KÄSITTÄMINEN
|
| LOHDUTUSTA KÄSITTÄMÄTTÖMILLE |
KÄSIN KIRJOITETTU TOTUUS
SISÄLTÖ:
Jopa on niin, että ihmisen aivotoiminta --järkeily-- ei ole lainkaan kyennyt valtaamaan aivoista reviiriä itselleen kuin korkeintaan herneen suuruisen multapaakun. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta faktasta, että järkeily on järkeä vain silloin, kun ihmisen aivojen käsien alueet ovat järjen käytössä. Ihmisaivoissa siis järki on palautumattomasti kietoutunut käsien käytön kanssa yhteen.
Joka ei käsiään käytä oman elämänsä rakentamiseen ei voi myöskään silloin elää järkevää elämää, eikä kukaan voi ilman käsityötä julistaa totuutta ihmisenä elettävän elämän hienoudesta.
Niinpä tässäkin asiassa on nyt käynyt niin, että Sinä luet tätä käsin kirjoitettua totuutta vallan äimistyneenä. Ja vain siksi, koska jo ala-asteella annoit tämän aivojen motoriikkaa koskevan totuuden valua korvistasi ulos, vaikka korvien toiminta on informaation tulokanava, missä vain vaikulla on laillinen oikeutus valua ulospäin.
On siis kiistaton totuus, että nykyisin jotkut voivat kuvitella olevansa ns. henkisen työn tekijöitä vain siksi, koska muinaisuudessa eläneet ihmiset käyttivät kätsysti käsiään. Koska siis me näemme nyt, miten ihminen kehittyi älykkääksi eläimeksi vain siten, että Hänen kätensä valtasivat yhtä suuremman osan aivojen prosessointitehosta, niin silloin jokainen ymmärtää, miten älykkyys ja käsien käyttäminen ovat lajin kehittyessä kietoutuneet toisiinsa niin täydellisesti, että älyä ei voida erottaa erilleen ruumiillisesta työstä, eli kehon harmonisesta liikehdinnästä.
Pelkän lajin älyn varassa porskuttelevat rikkaat tai rikkaiksi haluavat eivät tunne itseään, ja siksi He mielellään kyselevät, mitä ihminen on. Ja kun sitten joku tällainen kertoo sen Heille, niin totta kai se ei mene rikkaiden ja rikkaiksi haluavien kaaliin, koska He eivät itsestään tunne itseään, jolloin He tuntisivat myös yleisen ihmisensä. Ja He eivät tunne itseään, koska He uskovat, että jonkun muun geenit on tehty Häntä varten.
Rikkaat siis jättävät täysin tahallaan käsiensä geenit aktivoimatta, koska rikkaiden oppiin kuuluu, että He eivät saa sormellakaan koskea käsitöihin, jotta He voisivat rikastua muiden käsitöillä. Rikkaiden ja rikkaiksi haluavien geenit eivät siis opin tähden aktivoidu, joten Heidän on mahdotonta tuntea itseään, koska He eivät toteuta omia geenejään.
Jo järkikin sen sanoo, että ihmisen teot ovat ihmisen genomi aukaistuna, joten kun vain ihminen toteuttaa itseään käsityöllään, silloin Hän näkee itsensä. Tämä on täysin helppoa nähdä, jos oletetaan esimerkiksi että geeni X on viinageeni, joten kun Sinä aktivoit sen, niin silloin Sinä voit todistaa, että Sinä olet sisältä juuri tälläinen sekopää, koska silloin Sinun toimintasi vastaa yksi yhteen Sinun geenejäsi, eli Sinua sisäpuolelta katsottuna.
Ihmisen teot ovat ihminen nurin päin käännettynä. Ei hyvästä puusta korjata huonoa hedelmää, eikä orapihlaja tuota piikittömiä banaaneja. Jos siis ihminen ei tee käsillään mitään, silloin Hän ei myöskään pysty sanomaan millainen Hän on, koska ihminen näkee ulkoisilla silmillään itsensä vain omaa itseään toteuttavien tekojensa kautta, eikä ihminen voi tuntea itseään, jos Hän tekee työtä muiden hyysäämiseksi.Mutta sitten tuollaiset kuvittelevat, että He ovat hyödyksi yhteiskunnalle ja ihmislajille, kun He tahallaan jättävät suurimman osan geeneistään käyttämättä, jotta He voisivat uskoa oppiinsa, koska jos rikas aktivoisi elämänsä aikana mahdollisimman paljon omia geenejään, silloin Hän ei voisi uskoa oppiin, että rikkaiden kuuluu rikastua vain aivoilemalla, koska mitä enemmän ihminen aktivoi itseään sitä vähemmän Hänellä on perusteluja sen puolesta, ettei Hänen kuulu luoda lantaa käsillään, vaan se työ kuuluu köyhille.
Kun siis teet käsilläsi käsityötä oman itsesi hyväksi, niin sinä vain toteutat omia geenejäsi, koska Sinun omat geenit on tehty vain Sinua varten, ja rikkaallakin on omat geeninsä, jotka ovat vain Häntä varten. Eikös olekin yksinkertainen totuus yleisestä ihmisestä?
