� Historia ja nykyhetki
� Pitk� elinkaari
� Tarkkaavaiset aistit
� ��ntely ja ruumiinkieli
� Tiineys ja poikaset

� Historia ja nykyhetki

Marsu kuuluu Caviidae-heimoon, jota edustaa lis�ksi oravat ja hamsterit. Marsu luokitellaan my�s luokkaan mammalia (nis�kk��t), lahkoon rodenia (jyrsij�t) sek� alalahkoon Caviomorpha (marsumaiset jyrsij�t). N�iden pienten, h�nn�tt�mien jyrsij�iden l�hisukulaisiksi luetaan marat ja kapybarat.

Sukulaistensa lailla marsun historia alkaa Etel�-Amerikasta, jossa niit� kesytettiin kotiel�imiksi noin 9000-3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Marsut olivat yleisi� uhriel�imi� alkuper�iskansojen, kuten intiaanien esi-isien, jumalille. 1500- ja 1600-luvun paikkeilla marsu levisi joihinkin osiin Eurooppaa lemmikkiel�imeksi kauppiaiden mukana. Kohentuneen kasvatuksen sek� jalostuksen my�t� hinnakasta el�inlajia saattoi tavata my�s Englannissa sek� Ranskassa. Lopulta marsu levisi koko Eurooppaan ja tuli ihmisille yh� tutummaksi kesylemmikkin�.

Nyky��n kesymarsut tunnetaan nimikkeell� Cavia aperea porcellus, joka kertoo hivenen marsun menneisyydest�. Villimarsuja el�� yh� Etel�-Amerikan l�nsiosissa, l�hinn� Andien juurilla. Marsut liikkuvat vaistojensa varaisesti noin 5-20 el�imen laumoissa. Suomessa marsu on tunnettu kuutisenkymment� vuotta ja on yleistynyt melkoisesti.

� Pitk� elinkaari

Marsujen elinik� vaihtelee hieman yksil�kohtaisesti, mutta muihin jyrsij�ihin verrattuna ne el�v�t varsin pitk��n. Keskim��rin marsut el�v�t nelj�st� kuuteen vuotta, toki poikkeuksiakin esiintyy. Guinnesin enn�tyskirjan mukaan vanhimmaksi el�nyt marsu on ollut 14-vuotias, mik� on suunnaton saavutus. Suomen vanhin marsu Baster oli lopullisesti nukahtaessaan 13-vuotias.

Lemmikin hyvinvointi vaikuttaa paljon siihen kuinka vanhaksi el�in el��. Mik�li marsu saa asianmukaista hoitoa sek� monipuolista ruokaa, v�lttyy sairauksilta ja terveydentilaa voi kutsua mainioksi, voi hyvinkin olla mahdollista, ett� el�in viihtyy ihmistens� luona viel� useamman vuoden. Toisin kuin hiukan kurjemmassa kodissa lemmikin el�m� voi p��tty� jo kolmen vuoden i�ss�. Marsun elinik��n vaikuttaa my�s vitamiinien saanti, lajitoverien l�sn�olo, riitt�v� liikunta sek� yleinen onnellisuus. Ihminen voi lis�t� el�imen tyytyv�isyytt� jakamalla huomiotaan t�lle ja huolehtimalla rapsuttelu- sek� herkutteluhetkist�.

� Tarkkaavaiset aistit

Hyvin herkk�n� el�imen� tunnettu marsu poikkeaa muista lemmikeist� my�s aistiensa puolesta. Marsu n�kee maailman mustavalkoisuuden sijasta v�rillisen�, ja erottaa jopa 33 kuvaa sekunnissa. Se on noin 10 kuvaa enemm�n kuin ihmisell�. T�st� huolimatta marsu ei aina v�ltt�m�tt� havaitse eri et�isyyksi� ja saattaa p�yd�ll� ollessaan arvioida matkan lattiaan asti v��rin. Marsun ulkonevat silm�t sijaitsevat p��n sivuilla, mik� mahdollistaa n�k�kent�n laajuuden. El�in n�kee my�s jonkin verran taakseen, mik� on helpottanut villimarsun el�m��. Marsu erottaa helposti liikkuvan hahmon, mutta ei aina paikoilleen j��nytt�.

