VALTA JA SEN KUNNIA

VALTIO ON RIKKAIDEN ELINKEINO
LOHDUTUSTA KÖYHILLE

POLIITIKKO ON VIHOLLISEN PERIKUVA
JUMALA ON YSTÄVÄN PERIKUVA

***


kati sinenmaa, www.geocities.com/sinenmaa.
13.--15. heinäkuuta, v. 2003

SISÄLTÖ:

00. ESIPUHE

Viisaat ihmiset ovat aina olleet ja tulevat aina olemaan elävä uhka niille, jotka elävät järjen köyhyydessä. Viisaiden kirjoitetut ajatukset ovat aina hallitsijoiden pahimpia vihollisia, koska epämiellyttävien päätösten hallittavat näkevät niistä, miten asiat ovat.

Jokainen profeetta --toden puhuja-- on aina ollut ja tulee aina olemaan uhka rikkaiden valtapyrkimyksille, joiden ilmentymä on raha. Valtiossa ei milloinkaan ole kyse ihmisen eduista, vaan kaikki valtiot ideologiasta riippumatta ovat aina ihmistä vastaan ja siksi täysin epäinhimillisiä, missä hallitsijat eivät milloinkaan osoita ystävyyttä lähimmäisiään kohtaan, vaan missä hallitsijat aina tahtovat hyvää vain ja ainoastaan harvoille.

Jeesuskin oli aikoinaan vakava uhka aikansa hallitsijoille, joten hallitsijoiden piti päästä Jeesuksesta eroon, koska hallitsijat ajattelivat Jeesuksen uhkaavan Heidän temppelirahantuloaan, ja vielä vuoden parhaaseen verotussesonkiaikaan. Kyllä fariseukset huomasivat rahan tulon tyrehtyneen --ainakin hieman--, kun Jeesus puhdisti temppelin sanoen sen kuuluvan vain siihen tarkoitukseen, mitä fariseukset siitä opettivatkin. Mutta milloinkaan hallitsijat eivät elä oppinsa mukaan, koska jos hallitsija eläisi oppinsa mukaan, silloinhan Hän olisi itsekin profeetta, eli uhka omalle hallinnolleen.

01. SUUREMPI VALTA TEKEE SUUREMPIA TEKOJA

Vain Korkeimman valta voi todistaa kaikille, mikä on korkein valta. Vain hyvillä teoillaan voidaan todistaa Korkeimman valta, korkein valta. Ja jokaisella on ehdoton oikeus sanoa, onko valta hyvää Hänelle vaiko eikö. Jos joku sanoo, ettei valta ole hyvä, eikä tee Hänelle hyvää, silloin valta ei voi olla korkeinta valtaa. Vain ihminen itse voi todistaa, miltä Hänestä tuntuu, kun vallankäyttö kohdistuu konkreettisina tekoina Häneen.
Tätä totuutta älköön kukaan rohjetko edes epäillä, koska jo tämän totuuden epäileminen sanoo, että joku muu kuin Sinä itse voit sanoa, miltä Sinusta tuntuu. Korkein valta tekee Korkeimman tekoja, ei Suomen tai minkään muunkaan valtion tekoja.
Ei Jeesus uhannut Israelin kansaa, eikä itse asiassa Jeesus uhannut edes aikansa poliitikoita, koska Hän teki vain hyvää. Mutta juuri hyvän tekeminen oli uhka Jeesuksen ajan poliitikoille, koska Jeesus todisti, että Hänen hyvät teot johtuvat suuremmasta vallasta kuin fariseusten vähemmän hyvät teot.

Jokainen tajuaa välittömästi, että sellaisen valta on suurempaa valtaa, joka tekee suurempia tekoja, joten kun fariseukset kuulivat erään profeetan suurista teoista, silloin fariseukset tietysti ajattelivat aivan oikein, että sillä profeetalla on Heidän valtaansa suurempi valta, koska fariseukset itse eivät pystyneet tekemään niin suuria tekoja. Ja niinpä fariseukset aivan oikein todistivat, että He eivät itse tehneet tekojaan Jumalan vallalla, koska kerta He olivat suuresti närkästyneitä, kun Jeesus todisti, millaisia tekoja Jumalan vallalla saadaan aikaan.

Jeesus oli siksi haluton kutsumaan itseään Jumalan Pojaksi, koska Hänen suuret tekonsa olivat jo sinänsä korkein todiste Hänen korkeimmasta vallastaan. Teot puhuvat puolestaan, jonka Jeesus itsekin todisti monilla vertauksillaan, kuten siinä, kun Hän totesi, ettei hyviä hedelmiä korjata huonosta puusta. Ristiinnaulitsijoiden teko oli kiistaton osoitus, mistä Heidän valtansa oli peräisin, kuten tänäkin päivänä hallitsijhat todistavat valtansa todellisen lähteen jokaisella teollaan.

Ei kukaan voi julistaa kivitystuomiota muuta kuin jumalattomalla vallalla, kuten yksikään poliitikko ei voi väittää, että Hänen valtansa on Jumalan valtaa, kun Hän ylläpitää köyhyyttä, tai kun Hän kieltäytyy antamasta ihmisille ilmaista elämää. Huomatkaa kaikki, että tämän päivän valtiot eivät suinkaan tuominneet sen kivitystuomion antanutta valtaa jumalattomaksi, vaan valtioiden hallitsijat väittivät, että sen kivitystuomion antanut valta käyttää jumalan valtaa.