Ei edes joku itämainen oppi ajattelun lopettamisesta auta yhtään mitään ihmisen itsetuntemuksessa. Ihmisenä olemisen totuus ei voi tulla esille pahojen ajatuksien pakoiluna, vaan vain siten, että hyvillä teoillaan ihminen'pakottaa' itsensä ajattelemaan vain hyvää, jolloin ihmisen päähän ei tunkeudu sellaisia ajatuksia, jotka synnyttäisivät opin ihmisen perisyntisyydestä, tai ajatuksen lopettamisesta, jotta ei tarvitse ajatella pahoja ajatuksia.Ihmislaji ei voi kehittyä älyllisesti, jos oppina on, että ns. älymystön ei tarvitse aktivoida käsintekemisen geenejään? Jos ihminen ei itse aktivoi mahdollisimman paljon omia geenejään, silloin geenien lukumäärä seuraavassa polvessa vain pienenee, joten tästäkin me nähdään, että ihmislajin älyn kehitys on käsityötä, johon jokaisen lajin yksilön on osallistuttava, jotta lajimme älykkyys voisi edes kuvitella joskus pääsevänsä galaktiseen älyjen yhteisöön.Ihmisen hyviä tekoja ovat vain ne, jotka Hän tekee oman itsensä toteuttamiseksi, jolloin Hänen ajatuksensa ja puheensa nousevat Hänen omasta persoonallisesta elämästään, jolloin ihmisen on täysin mahdotonta puhua epäjohdonmukaisesti, koska elämän tapahtumat eivät taatusti ole epäjatkuvia. Ihmisen ei tarvitse harkita ajatuksiaan silloin, kun Hän puhuu vain omasta kokemuksestaan, joka on sama asia kuin ihmisen fyysinen elämä, jota on täysin mahdotonta laittaa kulkemaan katkonaisesti ja epäloogisesti.
Henkisen työntekijät (kuten rikolliset, papit, poliitikot, filosofit ja psykologit) järkeilevät, että ihminen voi nykyään järkeillä elämän totuuksia ilman, että Hänen pitäisi itse käyttää aivojen motorista puolta. Juuri tuo katsanto osoittaa kiistattomasti sen totuuden, että henkisen työn tekijät ovat täysin vieraantuneita ihmisenä elettävästä elämästä, joka lajinkehityksen historiassa vaati jokaista ihmisyksilöä käyttämään kätevästi omia käsiään, koska siihen aikaan lajin yksilöt vasta kehittivät ihmislajille tyypillistä älyä.
Pelkkä järkeily ilman omien lihaksien käyttämistä on siis eittämättä täysin päinvastainen prosessi, jolla yksilöt aikoinaan kehittivät lajille tyypillisen älykkyyden. Onkin siis jo tässä vaiheessa sanottava painokkaasti, että pelkkä järkeily on lajin involuutiota, jonka totuus taantumus, kun taasen sellaiset ihmiset, jotka järkeilevät omien käsiensä tekosia, ovat ihmislajille evolutiivisia, joiden totuus on edistys.
Evoluution totuus --edistys-- syntyy käsien rakentavasta käytöstä, lajin hyväksi tehdystä työstä.
Involuution totuus --taantumus-- syntyy järkeilystä, joka ei perustu omaan elämänkokemukseen käsityöstä, ja siksi jokainen vain ajatustyötä tekevä ei koskaan ajattele kokonaisuuden etua.
Me huomataan tämä totuus järjen ja käsien samuudesta, kun vain katsotaan tätä nykyistä systeemiä, missä rikkaat ovat rikkaita, koska He eivät itse käytä lihaksiaan ihmislajin hyväksi, joten He eivät myöskään pysty silloin ajattelemaan ihmiskunnan etua. Niinpä rikkaat toimivat ihmislajin tulevaisuuden kannalta erittäin tuhoisasti, eli jos kaikki toimisivat niin kuin rikkaat, silloin ihmislaji taantuisi hyvin nopeasti takaisin apinoitakin alemmalle tasolle.
Pelkkä järkeily ilman henkilökohtaista lihaksien käyttöä vie ihmislajia kehityksessä vain taakse päin. Sillä järki ei kehittynyt järkeilemällä, vaan käsiä käyttämällä. Rikkaat ovat siis jo nyt häpeäksi Homo Sapiens -lajille, ja ihmiskunnan tulee mitä pikemmin päästä lopullisesti eroon Heistä, jotka eivät työtä tee, vaan kuvittelevat, että järkeily tuottaa yhteistä hyvää, kunhan vaan järkeillään ilman käsiä!
Jos ihminen ei tee lihastyötä ihmiskunnan hyväksi, silloin pitää olla sokea uskovainen, jos uskoo, että pelkkä ajattelu olisi hyväksi ihmiskunnalle, ja lajin kehityksen kannalta se veisi lajia kohden suurempaa viisautta. Miten kummassa muka pelkkä ajatustyö olisi evolutiivista ja yhteistä hyvää edistävä, kun me täysin selvästi tiedetään, että käsien käyttö on ennen järkeä? Missä vaiheessa ajatustyötä tekevät saivat selville sen, että evoluutio kehitti ihmislajille järjen pelkällä ajattelulla?
Rikkaan on täysin mahdotonta ajatella yhteiskunnan etua, jos Hän ei osoita sitä käsillään! Vain lihastyöllä voidaan tehdä konkreettista hyvää, kun taasen absraktiivinen ajattelu todistuu absraktioksi, koska ajatustyötä tekevät perustelevat lihastyöttömyytensä älyttömästi, eli ilman käsityötä. Tämä huomataan erityisen selvästi Heistä, joille vielä maksetaan siitä, että Heidän ei tarvitse sormellakaan koskea siihen elämään, jota He ajattelevat absraktiivisesti.
Jotta psykologien oppi olisi totuus, silloin psykologien pitäisi nostaa itse itsensä elinkeinon harjoittamisen yläpuolelle, mutta silloin psykologeilla olisi hätä omasta selviytymisestään, koska elinkeinon harjoittaminen on kirjaimellisesti eloonjäämistaistelua. Psykologit voisivat nousta eloonjäämistaistelun yläpuoliselle näköalapaikalla vain siten, että He alkaisivat tehdä omilla käsillään työtä itsensä hyväksi, ja lopettaisivat sen oppinsa, että psykologeilla on oikeus saada oma toimeentulonsa pelkällä ajatustyöllään, ilman mitään oman kehon ponnistelua.
