Hesekielin n�yss� voimme kiinnitt�� erityisesti huomiota siihen mist� nuo vedet ovat per�isin. Ne juoksevat temppelin perustuksista, temppelin kynnyksen alta, niin kuin kohta tarkasti ottaen tulee k��nt��. Mutta miksi sielt�? Jerusalem, ja erityisesti sen temppeli, on Jumalan itsens� valitsema asuinsija l�sn�ololleen. On siis luonnollista, ett� el�v�ksi tekev�t vedet pulppuavat sielt� miss� Jumala on astunut kansansa keskuuteen tai vaihtoehtoisesti sielt� miss� sovitusuhri uhrataan ja Jumalan anteeksianto sen kautta on l�sn�. Lis�ksi voimme kiinnitt�� my�s huomiota pieneen yksityiskohtaan Hesekielin heprealaisessa tekstiss� jakeessa 9. T�t� pikkuseikkaa ei n�e nykyisest� k��nn�ksest�. Tuossa jakeessa nimitt�in virrasta puhutaan, aiemmasta kuvauksesta poiketen, yht�kki� kahtena virtana tai kuten edellinen k��nn�ksemme ilmaisi, kaksoisvirtana. Kyseess� on siis yksi ja sama el�v�ksi tekev� virta kuitenkin ik��n kuin sill� olisi kaksi uomaa. Mik� tekstin historia on t�ll� kohden, on vaikea sanoa. Heprealaisessa tekstiss� kyse on vain ��rimm�isen pienest� erosta, kaksilukuisuutta ilmaisevan ns. dualis-p��tteen k�yt�st� (nahalajim), mutta onko se alkuper�inen ja tarkoituksellinen valinta vaiko my�hemm�n kopioitsijan lipsahdus, j��nee arvoitukseksi. (Nykyinen k��nn�ksemme seuraa t�ll� kohden mm. Septuagintan ja Targumin antamaa loogisempaa yksikk�muotoa.) Kun siirrymme nyt seuraavaksi Sakarjan kirjan 14. lukuun t�rm��mme jokatapauksessa ajatukseen kahdesta virrasta. Ei ole mahdotonta sek��n, ett� nimenomaan Sakarjan vaikutus n�kyy Hesekielin kuvauksessa. Profeetta Sakarja antaa siis toisen, mutta selv�sti samansukuisen kuvauksen vesivirroista kuin Hesekiel. H�n liitt�� odotukset eskatologisista vesist� messiaan ilmestymiseen. Vedet tulevat virtaamaan Jerusalemista kahtena virtana, toinen l�nteen, toinen it��n:

4. Silloin h�nen jalkansa pit�� �ljym�ell� seisoman, joka on l�sn� Jerusalemia it��n p�in; ja �ljym�en pit�� halkeeman kekelt� it��n ja l�nteen, sangen levi�lt� toinen toisestansa; toinen osa m�ke� pit�� erkaneman pohjoiseen p�in ja toinen etel��n p�in.
5. Ja teid�n pit�� pakeneman sit� laaksoa, joka on n�iden vuorten vaiheella, sill� se laakso m�kien vaiheella pit�� ulottuman Atsaliin asti; ja pit�� paettaman niinuin muinen paettiin maanj�ristyksen t�hden, Ussian Juudan kuninkaan aikana. Silloin Herra minun Jumalani on tuleva, ja kaikki pyh�t h�nen kanssansa.
6. Ja siihen aikaan pit�� tapahtuman, ettei valkeus pid� oleman kallis eik� sumuinen.
7. Ja yksi p�iv� on oleva, joka Herralle tuttu on, ei p�iv� eik� y�; vaan pit�� tapahtuman, ett� ehtoona pit�� valkeus oleman.
8. Silloin pit�� Jerusalemista el�v�t vedet vuotaman, puoli osa it�ist� merta p�in, ja toinen puoli hamaan ��rim�iseen mereen; ja sen pit�� sek� kes�ll� ett� talvella tapahtuman.
9. Ja Herra on kaiken maan Kuningas oleva; siihen aikaan on ainoastaan yksi Herra oleva, ja h�nen nimens� yksi.

N�in meill� on siis kaksi profeetallisen todistuksen sanaa siit�, ett� Jerusalemista virtaava vesi on muuttava Kuolleen meren el�v�ksi. Onko meid�n nyt siis odotettava ett� jonain p�iv�n� saamme kuulla uutisista miten Jerusalemissa ihmetell��n Temppelivuoren kylkeen puhjennutta vesisuonta, ja sitten tied�mme ett� Jeesuksen tulo on l�hell� - tai, ett� h�n itse asiassa on jo laskenut jalkansa �ljym�elle? Monet profetioita selitt�v�t opettajat odottavat todella Kuolleen meren vesien muuttumista makeaksi er��n� lopunajallisena ihmeen�.

Raamatun profetioihin syv�lle uppoutunut suomalainen saarnamies, Leo Meller, mainitsee er��n puhekasettinsa mainostekstiss�, miten h�nen edustamansa j�rjest�n Jerusalemissa Temppelivuoren l�hell� sijaitsevan toimiston seinist� on alkanut maali lohkeilla. Suomalaisen asunnonomistajan ensimm�inen ajatus lienee, ett� t�m� voi johtua rakenteissa piilev�st� kosteudesta. Mainoksen lukija saa sitten kuitenkin esittelytekstist� lukea arvoituksellisen vihjauksen siit�, miten kyse ei ole mist� tahansa vesivahingosta vaan ett� t�m� liittyy h�mm�stytt�v�ll� tavalla Raamatun profetioiden t�yttymiseen. Vastausta ei tietenk��n mainoksessa anneta  �  sit� varten pit�� ostaa kasetti � mutta lukija j�tet��n siihen ymm�rrykseen, ett� syy maalin tippumiseen l�ytyy Temppelivuoren uumenissa muhivista eskatologisen ajan vesivarastoista, jotka ovat jo tunkemassa kohti pintaa.
N�inkin konkreettisesti voi Raamattua tulkita.Vanhan testamentin profetioita nykyaikaan soveltaessamme saamme kuitenkin olla hyvin varovaisia.  T�ss� nimitt�in ihmisen mielikuvituksella on sellainen temmellyskentt�, ett� sit� ei pid� p��st�� vapaana mellastamaan. Siit� meill� on leegio varoittavia esimerkkej�. Avaimemme ja auktoriteettimme Vanhan testamentin tulkinnassa on ennenkaikkea Jeesus. T�st� seuraa my�s, ett� sellaisten Vanhan testamentin profetioiden kohdalla, joista Jeesus jotain sanoo tai joita h�n teoillaan valaisee, ensisijaisen tulkintamme tulee olla juuri se mink� h�n avaa � siin�kin tapauksessa, ett� se ei lainkaan olisi se kaikkein j�nnitt�vin. K��nn�mme nyt siis katseemme Uuden testamentin puolelle.

Siirry seuraavalle sivulle...
Takaisin alkuun...
Hosted by www.Geocities.ws

1