Herpetologia tutkii matelijoita ja me puolestamme l�hdemme pureutumaan evankeliumin ytimeen matelijaperspektiivist�. Matelijaksi valitaan k��rme ja oveksi evankeliumin ytimeen Jeesus.
Mutta eih�n Raamattu miss��n kerro Jeesuksen milloinkaan edes kohdanneen k��rmett�. Tuskin h�nell� siis niist� on paljoa sanottavaakaan!
Jeesus mainitsee k��rmeen pari kertaa ohimennen: h�n viittaa k��rmeen kuviteltuun oveluuteen ja puhuu siit� miten tuskin kukaan is� antaisi pojalleen k��rmett� t�m�n halutessa kalaa. Mutta kerran h�n puhuu k��rmeest� niin, ett� sokeampikin huomaa ettei kyseess� ole mik��n kansanomainen sutkaus vaan jotain syvemp�� ja siit� sanasta aukeaakin sitten varsinainen kuninkaallinen portti Raamatun salaisuuksiin ja sit�paitsi aivan evankeliumin ytimeen. Siit� portista l�hdemme nyt kulkemaan ja tulemme n�kem��n, ett� Jeesuksella, p�invastoin kuin ensin�kem�lt� voisi kuvitella, onkin aivan erityinen suhde k��rmeisiin. Tarpeettomalta j�nnitykselt� lukijaa s��st��kseni paljastan lopputuloksen jo heti alussa. Raamatussa k��rmeell� on nimitt�in erikoinen kaksoisrooli. Se on sek� paha vihollinen ett� pelastaja. Se on esikuva ja vertauskuva sek� Saatanasta ett� Jeesuksesta. Voidaan jopa sanoa, ett� hetken ajan Jeesuskin oli k��rme. No nyt t�m� alkaa jo kuulostaa siin� m��rin sairaalta, ett� paras l�hte� tutkistelemaan Raamattua.
Raamatussa k��rmeen ura ulottuu ensi lehdilt� aivan viimeisille. Alkukertomuksissa k��rme luikertelee n�ytt�m�lle syntiin viekoittelijana, ihmisen tuhoajana ja pett�j�n�. Viimeisess� kirjassa "Se Vanha K��rme" kokee loppunsa tulisessa j�rvess�. Mutta onko siin� kaikki? L�hdemme liikkeelle aivan alusta:
Paratiisissa k��rme viekoittelee ihmisen kapinaan Luojan s��t�myst� vastaan. Se her�tt�� ihmisess� synneist� ensimm�isen. Ja mik� se onkaan? Himo, ylpeys? N�in on joskus tapana sanoa, mutta ei se niin ole. Ensimm�inen synti on ep�usko. K��rme kysyy: "Onko Jumala todella sanonut? Eih�n se niin ole, vaan n�in..." Ja ihminen l�htee siihen mukaan - ep�ilee Jumalan hyv�� tahtoa ensimm�isen kerran. Vaikka ihmiselle on annettu paras paikka asua, sit� paitsi Jumalan v�litt�m�ss� ja ymp�rivuorokautisessa kaitsennassa sek� ihmeellinen el�m�n lahja kaikkine kuviteltavissa olevine oheistarpeineen, h�ness� her�� tyytym�tt�myys siihen osaan, jonka Luoja on h�nelle antanut.
Ihminen nousee kapinaan, tekee synnin Jumalaa vastaan, ja joutuu karkotetuksi paratiisista. H�nen osakseen tulee kuolema. Evankeliumin ydinh�n on, ett� t�st� ep�uskon tuomasta turmiosta h�net voi pelastaa vain usko ja tyytym�tt�myyden sijaan tuleva uusi kuuliaisuus. Sen sytytt�miseksi Jumala toimeenpanee pelastushistorian. Jumala tulee ihmisen tyk�, puhuttelee t�t� Israelin profeettojen kautta, jotta ihminen n�kee mihin tilaan on itsens� saattanut ja sitten lopulta tuo rakkautensa niin alas, niin l�helle ihmist�, ett� t�m� voi j�lleen luoda uskon katseen Is��ns� ja astua takaisin h�nen yhteyteens�. Pelastushistorian kulminaatio l�ytyy kirjattuna Johanneksen evankeliumin ns. pienoisevankeliumista "Sill� niin on Jumala maailmaa rakastanut, ett� h�n antoi ainokaisen Poikansa ettei yksik��n joka h�neen uskoo hukkuisi vaan h�nell� olisi iankaikkinen el�m�." (Joh 3:16)
Mutta mit� ihmett� - tuon kohdan v�litt�m�ss� yhteydess� luuraa j�lleen k��rme! Mit� se t��ll� taas tekee? N�in se kohta menee:
Joh 3:14-15
Niin kuin Mooses autiomaassa nosti k��rmeen korkealle, niin on my�s Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen joka uskoo h�neen, saisi iankaikkisen el�m�n. (1992)
Ja niin kuin Mooses ylensi k��rmeen er�maassa, niin pit�� Ihmsen Poika ylennett�m�n, ett� jokaisella, joka h�neen uskoo olisi iankaikkinen el�m� .Sill� niin on Jumala maailmaa rakastanut, ett� h�n antoi ainokaisen Poikansa ettei yksik��n joka h�neen uskoo hukkuisi vaan h�nell� olisi iankaikkinen el�m�. (1938)
Mit� t�m� tarkoittaa? Kuinka k��rmett� nyt korotetaan ja ylennet��n - vastahan se vietteli ihmisen lankeemukseen ja kirottiin? Mist� Jeesus puhuu? K�ymme tarkastelemaan sit� tapahtumaa Vanhassa Testamentissa, johon Jeesus viittaa. Se l�ytyy 4:st� Mooseksen kirjasta, sen luvusta 21. Tapahtumapaikka on Siinain er�maa, jossa on edetty jo kohtalaisen pitk�lle. Edomin maan l�pi ei kuitenkaan ole menemist� ja siksi Mooses l�htee johdattamaan kansaa kiertotiet� etel�n kautta Kaislameren tienoille, jotta p��st��n kiert�m��n Edomin alue it�puolelta luvattuun maahan. Kansa ei kuitenkaan ole tyytyv�inen oloonsa. N�in kertoo teksti:
Jatka seuraavalle sivulle...