Mutta koska psykologit uskovat vain yhteen oppiinsa, niin He eivät tietystikään koe totuudeksi sitä, että ihminen on luonnostaan moniajoon kykynevä kone, sillä ihminen pääsee perille omasta kyvykkyydestään käsitellä samaan aikaan useita erilaisia juttuja vain siten, että Hän tekee käsillään töitä oman elämänsä hyväksi. Sillä jos ihmisellä on oppi, ettei Hänen tarvitse tehdä käsillään töitä, vaan pelkkä ajattelu riittää, silloin tuollaisen ihmisen on täysin mahdotonta kokemuksellaan ymmärtää ihmisen pystyvän ajattelemaan perimmäisiä asioita ihmisestä, kun Hän tekee käsillään töitä oman elämänsä perustarpeidensa tyydyttämiseksi.
Koska siis psykologit eivät toimi moniajoisina ihmisinä, silloin psykologeilla ei voi olla oikean suuntaista käsitystä siitä, mitä ihminen on, ja miten ihminen toimii oikein. Huomatkaa, että ihmisen moniajossa on kyse käsityön ja ajattelun samanaikaisuudesta, eikä tässä suinkaan yritetä väittää jotakin nin mieletöntä, että ihminen voisi samaan aikaan ajatella kahta eri ajatusta. Ihminen nyt vain koostuu kolmesta perimmäisestä osasta, jotka ovat samalla kolme perimmäistä kokonaisuutta, eli keho, mieli ja sielu. Jokaisen noista tulee saada ilmaista itseään oman elämän hyväksi yhdessä ja samassa ajassa, jotta ihminen olisi kokonaisuus. Itsensä toteuttaminen onnistuu vain kokonaisena ihmisenä, ja vain kokonainen ihminen voi itsestään --ilman oppia-- julistaa totuuden yleisestä ihmisestä.
Koska siis psykologeilla on oppi, että Heidän ei tarvitse käyttää kehoaan oman elämänsä hyväksi, silloin Heillä on oppi, että ihmisen ei tarvitse olla kokonaisuus, koska kerta psykologien oppiin kuuluu, että ihmisen pitää saada selviytyä, kunhan Hän vain käyttää yhtä osaansa kolmesta. Ja koska siis psykologit uskovat oppiinsa, niin silloin He eivät tietystikään pysty toimimaan kehollisina ihmisinä, vaan He ovat jättäneet kehonsa hyvinvoinnin köyhien käsityön varaan.
Omiin aisteihinsa luottavat lapset eivät tietystikään ryntäile autojen alle, ja omiin aisteihin luottavista lapsista kasvaisi omiin aisteihinsa luottavia aikuisia, jotka vankkumattomasti luottaisivat siihenkin, että jos nyrkillä lyö, niin se tekee kipeää, sillä omiin aisteihin luottaminen on myös sen ymmärtämistä, että aistit antavat kivuliasta palautetta, jos ihminen ei välitä omien aistiensa informaatiosta. Ihminen joutuu nimittäin aina toimimaan omia aistejaan vastaan, jos Hän haluaa tehdä pahaa itselle tahi muille.
Joku ihminen saattaa ajatella pahan tekemistä vain silloin, kun Hän havittelee muiden tekemiä töitä itselleen. Ihminen ei voi havitella muiden käsityötä itselle silloin, kun ihminen itse tekee töitä omilla käsillään. Tästä siis nähdään, että ihminen on järkevä ihminen vain silloin, kun Hän tekee itse omin käsin töitä omaa elämäänsä varten, joka on jo sinänsä hyödyksi koko lajille, koska silloin yksilö ei käytä lajin muita yksilöitä hyväkseen.
Psykologit eivät palvele ajatustyöllään ihmistä, vaan jokainen oppi on aina tehty vain valtiota ja sen olemassaoloa varten. Yksikään oppi ei voi milloinkaan olla ihmistä varten, koska on täysin mahdotonta luoda oppia, joka sopisi kaikille ihmisille. Sen sijaan mikä tahansa oppi sopii kuin nakutettu palvelemaan valtiota, koska hallitusopin vastainenkin oppi voi aina toimia ainakin oppositiona, tai ainakin hallitusopilla voidaan kivasti säätä lisää lakeja muita oppeja vastaan.
Oppien noudattajat eivät milloinkaan tarvitse omaa itseään, johon kuuluu kolme peruspilaria: keho, mieli ja sielu, koska opillisuus on totta vain silloin, kun ihminen ei toimi kokonaisena ihmisenä, vaan vain erittäin kapea-alaisena yksilönä, jotta Hän sopisi tutun turvallisesti oppiinsa.
Oppien noudattajat eivät tunne itseään ihmisinä, jotka pystyvät toteuttamaan käsillään itseään, kun He samaan aikaan ajattelevat, miltä tuntuu olla itseään toteuttava ihminen, koska oppiin on sisäänrakennettuna se, ettei ihminen voi samaan aikaan uskoa itsestään mitään muuta kuin vain sen, jota oppi opettaa. Lainsäädäntä perustuu oppeihin, joten lainsäädäntä ei milloinkaan palvele ihmistä, vaan vain rikkaita, koska se on rikkaiden etu, että yksilöihmiset eivät tee monia asioita, koska jos yksilöt toteuttaisivat itseään sekä fyysisesti että psyykkisesti, silloin erittäin monet ammatit joutuisivat historian roskatunkiolle, psykologia niiden joukossa.
Koska siis psykologia voi selviytyä elinkeinona vain siten, että psykologit opettavat ihmisluonnon vastaisia oppejaan, niin on tietysti selvää, miten psykologien työllisyys säilyy korkealla tasolla, ja jopa psykologien määrää joudutaan jatkuvasti vain lisäämään. Koska jos psykologit opettaisivat lapsia toteuttamaan itseään kokonaisina ihmisinä, silloin psykologit eivät voisi olla mukana siinä opetuksessa, että lasten paras on siinä, kun lapset opetetaan luottamaan sokeasti lakiin.
