Erikoinen lisäys virkamiehille ja poliitikoille

Vaaditko muita tekemään ikäviä töitä? (16. elosta 2005)
Oletko työssä, josta pidät? Uskotko siihen, että ihmisten ei tule vältellä ikäviä töitä? Milloin aloit uskomaan siihen, ettei ihmisten tule vältellä ikäviä töitä? Oliko se ajatus sinulla jo ennen vaiko vasta jälkeen sen, kun pääsit itse mukaviin töihin? Vai oletko katu-uskottava, jos väität uskoneesi jo ennen tätä nykyistä mukavaa työtä olleesi sitä mieltä, ettei sinun tule vältellä ikäviä töitä?

Kun lähdit opiskelemaan valtiotieteelliseen, niin uskoitko jo silloin, että valtion käskyttäminen on erittäin ikävää työtä? Kun lähdit ehdokkaaksi politiikkaan, tai kun veit hakupaperit valtiolle, niin uskoitko jo silloin, ettei Sinun tule vältellä ikäviäkään töitä? Vai onko yksinkertaisesti niin, että sinulle syntyi kuva ikävistä töistä vasta sen jälkeen, kun luulet, ettei valtio tule toimeen ilman Sinua? Onko se rikkaiden etuoikeus puhua siitä, miten työttömien ei tule vältellä ikäviä töitä? Miten rikkaat saivat etuoikeuden puhua ikävistä töistä hyväosaisuudessaan?

Rikkaat ovat ajattomia

Rikkaiden mielestä he ovat ennenkin eläneet tämän tiistai-päivän. Rikkaille tämä päivä ei ole mitenkään ainutlaatuinen päivä, jota he eivät ole koskaan ennen eläneet, koska onhan tällä päivällä sama nimi kuin kaikilla muillakin tiistai-päivillä.
Ihmisellä ei voi olla luonnollista aikakäsitystä, jos hän elää samoja päiviä aina uudelleen ja uudelleen. Juuri siksi ihmiset jo etukäteen suhtautuvat tunteellisesti maanantai-päiviin, viikonloppuihin, ja muihin kalenterisiin juttuihin, koska he eivät elä tässä ainutkertaisessa hetkessä, vaan kuvittelevat seuraavan hetken olevan jo heille tuttu, koska sille on jo etukäteen annettu sama nimi kuin ziljoonille aiemmillekin hetkille. Monet ihmiset vihaavat maanantaipäiviä siksi, koska he jo mielessään ovat jo sen eläneet.

Se ei ole kovinkaan viisasta vihata jo edeltä sellaista päivää, jota ei ole koskaan ennen elänyt. Erityisen tyhmää se on vaatia ihmisiä tekemään jotakin hyvin ikävää sellaisena päivänä, jota ihminen ei ole koskaan ennen elänyt. Koska rikkaat eivät tätä ole tajunneet, niin siitä huomataan, että rikkaiden mukaan ihmisiä voidaan vaatia tekemään ikäviä töitä, koska rikkaiden mukaan työikäiset köyhäthän ovat jo eläneet tuhansia maantai-, tiistai, keskiviikko- ja muita viikonpäiviä, joten rikkaiden mukaan köyhän ihmisen päivät eivät mitenkään ole niin ainutkertaisia, että heitä voitaisiin pitää ainutkertaisina ja arvokkaina ihmisinä.

Rikkaiden pitää ajatella ihmisiä ainutkertaisina olentoina elämässä ainutkertaisia päiviä. Ei ole inhimillistä vaatia ihmisiä ihmisiä elämään ikävää elämää.

Jos tämän sivun yläosassa oleva muunnosohjelma auttaa jotakin hahmottamaan sen, mitä tässä yritetään kertoa ihmisen päivien ainutkertaisuudesta, niin hyvä juttu. Jos et kuitenkaan ole vielä vakuuttunut siitä, että et ole koskaan ennen elänyt tätä päivää, niin voit pysähtyä tälle sivulle kokeilemaan tuoda edellä mainittua ilmaista javascriptsovellusta hetkeksi, jolloin huomaat, että olet tekemässä jotakin ainutkertaista, josta et voi vaatia palkkaa.

Vain rehellisillä on rehellinen, oikea tieto ajallisuudesta, joka on jatkuvien, ainutkertaisten päivien luku. Et ole rehellinen, jos vaadit ihmisiä tekemään ikäviä töitä, kun itse mitä ilmeisimmän kuvittelet, että Sinulla on oikeus rikastua yhteisistä varoista. Kellään ei ole oikeutta riistää ihmiseltä pois tätä ainutkertaista hetkeä, jota hän ei ole koskaan ennen elänyt.
Muista, että jos pidät virkamiehen, lainsäätäjän työtä ikävänä työnä, niin silloin siitä ei pidä vaatia sen enempää palkkaa kuin marjanpoiminnasta, jota virkamiehet ja poliitikot pitävät niin ikävänä työnä, että he mieluummin haalivat itselleen hallintoneuvostopaikkoja jms. Miten poliitikot vain voisivat osoittaa, että he eivät suinkaan välttele ikäviä (matalapalkkaisia, suom. huom) töitä?