Laki Ja Oikeus

Laki poistaa tasa vallan niin demokratiasta kuin diktatuuristakin-- Think about it.
EtuPiha --> Huone III --> Laki ja Oikeus --> tasavalta
PAPERIN SISÄLLYS:
Demokratian Perusta

Tasa Vallan Palautusoperaatio

Periaatetta ei voi kumota

Perustuslaissa oleva ilman hyväksyttävää syytä -lauseke on ainoastaan tekosyy luopua vakaumuksellisuudesta --lain yhdenvertaisuusperiaattesta--, jonka voivat kirjoittaa vain sellaiset, joilla ei ole vakamusta, jotta He voisivat laillisesti toimia mielivaltaisesti. Poliitikot eivät edistä perusarvoja, jos He keksivät hyviä syitä, miksi ihmiset voidaan asettaa eri arvoiseen asemaan. Perusarvojen toteumista voidaan edistää vain siten, ettei ihmisiä luokitella laeilla.

Ihmisellä ei ole periaatetta/perusarvoja, jos Hän kumoaa ne tarpeen tullen. Vakaumuksellinen ihminen ei löydä mitään syytä, miksi Hänen pitäisi luopua periaatteestaan. Ihminen ei voi olla vakaumuksellinen ilman periaatetta. Jos ihminen ei ole vakaumuksellinen, niin silloin Hän toimii mielivaltaisesti.

Valtio ei toimi perusarvojensa mukaan, jos valtiovalta löytää hyväksyttäviä syitä luopua ihmisten yhdenvertaisuudesta tahi tasa-arvosta. Mikään syy ei ole hyväksyttävä syy luopua periaatteesta, tahi perusarvoista. Valtion perustuslain perusarvojen tulee olla valtiovallan haltijoille ehdoton periaate. Valtiovalta on mielivaltaa, jos valtio ei noudata omia perusarvojaan.

Valtiovallan haltijoiden tulee olla vakaumuksellisia ihmisiä, jotka ovat valmiita menemään vaikka vankilaan valtion perusarvojen tähden. Jos siis vaikkapa lainsäätäjät säätävät lain, jolla kumotaan ihmisten yhdenvertaisuus, niin silloin tuomareiden on vankilatuomion uhallakin ehdoitta kieltäydyttävä tuomitsemasta ihmisiä sellaisten lakien mukaan, jotka kumoavat valtion periaatteellisuuden.

Valtion vakaumus on määritelty perustuslain perusarvoina Valtion käskynhaltijat eivät voi tietää, mitä vakaumuksellinen elämä on, jos He eivät toteuta valtion periaatetta. Valtiovallalla ei ole moraalista oikeutta tuomita ihmisiä Heidän vakaumuksestaan, jos valtiovalta ei itse ole vakaumuksellinen, eli jos valtiovalta ei pidä kiinni ihmisten yhdenvertaisuudesta. Vakaumuksellisuuden tulee ehdoitta kuulua valtion käytöstapoihin, koska jos valtiovalta ei ole vakaumuksellinen, silloin vakaumukselliset ihmiset ovat henkisesti ja moraalisesti valtiota korkeampia.
Valtiovalta ei toteuta valtiota vakaumuksellisesti, jos valtiovalta asettaa ihmiset vähääkään eri asemaan. Vain vakaumuksellinen ihminen pystyy ymmärtämään vakaumuksellisuutta.

Lain tulee olla olemukseltaan kuin periaate. Periaate ei ole laki, jos yksikin toinen laki kumoaa periaatteen. Lailla kumottu laki kumoaa samalla myös valtiovallan oikeutuksen olemassaoloonsa.

Jos perustuslaki on eduskunnan säätämä, niin silloin valta ei ole tasavaltaa. Perustuslakivaliokunta on eduskunnan alainen, joten se ei ole oikea instanssi valvomaan eduskunnan säätämien lakien perustuslaillisuutta, eli sitä, että jokainen laki toteuttaa ihmisarvoa, vapautta ja oikeuksia. Suomi ei ole oikeusvaltio, jos lainsäädäntävalta vartioi itse lakien perustuslaillisuutta.

Tasavallan idea sanoo, että myös tuomiovalta pystyy käyttämään tasavaltaa. Tuomiovallan tasavaltaisuus voidaan saavuttaa ja toteuttaa vain siten, että tuomarit tuomitsevat ihmisiä vain perusarvojen mukaan. Vain täten toimimalla tuomiot ovat oikeamielisiä, koska jos valtiovalta katsoo, ettei tuomiovalta pysty itsessään toteuttamaan vapautta, ihmisarvoa, ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta, niin silloin valtiovalta on asettanut tuomarit lainsäätäjien holhoukseen.

Täten ei voida järjellisesti ajatella, että kun tuomari tuomitsisi esimerkiksi rikollisen perusarvojen ja perusoikeuksien mukaan, niin se ei muka olisi oikeudenmukainen tuomio. Lainsäätäjät halveksivat Suomen kansaa ja jokaista kansalaista, jos He väittävät, että Suomen kansalaiset eivät pysty tuomitsemaan ihmisiä ihmisarvoisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. On vain kysyttävä, että mistä sitten on peräisin lainsäätäjien kyky laatia lait perustuslain perusarvojen perustalle, jos lainsäätäjäksi ei kelpaa kuka tahansa rehellinen suomalainen.