Mutta eivät ainoastaan ihmisen suuremmat teot ole todisteena ihmisen suuremmasta vallasta, vaan myöskin ihmisen puheet todistavat itsessään, mistä Hänen valtansa on peräisin. Ei kukaan voi puhua viisaita, jos Hänen valtansa ei ole viisas, eikä kukaan myöskään pysty tekemään viisaita tekoja ilman viisasta valtaa. Jos siis joku näkee tämän kirjoituksen viisauden, silloin Hänen on annettava kunnia tästä kirjoituksesta sille vallalle, joka on tämän saanut aikaan.
Koska siis tätä kirjoitusta ei ole saanut aikaan poliittinen systeemi, ja koska tämä kirjoitus todistaa itsessään olevansa ihmiskunnan korkeinta viisautta, silloin kaikki poliittiset valtiot on alisteisia tämän kirjoituksen vallalle, koska jos näin ei olisi, silloinhan valtiovaltojen pitäisi tuottaa tätä kirjoitusta korkeampaa viisautta, jotta niiden teot olisivat osoitus tätä korkeammasta vallasta.
Toisen tuhoaminen ei ole osoitus korkeammasta vallasta --tai edes voimakkuudesta--, koska saatananpalvojatkin pystyvät kaatamaan kiviä, mutta He eivät pysty niiden pystyttämiseen. Jos saatananpalvojat pystyttäisivät kiviä, silloinhan He toimisivat yhteistyössä muiden ihmisten kanssa, mutta koska asioiden tuhoojat eivät toimi yhteistyössä muiden kanssa, silloin se on kiistaton osoitus sen vallan luonteesta, millä jokainen tuhooja työtään tekee.

02. ANNA AINA OIKEA KUNNIA KAIKILLE

Asian todistus ei milloinkaan ole erillinen asiasta, vaan kaikki asiat todistavat aina ja vain itse itsestään, miten ne ovat, ja millä vallalla ne on tehty ja saatu aikaan. Korkeaa valtaa alemmalla vallalla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia tuottaa korkeamman vallan tunnusmerkkejä, eikä päin vastoin, Samoin vähemmän viisas ei voi tuottaa viisaimpia kirjoituksia, eikä vähemmän mahtava voi ymmärtää viisauden sanoja. Tämä kirjoitus siis vain toteaa, että tämä kirjoitus on itsessään todisteena siitä, että tämä on Korkeimman vallan puhetta.

Niinhän Teidänkin puoluejulistuksenne ja muut pyhät kirjoituksenne todistavat itsestään, mutta sillä erolla, että Ne eivät milloinkaan ole pystyneet tähän, mihin tämä pystyy, koska tämä kirjoitus todistaa itsellään olevansa kaikkein korkeimman vallan aiheuttama. Te kaikki voitte ymmärtää tämän olevan Teidän valtiovaltaanne mahtavamman vallan hedelmä vain siten, että olette rehellisiä. Jos Te ette anna tästä kunniaa jollekin, silloin Te ette ole rehellisiä, joten silloin Te tietysti edelleen jatkatte sen uskomista, että Teidän valtiolla on korkein valta, vaikka se Teidän korkein valtanne ei tuotakaan korkeinta viisautta.

Miten se muka on mahdollista, että Teidän korkein valtanne on kyvytön tuottamaan korkeinta viisautta? Ja vieläkin pahempaa: Miten muka on mahdollista, että valtiosi valta on korkeinta valtaa, jos se ei tuota Sinulle hyvää? Sanotko todellakin sitä hyväksesi, kun joudut maksamaan asunnostasi elämäsi pituisen hinnan: Ensin elät elämäsi parhaat vuodet toisella työssä, ja sitten, kun Sinä jät eläkeelle, Sinulla ei ole enää voimia ja terveyttä elää itsellesi. Miksi et muka olisi oikeutettu elämään elämääsi ja elämnäsi parhaimmat vuodet itsellesi? Siksikö, koska uskot, että valtiolla on suurempi valta kuin Sinulla, koska se niin sanoo, mutta se ei tee niin kuin sanoo?

Ihmisen on aina annettava oikea kunnia sille vallalle, joka saa sanat ja teot aikaan. Järjetön valta on aina arvollinen saamaan kaiken järjettömän kunnian järjettömistä teoista, ja jos kuka tahansa puhuu viisaampia kuin hallitsijat, silloin kuulijoiden on ehdoitta annettava viisaan kunnia hallitusta viisaammalle vallalle, koska muutoin kuulijat syyllistyvät järjettömään tekoon. Ei ole lainkaan viisasta antaa järjen kunniaa sellaiselle vallalle, joka ei ole hyvä kaikkia kohtaan.

Järjettömän vallan käytön sanominen järjettömäksi, on oikean kunnian antamista, joka ei suinkaan vahingoita ketään. On huomattava, että kunnian antamista ei saa jättää sikseen vain siksi, että kunnian kohde on kunniaton. Kunniattomuuden antaminen on kunniattoman kunnia, jonka kunniaton tietysti ansaitsee, joten se on arvokasta sanoa, miten asiat ovat, eikä siinä ole mitään pahaa.

Jos siis joku pystyy esittämään sellaista päätöksentekoa, joka miellyttää kaikkia, silloin tuon esittäjän valta on kiistatta suurempaa kuin sellaisten valta, jotka saavat aikaan vain harvoja miellyttäviä päätöksiä. Kunnia on aina annettava sille, jolle se kuuluu. Näin on aina kuulunut Jumalan puhe, niin se kuuluu myös tässä, koska Jumalan viisaus ylittää kaikki aikakaudet, eikä kukaan jää siitä osattomaksi, kunhan vain muistaa antaa kunnian jokaisesta teosta sille, jolle se kuuluu. Järjettömät teot kuuluvat järjettömyydelle (Saatanalle), mutta järjellisten tekojen kunnia pitää mukisematta antaa Jumalalle, koska järki on aina Jumalan järkeä, ja jos joku ei anna järjelliselle teolle järjen kunniaa, silloin Hän on osaton järjestä.

Eivät siis fariseukset pystyneet parantamaan sairaita, mutta Jeesus pystyi, koska Hän antoi sairaiden oman uskon parantaa Heidät. Fariseukset saivat politikoinnillaan ja pelottelullaan ihmiset sairaiksi, mutta Jeesus paransi Heidät antamalla Heidän uskoa itseensä. Ja ihmisen oma usko ei voi toimia siellä, missä ihmisen pitää uskoa poliitikoiden/pappien oppeihin, joten tietty fariseukset tunsivat elinkeinonsa olevan vakavasti uhattuna, kun ihmiset paranivat tuosta noin vain omalla uskollaan. Ihmisen oma usko toimii siellä, missä annetaan kunnia jokaisesta teosta juuri sille, jolle se kuuluukin.

