15. Sanoi vaimo h�nelle: Herra, anna minulle sit� vett�, etten min� janoaisi enk� tarvitsisi tulla t�nne ammentamaan. (jakeet 10 sek� 14-15)
Miten tuttuja sanoja kuulemmekaan: �Se vesi, jonka min� h�nelle annan, tulee h�ness� sen veden l�hteeksi, joka kuohuu ijankaikkiseen el�m��n.� Hieman tuonnempana lehtimajanjuhlan p��t�sp�iv�n�, niinkuin jo kuulimme, Jeesus julistaa j�lleen samaa: H�n antaa el�v�� vett�, joka saa aikaan sen, ett� ihmisen sisimm�ss� alkaa pulputa el�v�n veden l�hde. Kuolleeseen syntyy el�m��. Jeesus antaa omaa el�m��ns� kuolleeseen � omaa el�m��ns�, joka on iankaikkista el�m��.
Kun keskustelu jatkuu, naiselle paljastuu h�nen kuollut tilansa ja toivoton tiens�. H�n on ollut pelkk� kuollut meri tai Jaakobin kirjeen 3:12 sanoja lainataksemme �suolainen l�hde, joka ei taida makiaa vett� juosta�. Mutta nyt alkaa el�v�n veden l�hde pulputa iankaikkisen el�m�n vett�. Joitakin jakeita my�hemmin samaisessa Johanneksen nelj�nness� luvussa luemme: �Mutta monta Samarialaista siit� kaupungista uskoivat h�nen p��llens� sen vaimon puheen t�hden.� (j. 39) H�nen el�m�ns� uudistui mutta l�hde ei pulpunnut vain naisen sisimm�ss� vaan el�m�� synnytt�v� virta l�hti liikkeelle levitt�en ym�rilleen el�m��. Miss� ikin� t�m� virtaa kulkee, siell� Kuolleen meren suolainen vesi muuttuu makeaksi. T�t� kuvaa ajatellessamme avautuvat Hesekielin n�yn loppulauseet (47:12) eteemme entist�kin kauniimpina:
Ja molemmin puolin ojan rantoja pit�� kasvaman kaikkinaisia hedelm�llisi� puita, joiden lehdet ei pid� variseman, eik� hedelm�t m�t�nem�n; ja heid�n pit�� joka kuu kantaman uuden hedelm�n; sill� heid�n vetens� vuotaa pyh�st�...
Ajattele t�t� � sin� voit olla osa sit� ikiaikaista virtaa ja kummuta samaa el�v�ksi tekev�� vett�, joka saa alkunsa Pyh�st� paikasta. Saat suorastaan heitt�yty� siihen uimaan ja kutsua muitakin mukaan.
Takaisin alkuun...
Takaisin etusivulle...
Siirry seuraavaan sananselitykseen (Siion ja Garissim)...