Lakien opettamisesta seuraa luonnostaan se, että lapset eivät opi huomioimaan ympäristöään, vaan He joutuvat huomiokyvyttömyyttään yhä kummallisempiin onnettomuuksiin monimutkaistuvassa lakisysteemissä, joka itseään ruokkiakseen joutuu laatimaan yhä kummallisempia lakeja, jotta psykologitkin voisivat uskoa, että kaikki lait on tehty vain lasten hyväksi, eikä itse lakisysteemiä varten, jotta rikkaat rikastuisivat, ja köyhät köyhtyisivät, koska rikkaiden oppiin kuuluu, että köyhyys on köyhien oma vika.
Laji siis taantuu silloin, kun ihminen kuvittelee, että Hänellä on oikeus muiden käsityöhön siksi, että Hän opettaa oppejaan, miten ihmisten muiden ihmisten pitää elää. Koska siis psykologit eivät tee käsillään työtä, silloin jo järkikin sen sanoo, että psykologien järkeily ei ole hyväksi ihmislajin älyn kehittymiselle, jonka jokainen psykologikikin pystyy tajuamaan, kun vain tunnustaa sen totuuden, että ihmislajin jokainen yksilö on perinyt ansaitsemattomasti sen älyn määrän, joka on muinaisuudessa tehty käsityönä.
Lajiälykkyyden kuluttajat ovat Heitä, jotka joutuvat ottamaan vastuuta teoistaan, koska He eivät tee käsillään työtä, vaan havittelevat itselleen muiden käsityötä.Rikkaat ja rikkaiksi haluavat ovat Heitä, jotka eivät suin surminkaan halua sormellakaan koskea raakatyöhön, vaan He vain himoitsevat ansaitsemattomalla lajin älykkyydellään itselleen muiden valmiiksi tekemää työtä. Rikkailla ja rikkaiksi haluavilla lajin älykkyys ei ole aktuaalistunut järjellisyydeksi, koska He käyttäytyvät täysin päin vastoin kuin on tarpeen lisä-älyn periyttämiselle lajin tuleville sukupolville.
Yksilöälykkyyden kuluttajat ovat Heitä, jotka tuottavat lajiälykkyyttä elämällä vastuullista elämää, jolloin Heidän ei tarvitse ottaa vastuuta mistään, koska He tekevät käsillään työtä, jolloin He vapauttavat muut toteuttamaan itseään samalla tavoin.
Rikkaat ja rikkaiksi haluavat siis vain taannuttavat ihmislajin älykkyyttä, eli He jättävät perinnöksi paljaaksi kalutun ihmisen luurangon, koska rikkaat ja rikkaiksi haluavat eivät halua elää sillä tavoin kuten eletään silloin, kun evoluutio lisää lajin älyä. On täysin mahdotonta, että evoluutio lisäisi rikkaiden ja rikkaiksi pyrkivien lapset perisivät isiltään ja äideiltään suuremman älyn, koska tuollaiset vanhemmat käyttävät vain lajin älyä, mutta eivät omaa älykkyyttään, joka on käsityötä nykyäänkin samoin kuin kaikkina muinakin aikoina.
Ihmisen viisaus on sitä, että Hän lisää lajin älykkyyttä, kun taasen tyhmyys on sitä, että käytetään ja kulutetaan vain lajin perintöä, missä ei millään muotoa haluta osalliseksi lajin perinnön kartuttamisesta, eli lajin tekemisestä vieläkin älykkäämmäksi. On nimittäin melkoisen tyhmää kuvitella, että nyt evoluutio on tehnyt ihmisestä riittävän älykkään, joten nyt me voidaan vain nauttia evolutiivisesta perinnöstämme, eikä meidän enää tarvitse kohottaa itsemme älykkyyttä sillä tavoin kuin muinoin ihmiset tekivät, kun He tekivät omilla käsillään työtänsä kukin.
Lajin älykkyyttä käyttävät ovat kirjaimellisesti laiskoja, koska He täysin tahallaan kieltäytyvät käyttämästä kehoaan siten kuin muinoin sitä käytettiin, jotta nykyihminen saatiin aikaan suurenmoisen älyperinnön kanssa. Se on tietysti lajin älyn käyttämistä väittää, että nykyään ihminen voi olla älykäs ilman fyysistä työtä, mutta tuollainen on tyhmyyttä juuri siksi, koska siitä puuttuu täysin fyysinen rasitus, joka vain voi aktuaalistaa ihmisen saaman perinnön, johon Hänellä itsellään ei minkäänlaista ansiota.
Yksilö ei voi päästä perille moraalista eikä mistään muustakaan vain järkeilynsä kautta ilman fyysistä työpanosta ihmiskunnan hyväksi. Ihminen, joka vaatii itselleen muiden käsityötä, estää silloin muita tekemästä sitä samaa työtä itselleen, joten ihminen ei ole hyödyksi ihmislajille, jos Hän vain järkeilee. Kun taasen jokainen sellainen, joka tekee käsityötä itselleen, on hyödyksi koko lajille, koska silloin lajin muut yksilöt ovat vapaita toimimaan myös itsensä hyväksi.
Henkisen työn tekijät siis vain nostavat ihmislajin älypankista älyä, mutta koska He eivät talleta sinne mitään, niin henkisen työntekijät eivät omalla kokemuksellaan osaa millään tavoin arvostaa edes lahjaksi samaan ihmislajin älyä. Ihminen ei voi arvostaa mitään, jos Hän ei itse tee käsillään asian hyväksi mitään. Ja koska äly on tehty käsityönä, silloin vain käsityöläiset ovat älyn tuottajia, kun taasen puhtaasti henkisen työn tekijät ovat ainoastaan kuluttajia, jotka ns. syövät enemmän kuin tienaavat.