Jumala on edelleen poliitikoiden suurin uhkakuva, koska Jumala ei tarvitse oppia tehdäkseen hyvää, kun taasen poliitikot ja papit tarvitsevat opin, jotta He voisivat virroittaa rahavirrat rikkaille --ja kirkoille, koska muutoin rikkaat kuolisivat järjen köyhinä nälkään, mitä taasen köyhät eivät rikkaiden harmiksi voi tehdä, koska köyhät elävät neuvokasta elämää.

03. POLIITIKOT EIVÄT VOI MIELLYTTÄÄ KAIKKIA

Valtapoliitikot tekevät kaikki päätöksensä vain rikkaiden etujen ajamiseksi, joten siksi on täysin odotettuakin, kun He itsekin todistavat, että politiikka ei voi milloinkaan miellyttää kaikkia, joten politiikan on silloin miellytettävä vain Heitä, joilla on valta. Koska jos poliittinen päätös ei miellyttäisi valtapolittikoita, silloinhan kyseessä olisi mieletön tilanne: Poliitikko ei voi milloinkaan tehdä epämiellyttävää päästöstä, vaan poliitikon jokainen päätös on aina tehty joidenkin miellyttämiseksi.
Mutta milloinkaan poliitikot eivät voi tehdä kaikkia miellyttäviä päätöksiä, koska poliitikot itsekin sanovat, ettei politiikalla voi miellyttää kaikkia.

Järjellinen hallitsija taasen tietää, että mikään ei estä tekemästä kaikkia miellyttäviä päätöksiä. Mikään ei estä antamasta kaikille ilmaista elämää, koska rikkaatkin pyrkivät juuri siihen, että elämä olisi Heille itselleen mahdollisimman halpaa. Ilmainen elämä on taatusti halvempi elämä kuin sellainen, mistä pitää maksaa palanut puupenni, joten rikkaat eivät voi väittää, etteikö ilmainen elämä kaikille olisi kaikkia miellyttävä poliittinen päätös, joten tämä yksistään on lopullinen todiste valtapoliitikoiden järjettömyydestä, koska He eivät ole milloinkaan etsineetkään sellaista päätöstä, joka miellyttäisi kaikkia.

Jos vain joku ihan oikeasti etsisi, silloin Hän ei voisi olla sitä löytämättä. Miksi muuten poliitikot vannovat Raamatun päälle, jos He sanovat, ettei Heidän edes tarvitse etsiä, koska Heillä on jo tiedossa, ettei asioita tarvitse järjellä etsiä? Mistä poliitikot siis tietävät, ettei ole olemassa kaikkia miellyttävää hallintoa? Koska poliitikot eivät ole sitä milloinkaan edes etsineet. Niinpä poliitikot jo vannoessaan todistavat, millaista valtaa He tulevat käyttämään, koska se on jo muuallakin kirjoitettu, ettei pidä vannoa.

Onhan se hieman mahdonta löytää kaikkia miellyttävää päätöksentekomallia, kun poliitikot jokaisen päätöksensä yhteydessä vannovat, ettei ole mahdollista tehdä kaikkia miellyttäviä päätöksiä. Ja tuokin jo yksistään todistaa politiikan olevan mielettömyyttä, eli poliitikoiden ainoana tavoitteena on turvata vallassa olijoiden valta, ja rikkaiden rikkaudet. Ja koska mikään maailmassa muutosta lukuunottamatta ei voi olla staattista, silloin poliitikoiden on jatkuvasti lisättävä valtaansa (hallintoa paisuttamalla), ja silloin poliitikoiden on jatkuvasti tehtävä vain rikkaiden etujen mukaisia päätöksiä, jotka totisesti eivät miellytä kaikkia.

Antakaa poliitikkojen jokaiselle epämiellyttävälle päätökselle juuri se kunnia, joka sille kuuluukin, jotta Te olisitte viisaita.

04. PROFEETAN TEHTÄVÄ

Jokainen profeetta tuntee aina olevansa viimeinen profeetta. Joku ihminen rupeaa profeetaksi aina vain siinä hartaassa toivossa, että Hänen kuolemansa olisi se viimeiden todiste muille ihmisille siitä, että valtio on rikkaiden oma yksityinen elinkeino, jolla rikkaat taistelevat omasta eloonjäämisestään. Profeetat ovat teoillaan aina sanoneet suoraan, että Heidän valtansa on ehdoitta korkeampaa valtaa kuin mikään muu valta, joten muiden valtojen hallitsijat voivat jatkaa vallassaoloaan vain siten, että He tuhoavat totuuden puhujat, joka on siis itsessään on kiistaton todiste, mistä hallitsijoiden valta on peräisin.

Kun hallinto tuomitsee yhdenkin toisinajattelijan millä tahansa tuomiolla, niin silloin hallinto on kiistattomasti todistanut olevansa vain ja ainoastaan rikkaiden elinkeino. Eivät edes fariseukset tuominneet Jeesusta mistään muusta syystä kuin vain siksi, että Jeesuksen hyvät teot ja pelkkä olemassaolo uhkasi fariseusten bisneksiä ja temppelikaupankäyntiä ihmisten taivasosuuksilla. Jeesus ei suostunut tinkimään siitä, että kuuluisiko ihmisille vapaus ja ilmainen elämä vai ei, ja tuo tinkimättömyys on tunnusomaista jokaiselle, joka puhuu Korkeimman vallalla.

En siis minäkään aio puuttua siihen keskusteluun, kuuluuko ihmisen maksaa elämästään ja asumisestaan tuhat euroa kuussa tai jokin muu summa, koska tuossa puheessa ei ole mitään järkeä. On mieletöntä etsiä oikeaa summaa ihmiselämälle --tai elämän perusasioille, kuten lämmölle, valolle ja asunnolle--, koska se merkitsee aina ihmisen arvon ja työn siirtämistä ihmisloisten --rikkaiden-- hyväksi.

