Laki Ja Oikeus |
Ihmisellä ei ole periaatetta/perusarvoja, jos Hän kumoaa ne tarpeen tullen. Vakaumuksellinen ihminen ei löydä mitään syytä, miksi Hänen pitäisi luopua periaatteestaan. Ihminen ei voi olla vakaumuksellinen ilman periaatetta. Jos ihminen ei ole vakaumuksellinen, niin silloin Hän toimii mielivaltaisesti.
Valtio ei toimi perusarvojensa mukaan, jos valtiovalta löytää hyväksyttäviä syitä luopua ihmisten yhdenvertaisuudesta tahi tasa-arvosta. Mikään syy ei ole hyväksyttävä syy luopua periaatteesta, tahi perusarvoista. Valtion perustuslain perusarvojen tulee olla valtiovallan haltijoille ehdoton periaate. Valtiovalta on mielivaltaa, jos valtio ei noudata omia perusarvojaan.
Valtion vakaumus on määritelty perustuslain perusarvoina Valtion käskynhaltijat eivät voi tietää, mitä vakaumuksellinen elämä on, jos He eivät toteuta valtion periaatetta. Valtiovallalla ei ole moraalista oikeutta tuomita ihmisiä Heidän vakaumuksestaan, jos valtiovalta ei itse ole vakaumuksellinen, eli jos valtiovalta ei pidä kiinni ihmisten yhdenvertaisuudesta. Vakaumuksellisuuden tulee ehdoitta kuulua valtion käytöstapoihin, koska jos valtiovalta ei ole vakaumuksellinen, silloin vakaumukselliset ihmiset ovat henkisesti ja moraalisesti valtiota korkeampia.
Valtiovalta ei toteuta valtiota vakaumuksellisesti, jos valtiovalta asettaa ihmiset vähääkään eri asemaan. Vain vakaumuksellinen ihminen pystyy ymmärtämään vakaumuksellisuutta.
Lain tulee olla olemukseltaan kuin periaate. Periaate ei ole laki, jos yksikin toinen laki kumoaa periaatteen. Lailla kumottu laki kumoaa samalla myös valtiovallan oikeutuksen olemassaoloonsa.
Jos perustuslaki on eduskunnan säätämä, niin silloin valta ei ole tasavaltaa. Perustuslakivaliokunta on eduskunnan alainen, joten se ei ole oikea instanssi valvomaan eduskunnan säätämien lakien perustuslaillisuutta, eli sitä, että jokainen laki toteuttaa ihmisarvoa, vapautta ja oikeuksia. Suomi ei ole oikeusvaltio, jos lainsäädäntävalta vartioi itse lakien perustuslaillisuutta.
Tasavallan idea sanoo, että myös tuomiovalta pystyy käyttämään tasavaltaa. Tuomiovallan tasavaltaisuus voidaan saavuttaa ja toteuttaa vain siten, että tuomarit tuomitsevat ihmisiä vain perusarvojen mukaan. Vain täten toimimalla tuomiot ovat oikeamielisiä, koska jos valtiovalta katsoo, ettei tuomiovalta pysty itsessään toteuttamaan vapautta, ihmisarvoa, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta, niin silloin valtiovalta on asettanut tuomarit lainsäätäjien holhoukseen.
Täten ei voida järjellisesti ajatella, että kun tuomari tuomitsisi esimerkiksi rikollisen perusarvojen ja perusoikeuksien mukaan, niin se ei muka olisi oikeudenmukainen tuomio. Lainsäätäjät halveksivat Suomen kansaa ja jokaista kansalaista, jos He väittävät, että Suomen kansalaiset eivät pysty tuomitsemaan ihmisiä ihmisarvoisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. On vain kysyttävä, että mistä sitten on peräisin lainsäätäjien kyky laatia lait perustuslain perusarvojen perustalle, jos lainsäätäjäksi ei kelpaa kuka tahansa rehellinen suomalainen.
Otetaan esimerkiksi kuka tahansa rehellinen julkisen vallan pikkuvirkamies, kuten lappuliisa, tai poliisi:
Lappuliisa voi milloin tahansa jättää sakottamatta esimerkiksi olosuhteiden niin vaatiessa, eivätkä rehelliset poliisitkaan vaadi ihmisiä toimimaan lainkirjaimen mukaan, vaan He osaavat joustaa tarvittaessa.
Koska siis pikkuvirkamiehet pystyvät toteuttamaan julkista valtaa perustuslain hengessä, niin silloin aivan varmasti siihen pystyisivät Heitä ylemmät virkamiehet aina tuomareita myöten.
Täten on näytetty toteen, että kuka tahansa rehellinen suomalainen pystyy toteuttamaan julkista valtaa perusarvojen mukaisesti, joten lainsäätäjillä ei ole mitään järkiperustetta vaatia tuomiovaltaa toimimaan minkään muun kuin perustuslaissa sanottujen perusarvojen mukaan. Tuomiovallan valta ei ole tasavaltaa, jos tuomarit eivät saa tuomita yksinomaan perustuslain mukaan. Tasavallan ideana on, että lainsäädäntävalta ei voi kieltää tuomiovaltaa noudattamasta yksinomaan perustuslakia.
Täten on osoitettu, että lakeja ei voi pitää lakeina siinä mielessä kuin laki ymmärretään tieteessä, uskonnossa tai filosofiassa. Sillä mikä se semmoinen laki on, joka voidaan aina tarpeen tullen kumota jollakin muulla lailla. Ainakaan kumottu laki ei voi olla korkeampi laki, joten jokainen perustuslakia myöhäisempi laki on korkeampi laki kuin itse perustuslaki. Sillä tuomarit eivät voi tuomita enää perustuslain mukaan, vaan Heidän on pakko tuomita erillislakien mukaan, vaikka laissa selvästi sanotaan, että jokaisen lain on oltava perusarvoja edistäviä.
On erityisesti huomattava se, että laki sinänsä tuomitsee, joten lainsäätäjät lakeja säätäessään vääjäämättä tuomitsevat ihmisiä, jos laki laittaa ihmiset eri asemaan. Lainsäätäjät siis käyttävät tuomiovaltaa, jonka pitäisi kuulua yksin tuomareille; vain tuomiovallalle yksin kuuluu tuomioiden perustuslaillinen perustelu.
Koska lainsäätäjille on erittäin helppoa asettaa mikä tahansa taho eri asemaan, niin silloin lainsäätäjien tulee asettaa tuomiovalta eri asemaan kuin lainsäädäntävalta. Tuomiovallalla ei ole eri asemaa, jos tuomiovallan on pakko julistaa tuomio jonkun muun lain kuin perustuslain mukaan. Jos tuomarien pitää lukea lakia perustuslain jälkeisistä laeista, silloin tuomarit toimivat ainoastaan ja vain lainsäätäjien vallan alaisuudessa, eikä Heillä siten ole eri asemaa käyttää valtion tasavaltaa suoraan. Jos tuomiovalta ei saa käyttää suoraan valtiovaltaa, silloin valtio ei ole tasavalta.
Sivun alkuun Copyrights www.geocities.com/sinenmaa/ 3.-5. helmikuu 2004