Yhteiskuntien nykytila osoittaa kiistattomasti sen syyn, jonka tähden lakiuskovaiset ihmiset vain pahentavat ihmislajia ja koko planeetan luontoa. Jos nimittäin psykologienkin älykkyys perustuisi käsityöhön, silloin jo yksi psykologi riittäisi hyvin poistamaan kaikki mielen sairaudet koko planeetalta. Mutta koska psykologeja tarvitaan jatkuvasti vain lisää ja lisää samaan aikaan lisääntyvien mielen ongelmien hoitamiseen, niin tuo on yksikäsitteinen todistus siitä, että psykologit eivät ole älyn tuottajia, vaan He yrittävät vain selviytyä olemassaolossa järkeilemällä perinnöksi samallaan lajin älykkyydellä.
Ihmisen viisaus on se älyn lisä, jonka yksilö jättää ihmislajille perinnöksi. Eikä kukaan ole lisäämässä älyä vain älyilemällä, vaan ihmislaji saa lisää älyä vain siten, että kukin yksilö asemaan katsomatta käyttää itse käsiään, eikä vaadi itselleen muden käsityötä.
On kammottavaa uskoa, että hallitsijoiden ei tarvitse lisätä ihmislajin älykkyyttä, vaan He osaavat muka luonnostaan perinnöksi saamalla älyllään käyttää älyperintöään oikein. Jättikö esimerkiksi Rockefeller omilla käsillään ansaitsemansa omaisuutensa perillisilleen vaatimatta millään tavoin perillisiään toimimaan samoin kuin Hän oli toiminut?Maailmassa, missä jokainen aikuinen tekisi käsillään töitä, ei tarvita kuin yksi hallitsija, koska silloin jokainen olisi järjen tuokuttaja; tuottaja, jolla on oikeus kuluttaa järjen perintöä, koska Hän käyttää perintöään viisaasti tuntemalla omalla kokemuksellaan, miltä tuntuu lisätä lajin älykkyyttä. Sillä se on totinen tosi, eikä vain tieteellinen totuus, että ihmislaji sai suurenmoisen älynsä vain käsiensä kautta, ja tyhmä on jokainen, joka väittää, että pelkkä järkeily tuotti ihmislajille perinnöksi älykkyyden vailla vertaa.
Miten tyhmää se onkaan uskoa, että joku voisi käyttää älyn perintöään luonnostaan älykkäästi tarvitsematta käyttäytyä juuri sillä tavoin kuin käyttäytyvät He, jotka tallensivat tuon perinnön aikoinaan lajilleen!
Rikolliset ja poliitikot eivät pidä itseään vapaina, jos He oma-aloitteisesti keräisivät roskia, tai jos He ihan omakätisesti rakentaisivat luonnon aineista linnan itselleen. Sen sijaan poliitikot ja rikolliset julistavat, että He osoittavat vapautta, kun He likaavat luontoa, tuhoavat ympäristöä, purkavat käsintehtyjä vanhoja rakennuksia, tuhoavat aineilla kehoaan ja hermostoaan, pitävät naisia kotieläiminään jms.
Naiset ovat muuten miehiä sosiaalisesti älykkäämpi juuri siksi, koska He tekevät käsillä työtä, jota miehet eivät halua tehdä. Ja naisten sosiaalinen älykkyys on tosiasia, koska He eivät kieltäydy ns. miesten töistäkään, jos se työ pitää tehdä. Lisäksi naiset siivoavat ympäristöään, joka vain lisää Heidän kykyään lisätä ihmislajin älykkyyttä, jonka seurauksena naiset ymmärtävät, että siisteys on vapautta.
Miehet ja miehiksi haluavat taasen eivät ymmärrä juuri mitään, koska He väittävät ilman omaa älyn lisäystä, että He ovat vapaita, kun saavat ratsastaa auringon laskuun malboro hampaissaan. Miehet näkevät vapautensa myös siinä, kun He juovat viinaa, tai muutoin vain sekoilevat, puhumattakaan miesten vapaudesta kohdella naisia ja lapsia erittäin törkeästi, ovat He sitten siviilissä tai sotilaina.
Miehet katsovat olevansa vapaita vain silloin, kun He eivät henkilökohtaisesti pidä ympäristöään siistinä. Jos kukaan ei ole siivoamassa miehen ympäristöä, niin Hän siitä huolimatta jatkaa paheellista elämäntapaansa, koska miehet ovat kymmeniätuhansia vuosia opettaneet pojille, että ihminen on vapaa vain silloin, kun Hän käyttäytyy itsetuhoavasti, eikä mies ole miesten mukaan edes mies, jos Hänen pitäisi siivota itse omat jälkensä.
Katsokoonsa jokainen omilla silmillään, mitä miehet pitävät vapautena! He opettavat vapauden olevan vain siinä, että He heittävät tupakintumppeja, pulloja ja muuta roskaa luontoon, joten miesten on tietysti mahdotonta tuntea vapautta, jos He tekisivätkin asiat täysin päin vastoin:
Ihminen saa sisäisen järjen lähteensä vain siten, että Hän tekee käsillään työtä oman elämänsä hyväksi. Joka ei työtä tee, Hän ei voi olla viisaskaan, sillä viisaus on järjen lähteenä olemista, eikä siinä ole mitään viisasta, että vaaditaan ihmisiä luopumaan omasta ajattelusta, jotta He toimisivat lain mukaan oikein. Viisaan viisaus on siis se uuden järjen vuodatusta, jota Hänestä vuotaa siksi, koska Hän käyttää kehoaan luonnon suunnittelemalla tavalla.
Opit ja lait eivät milloinkaan vaadi ihmisiä toimimaan luovasti, vaan nimenomaan opillisuus ja laillisuus on totta vain siellä, missä ihmisiltä kielletään kaikenlainen luovuus, jotta He eivät vaan rikkoisi lakia. Ihmiset ovat kuitenkin luonnostaan luovia, joten miehet ja miehisyys vaativat ehdoitta lapsia luopumaan luovuudesta, jotta lapsista kasvaisi niin sanotusti aikuisia.