Otetaan esimerkiksi kuka tahansa rehellinen julkisen vallan pikkuvirkamies, kuten lappuliisa, tai poliisi:
Lappuliisa voi milloin tahansa jättää sakottamatta esimerkiksi olosuhteiden niin vaatiessa, eivätkä rehelliset poliisitkaan vaadi ihmisiä toimimaan lainkirjaimen mukaan, vaan He osaavat joustaa tarvittaessa.
Koska siis pikkuvirkamiehet pystyvät toteuttamaan julkista valtaa perustuslain hengessä, niin silloin aivan varmasti siihen pystyisivät Heitä ylemmät virkamiehet aina tuomareita myöten.

Täten on näytetty toteen, että kuka tahansa rehellinen suomalainen pystyy toteuttamaan julkista valtaa perusarvojen mukaisesti, joten lainsäätäjillä ei ole mitään järkiperustetta vaatia tuomiovaltaa toimimaan minkään muun kuin perustuslaissa sanottujen perusarvojen mukaan. Tuomiovallan valta ei ole tasavaltaa, jos tuomarit eivät saa tuomita yksinomaan perustuslain mukaan. Tasavallan ideana on, että lainsäädäntävalta ei voi kieltää tuomiovaltaa noudattamasta yksinomaan perustuslakia.

Tietysti on huomattava se tosiasia, että lainsäätäjät ovat säätäneet niin paljon perusarvoja edistäviä lakeja, että yksikään ihminen ei enää kuulu pelkästään lain yhdenvertaisuuden piiriin, vaan lainsääjät pystyvät milloin tahansa osoittamaan lain, jossa kuka tahansa ihminen on on asetettu eri asemaan. Koska siis jokainen ihminen kuuluu ainakin yhden erillislain piiriin, niin silloin kukaan ei kuulu yhdenvertaisuuteen, koska ihmiset ovat laeilla siirretty sivuun yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta ja ihmisarvosta.

Täten on osoitettu, että lakeja ei voi pitää lakeina siinä mielessä kuin laki ymmärretään tieteessä, uskonnossa tai filosofiassa. Sillä mikä se semmoinen laki on, joka voidaan aina tarpeen tullen kumota jollakin muulla lailla. Ainakaan kumottu laki ei voi olla korkeampi laki, joten jokainen perustuslakia myöhäisempi laki on korkeampi laki kuin itse perustuslaki. Sillä tuomarit eivät voi tuomita enää perustuslain mukaan, vaan Heidän on pakko tuomita erillislakien mukaan, vaikka laissa selvästi sanotaan, että jokaisen lain on oltava perusarvoja edistäviä.

On erityisesti huomattava se, että laki sinänsä tuomitsee, joten lainsäätäjät lakeja säätäessään vääjäämättä tuomitsevat ihmisiä, jos laki laittaa ihmiset eri asemaan. Lainsäätäjät siis käyttävät tuomiovaltaa, jonka pitäisi kuulua yksin tuomareille; vain tuomiovallalle yksin kuuluu tuomioiden perustuslaillinen perustelu.

Tuomiovallalla on varmasti yhtä paljon ymmärrystä tuomita perustuslakien mukaan, mitä lainsäädäntävallalla on pätevyyttä laatia lait perusarvoja edistäviksi. Ei siten ole mitään järkeä siinä, että tuomiovalta joutuisi lukemaan jotakin muuta lakia kuin perustuslakia, koska jos tuomiot eivät saa olla suoraan perustuslailla perusteltuja, niin silloin valtiovalta ei voi osoittaa tasavaltaisuutta kansalaisia kohtaan. Tasavalta on toteuttettu vain siellä, missä valtiovalta kokonaisuudessaan (tuomiovalta mukaan lukien) perustelee toimintansa suoraan perustuslailla.

Mikään ei voisi taata valtiovallan puolueettomuuta paremmin kuin se, että jokainen valtiovallan osa-alue muodostaisi oman alueensa käsityksen suoraan perustuslaista, jolloin perustuslaki tulisi kolmikertaiseksi vahvistetuksi ilman perustuslakivaliokuntaa. Sillä eduskunnan perustuslakivaliokunta ei ole puolueeton elin valvomaan sitä, että eduskunnan säätämät lait todella edistäisivät perusarvoja, eivätkä vain rikkaiden rikastumista ja köyhien köyhtymistä.

Koska lainsäätäjille on erittäin helppoa asettaa mikä tahansa taho eri asemaan, niin silloin lainsäätäjien tulee asettaa tuomiovalta eri asemaan kuin lainsäädäntävalta. Tuomiovallalla ei ole eri asemaa, jos tuomiovallan on pakko julistaa tuomio jonkun muun lain kuin perustuslain mukaan. Jos tuomarien pitää lukea lakia perustuslain jälkeisistä laeista, silloin tuomarit toimivat ainoastaan ja vain lainsäätäjien vallan alaisuudessa, eikä Heillä siten ole eri asemaa käyttää valtion tasavaltaa suoraan. Jos tuomiovalta ei saa käyttää suoraan valtiovaltaa, silloin valtio ei ole tasavalta.
 

   

Sivun alkuun   Copyrights   www.geocities.com/sinenmaa/   3.-5. helmikuu 2004

Hosted by www.Geocities.ws

1