Marsulla on n�k�kent�n tavoin laaja kuuloalue. Vapaana luonnossa ollessa hyv� kuulo on tullut tarpeeseen saalistajien vuoksi. T�m�n takia marsu erottaa paljon herkemmin sek� enemm�n ��ni� kuin ihminen. Parhaiten marsu kuulee ��net, jotka sijoittuvat 500-8000 Hz v�lille. Liian voimakkaat ja liian vieraat ��net hermostuttavat sek� stressaavat marsua helposti. Marsu on syyt� pit�� aina tilassa, jossa ei esiinny meteli� ja jossa ei k�ytet� esimerkiksi televisiota tai stereolaitteita - etenk��n korkealla volyymilla h�ystettyn�.

Marsut omistavat tarkan hajuaistin, joka erottaa helposti uudet ja vieraat hajut tutummista. Olet ehk� huomannut, ett� marsun sieraimet liikkuvat hieman samaan tapaan kuin kaneilla. El�imet tarkkailevat jatkuvasti ymp�rist���n haistelemalla. Hajuaistin avulla marsut tunnistavat laumaan kuuluvat sek� kuulumattomat el�imet ja lukevat muiden j�tt�mi� hajumerkkej�. Nuuhkaisujen kautta marsut tunnistavat my�s eri ihmiset, niin mukavat kuin nekin, joiden kanssa on saattanut sattua joskus jotain ep�miellytt�v��.

Tuntoaisti hy�dytt�� marsua monessa asiassa. Pitkien viiksikarvojen avulla el�in kykenee mittaamaan h�m�r�ss� aukkojen leveyden ja varmistamaan n�in, ettei juutu mihink��n kiinni eteenp�in kulkiessaan. Marsut ovat tuntoaistinsa puolesta eritt�in herkki� ja ilmoittavat yleens� heti, mik�li jokin asia sattuu. T�llainen k�yt�s n�kyy helposti kovakouraisten ihmisten parissa.

Marsun vaativa makuaisti saattaa ihmiset toisinaan hermoromahduksen partaalle. Osti omalle mussukalleen sitten mit� tahansa, t�m� saattaa aina kielt�yty� koskemasta ruokaan. Monia marsuja voidaan nimitt�� nirsoiksi ruoan suhteen. Marsut karttavat turhan makeita tai karvaita ruokia ja kielt�ytyv�t usein sy�m�st� kitker�� muonaa. Makutottumuksia l�ytyy toki monia, joten marsu on totutettava v�hitellen uuteen ruokaan.

� ��ntely ja ruumiinkieli

● Pitk�ll�, korkealla kuikutuksella marsu vaatii tavallisesti ruokaa, vaihtoehtoisesti huomiota.
● Tyytyv�isen� marsu saattaa pulputella omistajansa syliss�, t�t� jutustelua kutsutaan my�s marsun "small-talkiksi".
● Marsun varoitus��nen� toimii korkea piippaus tai kiljahdus, jonka avulla el�in viestitt�� tyytym�tt�myytt��n jotain asiaa kohtaan.
● R�hkimiseksi kutsutaan ��nt�, jolla marsut tervehtiv�t toisiaan.
● Huriseminen sek� takapuolen heiluttaminen puolelta toiselle merkitsee joko toiselle marsulle kosiskelua tai mahtailua. �killinen hurahdus voi olla my�s merkki siit�, ett� marsu on kuullut pelottavan ��nen. Hiljainen huriseminen kertoo tyytyv�isyydest�.
● Sirkutus muistuttaa hyvin paljon linnun sirkutusta. Marsun sirkutukselle ei ole keksitty toistaiseksi tarkoitusper��.