Kun lapsia kasvatetaan lain kunnioitukseen, niin se tietysti ottaa lapsen luonnolle niin kovasti, että Hän kapinoi lakielämään siirtymistä vastaan. Mitä luovempi lapsi sitä varmemmin ns. aikuiset miehet näkevät Hänet vain kapinallisena, joka pitää nujertaa psyykkisesti, jotta lapsi oppisi, ettei kannata vastustaa lakiyhteiskuntaa. Yksikin nujerrettu ja nöyryytetty lapsi on liikaa, sillä ihmislaji ei varmasti kehity edistyksen suuntaan sillä, että ihmisen luontainen luovuus tukahdutetaan, jotta Heistä tulisi kuuliaisia oppeihin uskovia.
Luonnottomuus voi olla vallalla vain sellaisessa systeemissä, missä toimitaan luonnon vastaisesti. Ja ainoa mahdollinen luonnoton systeemi on se, missä ihmisiä vaaditaan toimimaan ei-luovasti, lain osana, sokeina oppeihin uskovina, missä omia ajatuksia kutsutaan harhaoppisuudeksi. Laillisuuteen kasvattaminen ei onnistu ilman kapinoivia lapsia, ja vain luonnollisuutensa tukahduttaneet pystyvät jatkamaan luonnottomuuteen kasvattamisen historiaa, eli laillisuuden perinnettä.
Lapset ovat luovia siksi, koska lapsi saa käyttää lapsena vapaasti käsiään. Ja lapsi käyttää käsiään, koska Hän haluaa oppia koordinoimaan ja hallitsemaan Hänelle annettua kehoa. Lapsen opiskelu keholliseen elämään kietoo peruuttamattomasti lapsen älyn yhteen lapsen koordinaatiokykyyn. Mitä hienovaraisemmin lapsi oppii koordinoimaan käsiään sitä älykkäämpi lapsi on. Tämä totuus on kiistaton, joka nähdään esimerkiksi harmonisen musiikin muusikoista.
Mutta sitä ei tarvitse nähdä rokkarinuorista, koska He ovat vain kapinallisia, jotka hieman vielä jatkavat kapinointia, mutta ovat jo siirtymässä lailliseen elämänvaiheeseensa, jos eivät sitä ennen tuhoa lopullisesti elämäänsä miehen vapauksilla.
Lapset haluaisivat jatkaa kasvaessaankin luovuudellista elämää. Lapset eivät kuitenkaan pysty jatkamaan luovaa elämäänsä, koska ns. aikuisten maailma romahtaisi, jos lapset saisivat siirtyä juohevasti lasten luovuudesta aikuiseen luovuuteen, eli jos aikuistuvat lapset saisivat käyttää leikeillä harjoitetun luomisvoimansa oman elämänsä hyväksi.
Jotta lakiyhteiskunta voisi estää lapsia kasvamasta luoviksi aikuisiksi, niin miehisen yhteiskunnan on hyvissä ajoin alettava sopeuttaa lasta sellaiseen aikuisuuteen, missä vain laillinen elämä on sallittua. Koska kukaan ei kuitenkaan voi olla laillinen muuten kuin ilman omaa luovuuttaan, niin ns. aikuisten pitää kertoa satuilemalla, mitä tapahtuu, jos lapsi saisi elää omaehtoista elämää aikuisenakin.
Mitä luovuutta lapsi enää tarvitsekaan kadun ylittämiseen, koska laki sanoo, että ihminen pääsee turvallisesti kadun ylitse vain lakia noudattamalla? Jos taasen poliisit opettavat, että lapsen tarvitsee tieliikennelain lisäksi katsoa sivuilleenkin, niin silloin poliisi opettaa lapselle laittomuutta, sillä laki ei vaadi ihmisiä katsomaan sivuilleen, vaan vain punaista valoa.Lapsen leikkien ainoa tarkoitus on valmentaa lasta itseään omaehtoiseen elämään, joka me huomataan eläinlapsienkin leikeistä. Tuo leikillään tapahtuva valmennus on siis rikos ns. aikuisten lakiyhteiskuntaa vastaan, koska ns. aikuisethan näkevät sen vain leikkinä, eikä suinkaan aitona ja luonnollisena tapana siirtää lapsi kivuttomasti äidin helmasta ja isän reviiriltä oman reviirin haltijaksi.Sivuilleen tarvitsee katsoa vain silloin, kun saa käyttäytyä luovasti, eli laista vapaana, joka merkitsee aistien mukaista muiden huomioon ottamista. Olisihan se aivan typerää vaatia lasta katsomaan sivuilleen, jos lapselle ei anneta oikeutta mennä kadun ylitse silloin, kun autoja ei ole näkyvissä!
Kuvitelkaa itse, miltä pienestä lapsesta tuntuu seistä suojatien reunassa, vaikka autoja ei lähesty, jos lapselle opetettaisiin ympäristönsä huomioimista liikennevalojen sijasta! Älä eläydy siihen tilanteeseen lakiin oppineen ns. aikuisen näkökulmasta, vaan sellaisen pienen ihmisen asenteella, joka on vielä kapinallinen lakielämää kohtaan! Lakiyhteiskunta romahtaisi kerralla, jos lapsia opetettaisiin luottamaan omiin vain aisteihinsa. Eikä ole sellaista psykologia, joka todistaisi, että lapsen elämän kannalta lakielämä on parempi --ja helpompi oppia-- kuin omien aistien mukaan eläminen.
Lakiyhteiskunta ei siis voi kelpuuttaa lasten leikkiä elämään valmennukseen, koska lasten leikit valmentavat ihmislapsia luonnolliseen elämään, kun taasen ns. aikuisten elämä on kaikkea muuta kuin luonnollista. Jotta ns. aikuiset voisivat uskoa olevansa oikeassa lasten suhteen, silloin tietysti aikuisten pitää käyttää koko lakiyhteiskuntaa todistamaan lapsille, että aikuiset ovat oikeassa, ja lapset väärässä, jos lapset kapinoivat lakielämää vastaan.