Ihmisen arvo ei voi olla mittaamaton, jos Hänen työnsä mitataan rahassa. Mitä muuta ihminen nimittäin valtiolle on kuin vain ja ainoastaan työtä. Valtio ei tee mitään ihmisellä, jonka arvoa ei voida mitata rahassa. Ihmiskunta ihmisissä arvostaa ihmistä ihmisenä, mutta valtio ei voi milloinkaan arvostaa ihmisten ihmisyyttä, koska ihmisyys toteutuu ilman rahaa.

05. VALTIO POLIITIKKOJEN ELINKEINONA

Otetaan vaikka mikä tahansa diktatuurinen valta, kuten Pohjois-Korea, niin jokainen näkee, että Pohjois-Korea -valtio on täysin sen hallitsijoiden yksityinen elinkeino, missä pohjois-korealaiset ovat vain tuon elinkeinon tuotannontekijöitä. Ja jos joku valtio-elinkeinon tuotannontekijä uhkaa valtion haltijoiden bisnestä, niin mikään ei estä tuollaisia bisneksentekijöitä käyttämästä valtiota jokaista uhkakuvaansa vastaan --aivan vastaavasti kuin mikä tahansa muukin yritys käyttää omaa itseään ulkoista uhkaansa vastaan.

Koska siis muut valtiot keskustelevat diktatuurien kanssa, silloin Ne todistavat, että niiden valta ei ole korkeampaa valtaa kuin diktatuurien valta, vaan sitä samaa valtaa, jota käytetään hallitsijoiden eloonjäämistaistelussa kaikkia muita vastaan. Sillä valtiovallat eivät keskustele profeettojen kanssa, joiden hallussa on kaikkeuden korkein valta, vaan kaikki valtiot näkevät profeetoissa aina vain oman valtansa vihollisen, joka on valtiovallan toimesta alistettava valtiolle lähettämällä profeetat uudelleenkoulutusleireille, tai muuten vain teloitettava Heidät, koska He puhuvat viisaita Sanoja, joita hallitsijat eivät ole milloinkaan sietäneet kuulla.

Olettehan Te kaikki kuulleet, miten Jeesus vaikeni, kun Hänen aikansa vallankäyttäjät yrittivät keskustella Jeesuksen kanssa? Tästä Te kaikki nyt tiedätte, miksi Jeesus ei suostunut keskusteluun tuomitsijoiden kanssa, koska kyseessä olisi yhtä suuri moka, jos hyväksi vallaksi itseään tituleeraava keskustelisi Pohjois-Korean johtajien kanssa, mitä Pohjois-Korean kansalaisille pitää tehdä. Ikään kuin Heille kuuluisi jokin vähemmän hyvä kuin ilmainen ja vapaa elämä.

Valtiot harrastavat siis kaupankäytiä ihmishengillä, koska kaikki valtiot ovat vain niiden hallitsijoiden oma yksityinen bisness, mihin luonostaan kuuluu, että valtioiden kansalaiset nähdään vain valtion talouden tuotannontekijöinä. Se on jo suoranaista pahuutta keskustella, kuuluuko ihmisille antaa elämä vai ei, koska jo järkikin sen sanoo, että jos joku ei anna ihmisille vapaata elämää, niin se joku on silloin peto, eikä suinkaan ihminen.

Jos valta ei ole korkeinta valtaa, silloin tietysti korkeampi valta on sille uhkana. Mikään ei voi uhata sitä, mikä on korkeinta, ja korkein todistaa olevansa korkeinta vain puheillaan ja teoillaan, jotka ovat yhtä, koska muutoin jokainen näkisi otsaluullaankin, ettei valta ole korkeinta. Koska siis korkeimman vallan ilmentymä on aina täysin hyvää, silloin jokainen hyvä teko uhkaa jokaista, joka kuvittelee saavansa toimeentulon vähemmän hyvillä teoillaan. Mikään korkeinta valtaa alempi valta ei voi tehdä hyvää, koska hyvät teot ovat aina korkeimman vallan ilmennystä.

Hyvät teot eivät milloinkaan vaadi rahaa, jotta niitä voidaan tehdä. Hyvät teot tunnetaan siitä, että ne ovat kaikille ilmaisia. Ei se ole hyvä teko, kun Sinulle sanotaan: Tuhat euroa, kiitos!
Ei se ole hyvyyttä Sinua kohtaan, kun Sinulta vaaditaan lisää vuokraa, tai jos vuokraasi ei alenneta nollaan euroon, vaan joku muu haluaa elää Sinun työlläsi. Tämä on profeetan puhetta, joten tämä ei maksa Sinulle mitään, koska profeetta on profeetta vain, kun Hän toimii Korkeimman Vallan alla.

Profeetan valta siis todistaa, ettei sekään ole hyvyyttä Sinua kohtaan, jos Sinulle annetaan palkankorotus, koska yhtä hyvin Sinulle voitaisiin antaa muutenkin ilmainen elämä, eikä vain sellaista elämää, joka olisi halvempi elämä. Jokainen ilmaista elämää kalliimpi on elämä on kiistattomasti kallista elämää, koska silloin jonkun muun pitää elää kalliimpaa elämää.

Jos siis Sinä vaadit itsellesi halvempaa elämää vaatimalla itsellesi lisää palkkaa, miksi et suoraan vaadi saada elää omatoimista elämää, joka tarkoittaa sitä, että Sinä saat oman työsi suoraan omaksi hyödyksesi. Jos nimittäin Sinun pitää tehdä muille työtä, niin miksi silloin Sinä et kuitenkaan saa elää yhtä hyvää elämää kuin nuo muut saavat, joille Sinä teet työtäsi? Sinä et siis selvästikään tee työtäsi itsellesi, vaan joku muu saa työsi arvosta suurimman osan, ja Sinulle tulee omasta työstäsi vain murusia.