● ��nek�s hampaiden naksutus tarkoittaa uhkailua tai varoitusta, yleens� toiselle marsulle. Hiljaisempi naksutus viestitt�� el�imen olevan tyytyv�inen.
● Nuuhkaisu tai kuonojen yhteen hierominen on merkki lajitovereiden v�lisest� tervehtimisest�.
● Kosiskellessaan marsu nuuhkii naaraan takapuolta, heiluttaa takapuoltaan sek� hieroo sit� maahan j�tt�en hajumerkkej�. Naaras kielt�ytyy kosiskelukutsusta n�ytt�m�ll� hampaitaan. (Kosiskeluun liittyy my�s yll� mainittu hurina)
● Lonkalla t�n�istess��n marsu kehottaa lajitoveriaan siirtym��n.
● Pel�styess��n marsu voi joko j�hmetty� paikalleen tai s�nn�t� p�invastaiseen suuntaan.
● Innostuessaan jostakin marsu saattaa loikkia edes takaisin ja "viskoa p��t��n" iloisten kiljaisujen s�est�m�n�.

� Tiineys ja poikaset

Ennen poikasten teett�mist� on syyt� harkita asiaa ainakin kolmesti. Mist� syyst� olet l�htenyt pohtimaan asiaa? Oletko valmis pit�m��n mahdollisen poikueen itsell�si, vai oletko kenties myym�ss� poikaset tai vain osan niist�? Raha-asioiden takia teett�minen sek� myyminen ei mielest�ni ole kuitenkaan suositeltavaa. Oletko miettinyt ylip��t��n raskauden riskej� ja hankkinut tarpeeksi tietoa naaraan tiineydest� sek� poikasten syntym�st�? Mik�li poikueeseen sis�ltyy uros tai useampi, onko sinulla vapaa h�kki valmiina oikealla ajalla tapahtuvaa vierotusta varten? Uskotko osaavasi totuttaa poikaset pikku hiljaa ihmisiin?

Oletetaan, ett� sinulla on pit�v� syy siihen, miksi olet teett�m�ss� poikasia. Seuraava askel on mietti� tulevan poikueen vanhempia. Toivottavasti olet l�yt�nyt terveen, hyv�kuntoisen naaraan, joka on viel� hyv�ss� i�ss�. Naaras tulee sukukyps�ksi 5-6 viikon i�ss�, mutta astutus on suositeltavaa vasta, kun naaras on 7-10 kuukautta vanha. Yli vuoden ik�isen naaraan lantioluut ovat jo saattaneet luutua kiinni, eiv�tk� poikaset mahdu syntym��n ensisynnytt�j�ll�. Uros tulee sukukyps�ksi 6-8 viikon i�ss�, mutta astuessaan naarasta sen on suositeltavasti oltava useamman kuukauden ik�inen. Is�ksi tulevan uroksen on my�s syyt� olla terve ja hyv�luonteinen. Ennen astutusta on syyt� katsoa lis�ksi naaraan ja uroksen rotuja. Rotumarsujen kasvattajille t�m� on erityisen t�rke��.

Helpoiten uros astuu naaraan, kun marsut ovat samassa h�kiss�. Tarkkaile tilannetta aluksi marsujen kohdatessa toisensa asumuksessa. On tavallista, ett� naaras k�skytt�� aluksi urosta ja kielt�ytyy kosiskelusta. Naaraan tultua tiineeksi raskaus kest�� noin 63-72 vuorokautta. Tiineyden aikana naaraan C-vitamiiniannos kannattaa kaksinkertaistaa, my�s glukoosia ja magnesiumia on hyv� antaa. Yhdess� poikueessa on yleens� 2-5 poikasta. Emo synnytt�� el�vi�, kehittyneit� poikasia - niill� on karvapeite, silm�t ovat auki, hampaat ovat jo vaihtuneet ja poikaset ovat heti valmiita sy�m��n kovaa ruokaa. Emo puhdistaa poikaset, sy� siki�kalvon sek� istukan ja alkaa imett�� poikasiaan. Poikaset kannattaa vierottaa emosta viiden viikon i�ss�, urokset jo nelj�n viikon mik�li tuntuvat astuvan emoaan.

Jos olet myym�ss� poikasia, luovuta ne uuteen kotiin aikaisintaan viiden viikon ik�isin�. Kiinnit� my�s huomiota siihen, mink�laiseen kotiin olet kasvattejasi l�hett�m�ss� ja joutuvatko ne olemaan uuden omistajansa luona lajitovereitta. Rahan takia ei kannata l�hte� myym��n marsujaan mihin tahansa taloon.