Se oli erinomainen ajatus ns. aikuisilta keksiä psykologia, sillä sillä voidaan kivasti todistella, että lapset ovat mieleltään häiriintyneitä, jos He kapinoivat aikuisten lakielämän vaatimuksia vastaan. Psykologiaa ennen miehethän olivat jo keksineet uskonnon, millä tehtiin se alustava työ, jotta saatiin peloteltua aaveisiin uskovat lakiuskoviksi, jotka sitten ovat sukupolvesta toiseen kasvattaneet aina uuden lakiuskovien sukupolven
Aivan vastaavasti ns. aikuiset keksivät kaikki muutkin lakiyhteiskunnan itsepuolustusmekanismit (sadut, filosofian, armeijan, naisten työt, eläinten rääkkäämisen jms.), jotta lapsista ei vaan kasvaisi lakiyhteiskunnan rikkojia, vaan aikuiset voisivat luottaa, että lapset edelleen jatkaisivat isiensä syntejä kasvattaen omatkin lapsensa edelleen kurissa ja Herran nuhteessa --uskoen, että lapset ovat väärässä, jos He kapinoivat aivopesuaan vastaan, koska kerta Heillä on psykologia, joka niin todistaa.
Pelkkä oman elämän järkeily ilman käsityötä on pelkkää haihattelua. Jos ihminen on silti onnistunut samaan asunnon itselleen ilman omien käsien käsityötä, niin tuollainen ihminen on pelkkä haihattelija, joka on käyttänyt lajin älykkyyttä sortaakseen heikompiaan. Sillä kukaan ei voi käyttää itse käsityöllään hankkimaansa älyään ketään vastaan, koska järjen lähteenä toimiva ihminen tajuaa sellaisen täysin järjettömäksi.
Vain sellaiset voivat kuvitella olevansa ansaitsemattomalta älyltään suurenmoisia, jotka eivät toimi älyn lähteenä, vaan käyttävät lajin staattista älyä, jotta He voisivat valtiota ja lainsäädäntää hyväkseen käyttämällä saavuttaa itselleen sellaista, joka muutoin vaatisi ihmistä käyttämään omia käsiään. Valtio on vain sellaisille hyvä juttu, jotka eivät itse halua käyttää lihaksiaan, vaan He opettavat, että aivotyö sinänsä jo nostaa Heidät sellaiseen erityisasemaan, mihin He eivät pääsisi, jos He tekisivät kaiken sen itse ja omin käsin, jota He havittelevat muiden tekemänä lihastyönä.
Me kaikki olemme kai kuulleet jo satoja kertoja, miten aivotyöläisten 'parhaimmisto' --filosofit-- ylistävät joutilaisuutta. Filosofit väittävät, että ihminen ei pysty ajattelemaan perimmäisiä asioita ilman omaa joutilaisuutta. Filosofit siis ovat syyllisiä ihmisten riistämiseen, jos He silti vaativat itselleen lämmintä taloa, vaatteita, juoksevaa vettä jms.
Joutilaisuuttaan ylistävät lajiälyn väärinkäyttäjät --filosofit, papit, poliitikot ja muut rikkaat-- joutuvat kaikesta huolimatta käyttämään kehoaan pitääkseen sen toimintakunnossa. Jos joutilaisuus olisi totuus, niin silloinhan filosofit olisi vapautettu kuntoliikunnasta myöskin. Mutta nyt nimenomaan filosofien kuntoliikunta todistaa tämän myötä jokaiselle, ettei joutilaisuuden ylistämisessä ole mitään järkeä, jos vaaditaan itselle muiden käsityötä.
Jos filosofit uskovat, että ihmislaji sai aikoinaan älykkyyden vain käsityöllä, niin silloin He ovat älyllisesti epärehellisiä, jos He väittävät, että joutilaisuus on ehto sille, että ihminen saisi toimeentulonsa pelkällä ajattelulla. Tuo tuollainen on puhdasta älyllistä laiskuutta, eikä suinkaan mitään joutilaisuutta, jonka aikana ihminen saisi käyttää käsiään muuhunkin kuin rikkaiden paijaamiseen.
Jos taasen filosofit uskovat, että ihminen sai älynsä pelkästään älyilemällä, niin silloin filosofien pitää uskoa, että ihmiset olivat jo alusta saakka joutilaita. Eli siis laiskoja, koska filosofien mukaan joutilas todistaa älyllisyytensä vain sillä, että Hän käyttää älyään heikompiaan vastaan saadakseen itselleen 'ansaitusti' muiden käsityötä. Yhtä kaikki. Pelkkä filosofin olemus todistaa pelkästään siitä, ettei filosofi toimi älyn lähteenä, vaan Hän yrittää vain haihattelemalla ja lakiuskovaisena anastaa itselleen käsityöläisten työn arvon.
Mitä joutilaisuutta se muka on, jos jonkun muun on silti tehtävä se, johon itse ei laiskuuttaan halua? Filosofien mukaan joutilaat joutavat ajattelemaan elämän perimmäisiä kysymyksiä, mutta joutilaat eivät jouda tekemään käsillään elämän perimmäisiä asioita (kuten taloa), koska filosofit ovat kuin hölmöläisiä.Jos nimittäin filosofi toimisi älyn lähteenä, niin siihen asemaan Hän voisi päästä vain käsityöllä; tekemällä oman elämänsä hyväksi käsityötään joutilaisuuttaan, eikä suinkaan vaatia muita tekemään lihastyötä puolestaan, jotta Hän sitten saisi ylläpidettyä kuntoaan kuntourheilulla tai kuntosaleilla kiekumalla, jos vain pääsee sinne autollaan ajamalla.Se on nyt vain täysin ääliömäistä väittää olevansa joutilas, kun jonkun muun on kuitenkin pakko tehdä joutilaalle ylellinen asunto kaikilla mukavuuksilla! Filosofit eivät siis ole kuin hölmöläisiä, vaan He nimenomaan ovat hölmöläisiä --yhdessä jokaisen pelkästään ajatustyötä tekevän kanssa, koska yksikään ajatustyöläinen ei voi toimia ajatuksen lähteenä ilman käsityötä.