Tiesithän, että noiden rikkaiden ei tarvitse tehdä työtä, joille Sinä teet työtä, koska He saavat korvauksetta ja ansiotta työsi arvon omakseen? Ja tuo tapahtuu vain siksi, koska Sinä et ole antanut kunniaa valtiostasi juuri sille, jolle se kuuluu. Jos Sinä et saa elää todella hyvää elämää, silloin Sinun pitää antaa kunnia valtiostasi vähemmän hyvälle vallalla, koska hyvä valta ei voi tuottaa Sinulle vähemmän hyvää kuin kelle tahansa muullekin.

Kunnian antamisessa on kyse perimmäisen arvon tunnustamisesta. Jos valtiovalta ei tee Sinulle hyvää, silloin tuollaisen vallan arvot eivät ole perimmäisiä arvoja, vaan ne perustuvat arvojen johdannaisuuksille, kuten ahneudelle. Valtiovaltaa ei tee hyväksi se, millainen oppi sillä on, vaan mitkä ovat sen opin seuraukset tavalliselle kansalaisille. Jos tavallinen kansalainen ei saa hyvää, vaikka valtion perustuslaissa sanotaan, että valtion on tuotettava hyvää henkilöön katsomatta, silloin tavallisen kansalaisen tulee antaa tuollaiselle valtiolle järjettömän vallan kunnia, koska se olisi järjetöntä sanoa, että minulle ei kuulu niin hyvä elämä kuin kelle tahansa muullekin.

06. VALLAN ERI LAJIT

Jos valtio sanoo olevansa korkeimman vallan haltija, silloin sen on tuotettava korkeimman vallan tekoja jokaiselle, tai muutoin tuollainen valtio toimii vain joidenkin harvojen hyväksi. Jos taasen hallitsijat väittävät, että ei ole mahdollista tehdä kaikkia miellyttäviä päätöksiä, niin jo yksin tuokin puhe nousee järjettömyydestä, koska tuollaisia puhuvat eivät ole ensinkään edes yrittäneet käyttää järkeään löytääkseen kaikkia miellyttävä hallintomalli.

Kuvitelkaa itse, mitä rikas sanoisi sellaisesta politiikasta, joka ei tee rikkaita miellyttäviä päätöksiä. Koska rikkailla on otsaa antaa epämiellyttäville päätöksille järjettömyyden kunnia, niin silloin tuo oikeus on kaikilla. Joten jos valta saa aikaan sen, että se tekee joillekin epämiellyttäviä päätöksiä, silloin valta ei ole korkeinta valtaa, koska maailman kaikkein korkein vuori on maailman korkein vuori --kaikille--, eikä kukaan voi ylittää sen korkeutta opeillaan, vaan vain teoillaan.

Vain korkein valta on aitoa valtaa, koska vain aito valta tekee hyvää henkilöön katsomatta, eikä aito valta milloinkaan alennu perustelemaan, miksi joku ei saa hyvää vallalta, kun taasen jotkut muut saavat. Korkein valta on aina Jumalan valtaa, eikä ole muuta valtaa kuin korkeinta valtaa. Jos valta ei ole Jumalan valtaa, silloin se, jota vallaksi kutsutaan, ei ole muuta kuin ahneutta, jolla perustellaan järjettömästi, miksi se on yhteiskunnalle hyväksi, että rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Kun siis poliitikko julistaa, että hallinto ei voi koskaan miellyttä kaikkia, niin silloin ja siinä poliitikko itse asiassa vain todistaa, että hallinto ei ole ihmisten palvelija, vaan se on vain ahneiden elinkeino. Poliitikot perustelevat epämiellyttävät päätöksensä sillä, että He väittävät omaavansa korkeimman vallan, mutta jostain kumman syystä tuo poliitikkojen valta ei pystykään olemaan korkeinta kaikille, vaan vain harvoille. Olisi nimittäin järjettömyyden itsepaljastus, jos poliitikot väittäisivät, että epämiellyttävä päätös on korkeinta, mitä valta voi tuottaa.

Se on ahneus, joka tuottaa epämiellyttäviä päätöksiä, eikä mikään korkein valta, tai edes tavallinen valta. Tämä on itsestään selvä totuus, koska jos kerta ahneus saa aikaan epämiellyttävyyttä muita kohtaan, ja jos jotkut kokevat siitä epämiellyttävyyttä, kuten valtion päätöksistä, silloin myös sen on saanut aikaan ahneus. Jos otus vaakkuu kuin ankka ja kävelee kuin ankka, silloin otus on ankka.

Jos 'valta' vaakkuu kuin ahne ja toimii kuin ahne, silloin kyseessä ei suinkaan ole valta, vaan ahne. Pelkkä rehellisyys auttaa kummasti tämänkin täydellisessä ymmärtämisessä, koska kukaan ei voi ymmärtää mitään ilman rehellisyyttä. Ja tämänkin ikuisen totuuden paljasti kumman helposti Teille järki, eikä sitä mikään muu olisikaan voinut paljastaa.
On siis mieletöntä puhua muusta vallasta kuin Jumalan vallasta, koska jos valta on jumalattoman käsissä, silloin kyseessä ei suinkaan ole mikään jumalallista valtaa käyttävä jumalaton mutantti, vaan jumalattoman ahneus.

07. JUMALATTOMIEN VALTA

Jos ihminen ei käyttäydy inhimillisesti muita kohtaan, mutta Hän sanoo käyttävänsä valtaa, silloin jo järkikin sen sanoo, ettei tuollaisen vallan käytön hedelmät voi olla mitään muuta kuin helvetin hedelmiä. Sillä inhimillisyyteen kuuluvat vapaus, avoimuus, rehellisyys, rikkaus, järjellisyys, armollisuus, laupeus, hyvyys, totuus, kauneus, hyväntahtoisuus, rakkaus ja ystävyys ja vastuullisuus.
Ihmisyyteen eivät voi kuulua ainakaan ne asiat, joita ihmiset ovat aina toisissaan tuominneet. Sellaisia ovat orjuus, salailu, politikointi, rikollisuus, ahneus, tapot, kidutukset, raiskaukset, opillisuus, uskonnollisuus, jumalattomuus ja vastuuttomuus.

