| 14.05.2003 |
|
Tervetuloa Sinenmaan verkkopalveluun Wälkommen till Sinenmaas webbservice Welcome to Sinenmaa's web service |
| Tiedote | Kompromissiton elämä |
Hyvyyden omaehtoinen elämä Pahuus syntyy siitä, että ihminen haluaa muuttaa yleisen mielipiteen itselleen edulliseksi väittämällä, että muiden on elettävä juuri niin kuin Hän tahtoo. Ja jotta tuollainen väite olisi väittäjän omasta mielestä uskottava, niin Hän on silloin pakotettu alistamaan muut mielipiteet kuvittelemansa yleisen totuuden alle. Ihminen ei elä omaa elämäänsä, jos Hän tekee kompromisseja muiden kanssa. Todellisuus on rakennettu siten, että jokainen realiteetti on reaalinen vain omana itsenään. Ihminen ei ole reaalinen, jos Hän ei saa elää, tai pikemminkin jos Hän ei elä omien sisäisten arvojensa mukaan. Järkevyys suorastaan huutaa, että realiteetit eivät tee mitään kompromissia minkään kanssa, koska järki sanoo, että jos realiteetti ei saa tulla ilmi omana itsenään, silloin se ei ole reaalisuuden ilmituoja. Jos siis ihmisen on määrä olla reaalinen --todellinen--, silloin Hänen on määrä tuoda ilmi juuri sitä reaalisuutta, joka on Hän itse. Jos siis ihminen ei tuo esille omaa itseään, vaan elää vain kompromisseja tehden, niin mitä hyötyä Hänestä on silloin kellekään? Sillä ihmisestä on todellista --reaalista-- hyötyä olemassaololle vain silloin, kun Hän ei tee kompromisseja, eikä suostu mihinkään konseksukseen kenenkään kanssa. Todellisuus perustuu reaalisille asioille. Asiat ovat juuri niin kuin ne ovat, eikä asioita saa sekoittaa, jotta asiat tajuttaisiin oikein. Jos siis ihminen on tajunnut jonkin asian, miten Hän silloin pystyy tajuamaan, jos Hänen asiansa muuttuu kompromissiksi? Ei ole mahdollista, että kukaan tajuaa kompromissia, koska kukaan ei ole sitä tajunnut tajuta! Jos taasen kompromissi on jonkun tajunnan tuote, niin silloin tuota kompromissin tajuavaa kutsuttakoonsa diktaattoriksi, joka jollakin tavoin väkivallalla uhkaamalla on saanut muut pois omilta raiteiltaan. Kukaan ei siis ajattele kompromisseja, vaan jokainen ajattelee vain ja vain omia ajatuksiaan, eikä kenenkään ajatus ole alkuaan kompromissi. Eivät edes diktaattorit ajattele kompromisseja, eivätkä He ajattelisi sellaisia ajatuksia, joilla on tarkoitus korvata muiden ajattelu, jos vain diktaattorit ajattelisivat omilla aivoillaan edes sinapin siemenen verran omia ajatuksiaan. Diktaattorilla on nimittäin kaikkivalta, joten diktaattorin valtaan kuuluu myös vallasta luopumisen valta. Koska siis on päivän selvää, että jokainen ajattelee vain ja ainoastaan omia ajatuksiaan, silloin pitää olla myös yhtä selvää, että kun vain kaikki sallisivat kaikkien elää omien ajatustensa mukaan, silloin kukaan ei tekisi toisille mitään pahaa. Koska omat ajatukset eivät ole sekaantuneita muiden elämään, eikä kukaan voi ajatella omia ajatuksia, joiden tarkoituksena on muiden elämän sekottaminen. Omien ajatusten ainoa tarkoitus on aina niiden toteuttaminen omassa elämässä. Jos siis joku tekee muille pahaa, niin se johtuu vain siitä, ettei Hän itse ajattele omia ajatuksiaan, vaan yrittää ajatella sellaisia ajatuksia, joita jo Sokrates kutsui ruuanlaittotaidoksi, tai huoraamiseksi. Aivan täsmälleen samoin kuin miten nähtiin diktaattorien toteuttavan omalle henkilöllisyydelleen täysin vieraita ajatuksia, niin tekee myös jokainen, joka uskoo siihen, että ihmisten pitää elää kompromissielämää; että ihminen on tehty kompromisseja varten, eikä omien ajatusten elämää varten! Kompromissit eivät voi olla ihmisen yläpuolella, joten kenenkään ei ole mikään pakko sovittaa omia ajatuksiaan yleisen mielipiteen muotoon. Kun Sinä elät omien ajatustesi mukaan, silloin Sinä käsität ihan itsestäsi, että Sinä pystyt siihen loukkamatta elämälläsi millään tavoin kenenkään muun elämää. Ja kun Sinä elät toteuttaen omia korkeita arvojasi, silloin Sinä käsität ehdoitta, että se sama oikeus kuuluu kaikille; että kaikilla on täydellinen mahdollisuus elää oman persoonallisuutensa todellistavaa elämää, joka ei millään tavoin joudu ristiriitaan muiden persoonallisuuksien kanssa. Todellisuus tuntuu todelliselta vasta sellaisille, jotka elävät omaa itseään todeksi. Ja reaalinen elämä vaatii, ettei persoonallisuus voi tulla ilmi mitenkään muutoin kuin vain persoonallisesti. Sinä et voi elää persoonallista elämää, jos Sinä teet kompromisseja muiden kanssa. Sillä Sinä voit tehdä kompromisseja vain niiden kanssa, jotka eivät tunne itseään persoonallisella tasolla. Kristus Jeesus puhui, miten sokeat sokeita taluttavat kaatuen kaikki kuoppaan. Se on sokeutta uskoa, että ihmisen ei pidä elää omia ajatuksiaan todeksi. Ja tuo sokeus on niin ilmeistä, että tuollaiset konsensusihmiset väittävät, että He tekisivät muille pahaa, jos He eläisivät omien ajatustensa mukaista elämää. Lisätietoja: Valtakunnan Omaehtoinen Otus
|
Jos poliitikko väittää, etteivät ihmiset pysty elämään ilman kompromisseja, niin tuo väite on persoonatonta elämää elävän väite persoonaattomista olioista, koska persoonattomat pelkäävät hysteerisesti kuolevansa itse nälkään, jos kukaan ei tee työtä Heidän elämänsä vuoksi. Jos rikas väittää, ettei kukaan pysty elämään, jos ei tee kompromisseja, niin se johtuu pelkästään siitä, ettei kukaan voi olla rahallisesti rikas persoonallisuutena. Vain persoonattomat, kompromissijohtatajat voivat olla raharikkaita, kun taasen persoonallisuudet ovat rikkaita sisäisesti, eikä sisäinen rikkaus vaadi itselleen palkkaa. Vaatimus kompromisseihin syntyy aina pelosta elää persoonallista elämää, ja siten kompromissien tekeminen aiheuttaa kaiken sen pahuuden, jonka estämiseksi ihmiset sokeina tekevät kompromisseja, koska He eivät uskalla elää omien ihanteidensa mukaan. Kompromissinen ihanne ei ole kenenkään oma ihanne. Puolueideologia ei voi olla persoonallisen ihmisen elämän ihanne, ja elämisen tarkoitus. |