Voitte nyt verrata näitä ajatuksia filosofien ajatuksiin, ja sitten sanoa rehellisesti, pitäisikö filosofienkin ryhtyä joutilaisuuttaan käsityöläisiksi. Puhumattakaan poliitikoista, papeista, tuomareista ja rikkaista ylipäätään. Käsin tehty viisaus on verratonta viisautta, sillä nyt on ihmislajin älykkyyttä nostettu ainakin asteella.
Minun jälkeeni tulevat sukupolvet saavat kiittää minun käsityötaitojani siitä, että Heillä on silloin niin suurenmoinen lajin älykkyys, jolla on entistäkin helpompaa ryhtyä käsityöläiseksi, eikä vaatia muita tekemään käsityötä, koska kädet on annettu tekemistä eikä huitomista varten.
Muistakaa kuitenkin antaa oikea kunnia jo nyt myös Heille, jotka ovat yksin syyllisiä siihen, että Te olette laiskoja, jotka nyt luulette olevanne älykkäitä, kun vaaditte köyhiä tekemään sen työn Teille, jonka Te itsekin voisitte käsillänne tehdä, jos vain olisitte viisaita. Viisaita Te ette ole, jos ette tee itse käsityötä itsellenne, sillä viisaan on täysin mahdotonta erottaa viisautta käsityöstä.
Vain viisas tuottaa uusia ajatuksia, koska vain käsityöläinen tuottaa uusia asioita, koska Hän on viisas siksi, kun tekee omin käsin työtä, joutilaisuuttaan tietty. Sillä vain joutilas pystyy käsin tekemään uusia juttuja, kun taasen tyhmät vaativat köyhiä tekemään sarjatyönä vanhoja juttuja.
Vain tyhmät luulevat, että ihminen on viisas, kun Hän osaa vaatia köyhien lihastyötä, jotta Hänellä itsellään olisi ylellinen asunto, koska köyhillä ei ole silloin luppoaikaa rakentaa omaa asuntoa, kun Te tyhmät käytätte valtiota köyhiä vastaan.
Joutilaat ovat viisaita silloin, kun Heidän ei tarvitse joutilaisuutensa tähden kuntoilla, eikä vaatia köyhien käsityötä itselleen. Joutilaisuus ei ole välttämättömyys kuntoilulle, mutta älyllinen laiskuus sitä on, koska muutoin ihminen olisi viisas, kun Hän ei ole laiska.
Miksi Te olette epärehellisiä, ja kiittämättömiä? Koska Te vaaditte tyhmyyttänne köyhiä tekemään Teille asunnon, kesämökin ja huviveneen, vaikka Teillä on omatkin kädet tekemistä varten täysin joutilaina! Te siis estätte köyhiä olemasta joutilaita, jotta Te voisitte väittää, että Te olette joutilaita ajattelemaan perimmäisiä asioita, vaikka kukaan Teistä ei ole ajatellut näinkään perimmäisiä!
On kertakaikkisen viheliästä elämää se semmoinen, kun estää muita toteuttamasta itseään, jotta itse saa lähteä köyhien tekemästä talosta aamulla, kun vastaavasti köyhien on pakko lähteä. Sitten tuollaiset vielä kehtaavat väittää, että ihmiset ovat tasa-arvoisia, mutta ensin pitää säätää lisää tasa-arvolakeja, jotta itse saisi olla vieläkin tasa-arvoisempi.
Millä Te nyt perustelette sen, että ajatustyöntekijöiden pitää saada enemmän kuin käsityöläisten? Sillä osoittakaa nyt edes yksi puhtaasti ajatustyötä tekevä, joka on ajatellut näin korkeita ajatuksia koko ihmislajimme edistyksen hyväksi, eikä vain oman napansa pitämiseksi lämpimänä --muiden työllä, tietty. Yksikään rahasta-ajattelija ei nimittäin pysty olemaan joutilas tekemään käsillään työtä oman asumisensa ja elämisen eteen, koska rahasta-ajattelun idea on siinä, että käsityöläisten työ on saatava moninkertaisesti arvostettuna rikkaiden taskuihin.
Rahasta-ajattelijoille ei kuulu hyötyliikunta, koska rahasta-ajatteluun kuuluu, että kuntosalien elinkeinon harjoittajienkin pitää elää, koska Heilläkään ei ole joutoaikaa tehdä käsillään käsityötä oman elämänsä hyväksi, koska kaikkien rahasysteemin osatekijöiden on palveltava ainoastaan mammonaa, jotta se virtaisi seitsemästi kirkastettuna köyhien käsistä rikkaiden taskuihin.
Älkää siis ihmetelkö sitä, kun muuan ökyrikas pankinjohtaja vaati Teitä palkkaamaan kodin peruskorjaajia vain elinkeinon harjoittajista, koska ökyrikkaat näkevät jokaisen hartiapankkilaisen tai omatoimisen ihmisen rahasysteemin vihollisena. Siinä Te näette taasen käsityöläisen viisauden, koska yksikään käsityöläinen ei vaadi Teitä olemaan laiskoina.
Jos Te uskotte ökyrikkaita mieluummin kuin viisasta ihmistä, silloin Te tietysti mieluummin palkkaatte siivoojaan kotiinne kuin itse tekisitte senkin työn omin käsin, jolloin Te jäätte pelkän lajin älykkyyden varaan, eikä Teissä ole silloin puhjennut omaa järjen lähdettä, jolla Te voisitte tehdä kaikkea kivaa itsellenne, kuten esimerkiksi kivilinnan, jota ökyrikkaatkin kadehtisivat.
Asiasta lisää:
Paperi: Liikennevalot
Paperi: Ihmeelliset Lapset
Rukous: Hartaudu
Helsingin Sanomat, 13. 10. 2003, sivu C 3, Nikkari-Mikko opettaa lapsille käden taitoja