Jumalattomuus ei siis voi kuulua ihmisyyteen, koska jumalattomiksi teoiksi kutsutaan sellaisia tekoja, joita ihmiset eivät halua itselleen, mutta joita He jumalattomuudessaan silti toinen toisillaan tekevät. Ja jälleen kerran tämänkin suurenmoisen totuuden paljasti Teille järki, eikä sitä mikään muu olisi voinut tehdäkään. Ja järki todistaa yhtä helposti, että koska ihmiset tuomitsevat epämiellyttäviä päätöksiä tekevän politiikan, silloin koko politiikka on tullut tuomittua, koska se on aina nykypolitiikka, joka tekee epämiellyttäviä päätöksiä.

Poliitikot eivät tätä totuutta näe, koska He eivät käytä järkeään, vaan toimivat konemaisesti puolueoppiaan visusti varoen, ettei se vaan millään tavoin loukkaantuisi. Sillä jokaisen ajan poliitikot ovat vain korjaamassa aiempien politiikoiden virheitä, joten järki sanoo, että silloin jokainen nykypolitiikkakin on politikoinnin virhejatkumoa. Virheiden korjaaminen on samaa, jos housujen paikan päälle laitettaisiin yhä lisää paikkoja.

Jos siis hallitsija ei sano olevansa jumalallinen, ja käyttäytyvänsä puheidensa mukaan, silloin Hän tietysti toimii ja puhuu jumalattomasti. Ja jos hallitsijat tunnustavat, että He eivät ole jumalallisia, mutta silti väittävät käyttävänsä korkeinta valtaa, silloin kyseessä on täydellinen mielenvikaisuus, jonka tuotteena on vain lisää helvetillisyyttä.

Jumalattomat eivät milloinkaan pysty käyttäytymään jumalallisesti, puhumattakaan, että He olisivat edes inhimillisiä kaikkia lähimmäisiään, kohtaan. Sillä aivan taatusti ainakin hallitsijan pitää käyttäytyä inhimillisesti jokaista kohtaan, henkilöön katsomatta. Se olisi vielä joten kun ymmärrettävää, että joku alamainen käyttäytyy epämiellyttävästi lähimmäisiään kohtaan, mutta jos tuollaista harrastaa hallitsija, niin se ei voi johtua mistään muusta kuin täydellisestä jumalattomuudesta.

Jumalallisuuttaan pelkäävät poliitikot kuitenkin mielellään julistavat, että Heidän valtansa ei ole Jumalan valtaa, eivätkä Heidän puheensa ole Jumalan sanaa, joka on siis täysin oikein sanottu, mutta koska poliitikot tuossa asiassa toimivat täsmälleen puheidensa mukaan, niin se on aivan hirvittävää, mitä poliitikoiden lähimmäiset --kansalaiset-- joutuvat kokemaan tuollaisten poliitikoiden päätösten seurauksena, jotka itsekin tunnustavat rehellisesti, että Heidän päätöksensä ja valtansa on kaikkea muuta kuin jumalallista.

Mutta sitten poliitikot toimivatkin täysin puheidensa vastaisesti, jos joku erehtyy arvostelemaan poliitikoita tai Heidän päätöksiään. Silloin kyllä julistetaan, että ei ole muuta mahdollisuutta, ja että politiikka ei voi miellyttää kaikkia, ja jokaisen on vain kiltisti alistuttava tällaiselle päätöksenteolle. Myös niiden on siis poliitikkojen alistuttava poliitikoiden jumalattomalle vallan käytölle --ahneudelle--, joille poliitikoiden päätökset tuottavat kärsimystä!

Minusta näyttää ihan siltä, että poliitikot pettävät itseään. Ensin He julistavat, että Heidän päätöksensä eivät ole Jumalan Sanaa, mutta sitten He väittävät, että muiden on täysin ilman nurinoita alistuttava jokaiselle sanalle, joka poliitikon suusta lähtee. Jos tuo ei kuulosta jumalallisen vallan muodon käytöltä, niin mitäs Te muut sitten sanotte, millä tavoin Jumala itse käyttäisi valtaansa?

08. JUMALAN VALLAN MUOTO

Olisiko se peräti niin, että kun Jumala käyttää valtaa, niin Hän antaakin jokaiselle sitä valtaansa? On tuskin kovinkaan mielekästä väittää Jumalan käyttävän valtaansa niin kuin diktaattorit, sanelupolitiikkana, miten vain asioiden tulisi olla? Itse asiassa, kun tätä asiaa Jumalan antamalla järjellä näin tarkastellaan, niin jo järkikin sen sanoo --eikä sitä mikään muu voisikaan sanoa--, että Jumala on kaikkea muuta kuin diktaattori.
On äärettömän tyhmää verrata diktaattorien vallan käyttöä Jumalan käyttämään valtaan. Sillä jos Jumala toimisi diktatoorisesti, silloinhan Hän olisi Luojana tehnyt järjettömyyden mahdottomaksi toteuttaa, mutta nyt Jumala toteutti järjettömyyden sanelemalla, että kuka tahansa on täysin vapaa tekemään järjettömiä tekoja, jos ei käytä järkeään, vaan uskoo oppeihin.
Sitä vastoin minkä tahansa valtion hallitsijoiden vallan käyttöä voidaan hyvinkin verrata diktatooriseen valtaan, sillä valtioiden vallasta diktaattorin valtaan on vain asteen tuhannesosan verran matkaa. Sillä kiistattomasti poliitikot sanelevat köyhille, mikä on Heille hyväksi, mutta rikkaita poliitikot kutsuvat saunoihinsa kyselemähän, miten hallituspolitiikka voisi jälleen kerran auttaa rikkaita, jotta rikkaat saisivat jokapäiväisen rikkautensa talletettua salaisille tileilleen, koska muutoin rikkaat köyhtyisivät ainakin pennin päivävauhtia.

