| T�h�n 870 metrin korkuiseen vuoreen samarialaiset liitt�v�t k�yt�nn�ss� kaiken sen mik� masoreettisessa tekstiss� (eli meille tutussa VT:n tekstiss�) liitet��n Jerusalemin temppelivuoreen. On huomioitava, ett� pentateukissa, joka on siis ainoa samarialaisten tunnustama osa Raamattua, ei eksplisiittisesti m��ritell� Jerusalemia kulttikeskukseksi. T�m� tehd��n vasta muissa VT:n osissa (mm. 2 Aik 6:6. 7:12). 5 Moos:ssa nimenomaan Garissim on erityinen siunauksen vuori, jolta kuuden heimon tuli siunata Israelia (Deut 27:12), joten Tooran pohjalta voisi sanoa samarialaisillaolleen hyv�tkin perusteet kulttipaikan valinnalleen. Joitakin tapahtumia Garissimilta toki kerrotaan Vanhassa testamentissa (mm. Deut 11:29ss. 27:12ss.) mutta sen lis�ksi samarialaiset uskovat sen olevan paitsi Jumalan erityisesti pentateukin tekstiss� kulttipaikaksi ilmoittama vuori, my�s se vuori, jolla Abraham aikoi uhrata Iisakin ja jolla Abraham kohtasi Melkisedekin. T�ll� vuorella oli seissyt samarialaisten temppeli oletettavasti jo Nehemian ajoista l�htien, mik� juutalaisten n�k�kulmasta ilman muuta oli mit� vakavin rike Jumalan s��t�myst� vastaan. Historioitsija Josefoksen mukaan temppeli tuhottiin ylipappi Johannes Hyrkanoksen toimesta (v. 128 eKr.) ja iso osa katkeruudesta samarilaisten taholta liittyy juuri tuohon h�vitykseen. Samainen Josefos kertoo my�s ensimm�isen juutalaissodan aikaisesta veril�ylyst� Garissimilla, kun roomalainen sotap��llikk� Vespasianus surmautti toistakymment�tuhatta pyh�lle vuorelleen ehk� taivaallista pelastajaa odottamaan kokoontunutta samarialaista. Vuosisatoja Uuden testamentin ajan j�lkeen Garissimille entisen temppelin sijoille nousi viel� kristillinen kirkko Zenon ja Justinianus -keisarien aikana. T�n��n ei ole en�� sen paremmin temppeli� kuin kirkkoakaan. Sensijaan j�ljell�olevat muutamat sadat samarialaiset suorittavat vuoren huipulla edelleen uskollisesti vuosittaisen p��si�islampaan uhraamisensa. Jeesus ei ammu alas naisen kysymyst� ja nitist� poukkoilevaa keskustelukumppaniaan vaan hyv�n opettajan tavoin k��nt�� puhuteltavana olevan v�ist�liikkeen j�lleen uudeksi opetukseksi � todelliseksi helmeksi, jonka n�k�ala ulottuu verrattomasti k�sill� olevaa tilannetta ja kaivolta n�kyv�� vuorimaisemaa kauemmas. Juutalaissodan j�lkeisen ajan perspektiivist� katsoen voidaan n�hd� h�nen ensinn�kin viittaavan sanoillaan, �...se aika tulee, ettette t�ll� vuorella eik� Jerusalemissa Is�� rukoile� jakeessa 21, tulevaan temppelin h�vityksen ja samarialaisten veril�ylyyn. Jukka Thur�nia lainaten: �Tulee aika, v. 68-70, jolloin samarialaisten avunhuudot Garisimilla ja juutalaisten rukoukset Jerusalemin temppelin puolesta j��v�t vaille vastausta.� (Johanneksen evankeliumi. SLEY-kirjat. 1992.) N�m� paikat kultteineen tulevat luhistumaan tulevaisuudessa. Samalla kuitenkin se aika on l�sn� jo nyt. Niiden aika on jo ohi. Maan p��ll� vaeltaa jo nyt ihmisi�, joiden ei tarvitse ajatella Jumalan olevan l�sn� Kaikkeinpyhimm�n pimeydess� tai Garissimin vuoren alttarilla, vaan jotka l�yt�v�t Jumalan l�sn�olon paikan siell� miss� Messias on. Painottaessaan sit� ett� Jumala on henki, Jeesus ei sano mit��n erityisen uutta. Huolimatta �kulttipaikkakeskeisyydest� tuskin monenkaan ajatusmaailmassa t�st� asiassa oli ep�selvyytt�. Israelin Jumala oli aina ollut henki. Sensijaan Jumalan henkiluonne asettuu t�ss� vastakohdaksi kiinte��n paikkaan sidotulle jumalanpalvelukselle. Ylip��t��n koko kulttikeskityksen (ja siis kansan uskonnollisen yhten�isyyden) idea on siin�, ett� v�ltet��n ajatus monista eri paikoissa palvottavista eri jumaluuksista. Edellisen luvun Nikodemokselle lausutut sanat �tuulesta, joka puhaltaa miss� tahtoo� (Joh 3:8) kaikuvat t�m�n lausuman taustalla. Yksi tietty Jumalan ilmestymisen ja l�sn�olon paikka ei ole en�� t�rke�, tosin tilalle ei Jeesus ole my�sk��n hyv�ksym�ss� monen vaihtoehtoisen paikankaan mallia � t�m� k�y ilmi my�s h�nen juutalaisten toorantulkintaa puoltavista sanoistaan. H�n tuntuu sanovan: N�in Jumala on halunnut olevan, kunnes tulee aika � ja se on siis nyt k�sill� � jolloin Jumala tunnetaan sis�llisesti. Jumala on yksi persoona, �Is�, niinkuin Jeesus toistuvasti naisellekin sanoo, mutta h�n puhaltaa miss� tahtoo. Ja koska h�n on henki, h�net voidaan my�s tuntea oikein vain hengess�, ei ulkoisen kultin ja kulttipaikan tarjoamien v�lineiden kautta. Jatka seuraavalle sivulle... Takaisin alkuun... |
||