|
6. Lapsen �iti saa j�lleen pidell� lastaan syliss��n. Olkoonkin ett� kyse on vain kenties kuukausista, korkeintaan muutamasta vuodesta, tuntuu Jumalan siunaus suurelta v�litt�m�ll� katastrofilla uhanneen kuoleman varjon h�lvetty�. Edess� on turvallisen imetyksen aika ilman pelkoa - onhan lapsi nyt itse kuninkaallisen hovin suojeluksessa. Asetelman p��laelleen k��ntyminen tulee ilmeiseksi siin� vaiheessa, kun faraon tyt�r ei vain salli pojan el�� ja etsi t�lle heprealaista imett�j�� vaan viel�p� lupaa maksaa pojan omalle �idille lapsen hoidosta. T�ss� toteutuu muinaisesta L�hi-Id�st� tunnettu kuvio. Ylh�iset naiset mielell��n antoivat vastasyntyneen lapsen pitk�ksikin ajaksi ulkopuoliselle hoidettavaksi ja mesopotamialaisista dokumenteista tunnetaan my�s l�yt�lapsen hoidattamista koskevia sopimuksia, joissa m��ritell��n lapsen siirtyminen aikanaan takaisin l�yt�j�lleen. Astumme viel� kerran askeleen et��mm�s Miriamin sijoille. Kun t��lt�k�sin katsomme tapahtumien kulkua, mink� ironian niiss� n�emmek��n! Taustalla soi hirmuhallitsijan ep�inhimillinen k�sky kuihduttaa israelin kansa surmaamalla sen poikalapset. N�emme miten pala palalta Jumalan suunnitelma murtautuu ilmeisen kuoleman varjon l�pi ja saattaa vastustajan aikeet h�pe��n. Koko suunnitelma tuhota Jumalan silm�ter� k��ntyy lopulta vastakohdakseen ja Jumalan kunniaksi. Faraon tuhoty�n v�likappaleeksi valitsema Niilin virta saa kantaa Jumalan osoittamaan p��m��r��n jumalallisten suunnitelmien toteuttajan. Faraon suunnitelmien luhistuminen ei johdu v�kev�st� vihollisesta - kansanjohtajan adoptio�idiksi p��tyy h�nen oma tytt�rens� ja farao saa hoviinsa herkkupatojen ��reen vahvistumaan ja viisautta ammentamaan heprealaisista pojista merkitt�vimm�n. Sekin mahdollisuus, ett� pojasta tulisi egyptil�inen j�� toteutumatta. Pojan imett�j�ksi l�ytyy h�nen oma �itins� ja poika sananmukaisesti saa heprealaisuutensa �idinmaidossa. Heprealainen �iti ei saa pelk�st��n onnea lasta imett�ess��n lasta vaan faraon rahakirstusta jopa maksetaan h�nelle siit�, ett� h�n imett�� Israelin lunastuksen v�limiest�, karitsaa, joka kerran on saattava Egyptin kunnian h�pe��n. Jossain kaukana tulevaisuudessa voimme jo n�hd� l�ht�valmisteluja tekev�t israelilaiset paketoimassa egyptil�isilt� saamiaan kulta- ja hopeaesineit� juhtiensa selk��n ja ymp�rill� kuolleita esikoisiaan itkev�t egyptil�iset, jotka ovat saaneet tuntea Jumalan suunnitelmien v��j�m�tt�myyden (2 Moos 12:35-36). Jumala on k��nt�nyt voimaksi ja kunniakseen sen mik� n�ytti heikolta, hauraalta ja ep�todenn�k�iselt�.
Lopuksi
Mooseksen taipaleen alku tuntuu uskomattomalta, legendaariseltakin. Se, ett� suurten miesten syntym�st� kerrotaan kautta maailman uskomattomia "kurjuudesta menestykseen" -tarinoita, ei saa johtaa meit� ep�ilem��n kertomuksen todenper�isyytt�. Hiuskarvan varassa ja inhimillisesti katsoen hukassa ovat olleet Mooseksen ohella niin Joosef, Romulus ja Remus, Kim Il Sung kuin Jeesuskin. Kun katsomme Betlehemin perspektiivist� ensimm�ist� Moosesta, huomaamme ettei yksik��n kohta h�nen tarinastaan saa joutua hukkaan tai hukkaamme Raamattumme aarteesta jotakin. Mooses, juutalaisen perim�tiedon tarinan voittoisa karitsa Egyptin valtaa vastaan oli alhainen heprealainen ruumiissaan ja tunnossaan mutta samalla ylh�inen kuninkaallisessa viisaudessa, kansansa pelastaja ja johdattaja, v�limies Jumalan ja Israelin v�lill�. Meid�n toinen Mooseksemme, voittoisa Karitsa synnin ja kuoleman valtaa vastaan, veti ensi henk�yksens� vaatimattomassa karjasuojassa, kiivaan kuninkaan tappojoukkion jahtaamana, joi ensi maitonsa nuoren heprealais�idin rinnoilta mutta oli samalla t�ynn� jumalallista viisautta. H�n tuli johdattajaksemme ulos hengellisest� Egyptist�. Jos ilmaus sallitaan: t�ydellinen johtaja meille.
Siirry takaisin alkuun...
Siirry takaisin etusivulle...
Siirry seuraavaan sananselitykseen (Herpetologinen n�k�kulma)... |
|