Köyhtyminen on rikkaalle painajaisista se kaikkein todellisin, koska rikas ei pysty käyttämään aivojaan selviytymiseensä, koska rikkaat ovat tehneet rikastumisesta hyveen, jota köyhätkin mielellään noudattavat, koska kansalaisten pitää noudattaa vallitsevia hyveitä, jotta He olisivat hallitsijoiden mieleen. Jos nimittäin hallitsijoiden hyveenä olisi oman järjen käyttö, silloinhan köyhätkin noudattaisivat sitä, eivätkä köyhät olisikaan silloin köyhiä, koska se on järki, jota on kaikkein tasaisimmin jaettu kaikille.

Jos siis hallitsijat ovat tehneet rikastumisesta, oppien noudattamisesta ja lakiuskovaisuudesta hyveen valtakuntaansa, silloin myös järjettömyys on jaettu tasaisesti kaikille tuollaiseen valtakuntaan uskoville, koska muutoin ihminen ei voisi uskoa valtakuntaansa, jos Hän uskoisi johonkin muuhun hyveeseen kuin siihen, jolla rikkaat porskuttavat.

09. VALLAN VASTUU

Järki hallitsijoiden hyveenä tosin saisi aikaan sen, että silloin He eivät voisi hallita kansalaisiaan, vaan silloin päättäjät olisivat kansakunnan peruspalvelijoita, jotka toteuttaisivat kansalaisille ne olosuhteet, joita kansalaiset itse tahtovat. Mutta miten kummassa kukaan voi odottaa hallitsijoiden olevan järjellisiä, kun He väittävät, että He kyllä ottavat vastuunsa teoitsaan?

Teko itse ei voi olla mitään muuta kuin vastuuton teko, jos siitä pitää jälkikäteen ottaa vastuu. Teidän päättäjänne siis itse asiassa sanovat olevansa vastuuttomia, koska He väittävät, että teoista voidaan ottaa jälkikäteen vastuu. Jos nimittäin teko on tehty vastuullisesti, silloin kukaan ei voi ottaa siitä vastuuta, koska vastuullinen teko on hyvä teko, ja hyvä teko on aina järjellinen teko.

Vain järjettömistä teoistaan voidaan ottaa vastuu. Mutta vastuun ottaminen ei tee millään tavoin tekoa tekemättömksi, vaan vastuun ottaminen johtaa aina seuraavaan järjettömään tekoon, vastuuttomien tekojen lisääntymiseen. Vain järjen käyttäjät voivat tehdä vastuullisia tekoja/päätöksiä, eikä yksikään vastuunottaja ole voinut tekoa tehdessään olla järjissään, koska kerta on tehhnyt vastuuttoman teon.

Miten päättäjät voivat olla vastuussa esimerkiksi siitä, että He ovat järjestäneet köyhille köyhän elämän? Millä tavoin tuo teko voidaan korvata? Päättäjätkö ne ovat, jotka synnyttävät köyhän uudelleen, josko köyhä silloin sattuisi syntymään rikkaan perilliseksi, kultalusikka suussaan?

On ilman muuta selvää, että köyhän elämä on poliittisen päätöksen teon seuraus, joten onko köyhän elämä kenties päättäjille niin arvoton, ettei päättäjien tarvitse ottaa siitä vastuuta. Vai ovatko jotkut poliittiset teot niin suuria järjettömyyksiä, että poliitikot eivät edes ajattele voivansa ottaa niistä vastuutta, koska mikään ei saa köyhän elämää rikkaan raiteille, kun köyhä on jo elämänsä elänyt.

Poliitikoiden valta on siis kiistattomasti vastuutonta politikointia, koska vastuullisuus ei ole läsnä itse päätöksen teossa, eikä päätöksessä, vaan poliitikoiden vastuullisuus on kuin katumuspilleri, joka voidaan ottaa vasta jälkeen päin, kun ensin on tullut tehtyä vastuuttomia tekoja.
Kuten katumuspillerin ainoa tarkoitus on tuhota elämää, niin myös poliitikkojen vastuunotto on elämän tuhoamista, eikä suinkaan elämästä vastuun ottamista.

Tästä huomataan se kiistaton totuus, että koska poliitikot ottavat jälkikäteen vastuun epämiellyttäviksi osoittautuneista teoista, silloin He tekevät kaikki päätöksensä vastuuttomasti. On täysin mahdotonta, että poliitikot tekisivät vain oikeita päätöksiä vastuullisesti, koska poliitikot eivät tiedä päätöksiä tehdessään, mistä päätöksistään He joutuvat tilille, eli mihin päätökseensä poliitikon pitää ottaa jälkikäteen vastuuta, joka tarkoittaa käytännössä suurempaa palkkaa tai eläkkeelle lähtöä kaikilla mahdollisilla ja mahdottomilla eduilla.

Poliittinen päätöksen teko on siis kaikilta osilta täysin vastuutonta, ja se on sitä siksi, koska poliittisten päätöksien ainoana tarkoituksena on turvata rikkaiden edut. Poliittinen valta ei milloinkaan tee hyvää kansalaisille, koska poliittiset valtiot osoittavat jokaisella teollaan, että ne ovat puhtaasti rikkaiden bisneksen tekoa.

Vastuullisuus merkitsee seurauksien tietämistä. Koska vastuussa on kyse tiedosta, silloin päättäjien tulee olla tietäjiä, koska vain tietäjillä on kykyä ja halua tehdä kaikkia miellyttäviä päätöksiä. Jos päättäjä ei tee kaikkia miellyttäviä päätöksiä, silloin Hänen pitäisi tietää, että vain epämiellyttävistä päätöksistä joutuu jälkikäteen kantamaan vastuuta. Voi tosin olla, että päättäjät mokaavat tahallaan, jotta He saisivat paremmin palkatun työn, tai pääsivät hyvin palkatulle (lue: huonosti ansaitulle) eläkkeelle.

Tietäjät siis tietävät, että kun vain antaa vapauden toiselle, silloin ei joudu siitä vastuuseen, koska aito vapaus merkitsee samalla myös aitoa vastuuta. Ihmiset saadaan vastuuseen itsestään vain siten, että Heiltä ei viedä aitoa vapautta. Ihmiset ovat valtioissa vastuuttomia, koska Heillä ei ole vapauttakaan.
On täysin mieletöntä kuvitella, että ihmiset voisivat lakiuskovina olla vapaita ja siten vastuullisia itsestään tahi lähimmäisistään.

