKSIEN ENNALLISTAJAT

Miten kummassa poliitikot voivat väittää, että Heillä on suuri vastuu? Kuka tahansa tavallinen ihminen voi vähäisestäkin vastuuttomuudesta menettää kaiken? Ja jos tavallinen ihminen käyttäytyy vastuuttomasti, niin mikään mahti maailmassa ei saa Hänen tekojaan ennallistettua. Mutta toista se on poliitikoilla.

Kun poliitikko mokaa, ja kun poliitikko on ottanut vastuun, niin Hän ennallistaa tekonsa seuraamukset isolla tukulla veronmaksajien rahaa. Mtä enemmän poliitikko mokaa sitä enemmän Hän nauttii vastuunottajan roolistaan, koska sitä enemmän Hän voi jakaa samoinajattelijoilleen rahaa ja hyvinvointia. Ei siis mikään ihme, että kansanedustajat sanovat olevansa toiveammatissa, sillä missä muussa ammatissa vastuusta päästään sillä, että poliitikko vain sanoo ottavansa täyden vastuun, jotta poliitikko voi alkaa käyttämään valtiokoneistoa tuottaakseen vain lisää rahaa poliitikon taskuun.

Tuo poliittinen vastuu on todellakin erittäin kevyt kantaa, kun taasen tavalliset vastuunottajat joutuvat aina kantamaan täyden vastuunsa lisäksi poliitikkojen säätämät lakiseuraamuksetkin. Pieninkin tavallisen ihmisen vastuuttomuus viedään poliitikkojen säätämien lakien vaatimuksesta lakitupaan, mutta poliitikot itse pääsevät vastuuttomuudestaan eroon sillä, että He ottavat itselleen lisää vastuuta pelkästään sanomisella ja uhkaamalla: "Minä otan tästä nyt täyden vastuun. Kymppitonni lisää palkaa ja heti, tai muutoin äänestäjät eivät saa päteviä poliikoita hallitsemaan äänestäjien etuja."

Asiasta lisää:
Paperi: Vanhukset ja Viisaus
Ajankohtainen: Kansanedustaja--Toiveammatti 4. 12. 2003
Ajankohtainen: Yhteiskunnan Neutraalisuusperiaate 2. 12. 2003
Paperi: Käsittäminen

Alkuun

Hosted by www.Geocities.ws

1