Lakiuskovaisuus voi toteutua vain silloin, kun ihmiset vaativat palkkaa, jotta voisivat olla vastuullisia lakiuskovaisia, joten lakien rustaaminen johtaa ihmiset ahnehtimaan lisää rahaa, koska muutoin He eivät voisi olla päteviä. Rahataloudessa elävät rikkaiksi ja haluavat ihmiset eivät tietystikään ilmaiseksi rupea lainkuuliaisiksi, vaan He vaativat siitäkin ansion itselleen. Pelkkä terveys ei riitä lain noudattamisen palkinnoksi, koska ihmiset ovat terveitä luonnostaan, jos vain He käyttäytyvät luonnollisesti. Luonnottomasti käyttäytyvät eivät voi tehdä mitään luonnollisesti.

10. ARVOJEN MUUTTUMATTOMUUS

Yksityistämistä kutsutaan yrityksissä ulkoistamiseksi, kun taasen yritysosto valtion suorittamana on sosiaalistamista, mutta valtion yrityselämäksi tituleeramana sosiaalistaminen onkin yritystoiminnan laajentamista. Yrityselämän kaikki muodot ovat valtion muotoja, ja päin vastoin.

Seuraavassa Paperissa kerrotaan lähemmin kaikista näistä valtion muodoista, jotka todistavat kiistattomasti, että valtio perustuu edelleen niihin samoihin arvoihin, joille valtiot on aikoinaan perustettu.
Esimerkiksi verotus alkoi silloin, kun kyläpäällikkö ei enää viitsinyt itse lähteä tienaamaan leipäänsä, vaan Hän alkoi luomaan uhkakuvia siitä, mitä kylälle tapahtuisi, jos Hän kuolisi nälkään...

Samoin nykyäänkin esimerkiksi Valtion OY ALKO AB perustelee myrkyn myymisen kansalaisille, että se vähentää kansalaisten terveyshaittoja, jos sen saman tekisi yritys. Mutta pohjimmiltaan niissä molemmissa on kyse yrityksen omasta eloonjäämisestä. Eivät alkolaisetkaan toimi kansan terveyden nimissä, vaan oman etunsa ajamina.

Jos kansalaiset saisivat vapaasti ja ilman rikolliseksi luokittelemista tehdä omat viinansa, silloin kansa hyvin pian kyllästyisi koko touhuun, joten viinan myyminen ei ole valtiolle muuta kuin yritystoimintaa, eikä mikään kansanterveyden ydinkysymys. Tosin viinantekoyritykset olisivat viinan vapauttamista vastaan yhtä ponnekkaasti kuin valtion viinamonopolinkin työntekijät, koska silloin kyseessä olisi molemmissa tapauksissa yrityksen eloonjäämistaistelun lopputaisto.

Verotuksenkin alkuperäisenä arvona oli kylän rosvojen elättäminen ja kylärosvojen linnoituksien ja palatsien ja muistomerkkien pystyttäminen, eikä sillä ollut mitään tekemistä kansan terveyden tai kansan sosiaalihuollon kanssa.
Nuo tulivat kuvaan mukaan vasta sitten, kun rosvot kehittyivät kuninkaiksi, ja He tajusivat, että lypsävä lehmä saa kaikenlaisia traumoja ja sairauksia, joten lypsävää lehmää ei kannata heti näännyttää nälkään, joten kuninkaat päättivät palauttaa osan ryöstöveroista takaisin kansalle, jotta se kituuttaisi eteen päin kuninkaallisten porskutellessa.

Mutta milloinkaan verotuksen alkuperäisiä arvoja ei olla muutettu, joten yhä edelleen verotuksella on se sama perimmäinen arvonsa kuin sillä oli syntyjäänkin, eli laillistettujen rosvojen (rikkaiden) elättäminen. Jos nimittäin valtio tekisi hyvää kansalaisille, eli antaisi kansalaisten käyttää omia aivojaan ja omia lihaksiaan, silloinhan kansalaiset eivät sairastuttaisi itseään.

Kansalaiset sairastuvat, koska He tietävät alitajuisesti, että joku muu kuin He itse saa Heidän työnsä ansion itselleen ilman mitään ansiota, ja koska kansalaiset ylitajuisesti tietävät, että jos laki olisi Heille hyväksi, silloinhan He toimisivat oikein jo ennen lakiakin. Laki on aina ihmistä kohdannut pakko, joka saa ihmisen hormonitoiminnan toimimaan hyökkääjää vastaan, eli tressaannuttaa kehon.

Olisi tyhmää väittää, että kansalaisten alitajunta ei toimisi silloin, kun He joutuvat päätöksenteon kohteiksi! Että muka ihminen ei olisi psykofyysinen kokonaisuus, kun Hän toimii lain alla, vaan muka lain osana oleminen olisi ihmisen kannalta se ja sama? Tämä kirjoitus julistaa lopullisena totuutena, että lain alla toiminen saa ihmiset sairaiksi, koska ihminen on kokonaisuus, eikä siihen luonnostaan kuulu konemainen käytös.
Eikä se ole mikään hallitsijan ansio, että Hän tekee vastuuttomia päätöksiä, ja ylläolevasta näemme, että päättäjät nimenomaan tekevät vastuuttomia päätöksiä, koska He eivät tiedä, mitä Heidän teoistaan Heille itselleen seuraa, puhumattakaan siitä, että päättäjät asettuisivat kansalaisen asemaan kokemaan itse omien päätöstensa seuraukset.

Asiasta lisää:
Tiedote 45: Pelko Hallinnan Motiivina
Paperi: Ystävyyssuhde
Paperi: Liikennevalot
Paperi: Hysteria
Paperi: Avoin Totuus
Paperi: Varaton Totuus

Alkuun

Hosted by www.Geocities.ws

1