TALLIYMP�RIST�
- pohjapiirrustukset
Haltian Kartano sijaitsee aivan Haltiaj�rven l�heisyydess�, rauhallisella
alueella. Haltian Kartanolle on isommalta
p��tielt� matkaa noin 5 kilometri�. Matka on mutkaista, asfaltoitua tiet�
melkein tallille asti. Viiden kilometrin
ajomatkan j�lkeen oikealle k��ntyy kuja, kujaa reunustavat vanhat ja komeat
tammet (huom! tallin osoite tammikuja).
Tammikujan toisessa p��ss� hahmottuu jo itse kartano rakennus. Haltian Kartano
on itsess��n suuri alue. Alueeseen
kuuluu maita 3.5 hehtaaria. Haltian kartanon puoleiset Haltiaj�rven rannat ovat
alueen rajoja. Alueelta l�ytyy:
4 isoa niitty�, kaksi tallin l�heisyydess� ja kaksi v�h�n ennen mets��,
j�rven rannalla; uimaranta, niin hevosille
kuin ihmisillekin; metsi� ja maita, joissa yhteens� 15 kilometri�
maastoreittej� sek� hein�- ja kaurapellot.
Tallialueella, joka sijaitsee kartanon v�litt�m�ss� l�heisyydess�, on kaksi
tallia. Isommassa tallissa majailevat
kaikki kartanon omat hevoset (siitos- ja kisahevoset). Pienemm�ss� on tilaa 12
yksityishevoselle! Isossa tallissa
on 24 karsina lis�ksi kaksi karsinaa varsoville tammoille, ne ovat kooltaan 5 x 5
metri�. Tunteja saatetaan
pit�� silloin t�ll�in, mutta niit�kin vain sopimuksesta. Valmennuksia olisi
tarkoitus pit�� ennen kisoja.
Emme ota hevosillemme hoitajia!!
ISOTALLI eli P��TALLI
Talli on jaettu kahteen kerrokseen. Ylh��lt� l�ytyv�t hevosten rehut, purut ja
hein�t sek� toisesta p��st�
vintti� hoitajien ja tallinty�ntekij�iden heng�hdyspaikka, jossa on my�s
mahdollisuudet y�py�. T��lt�
l�ytyy p�yti�, suihku, kaksi sohvaa, tv, j��kaappi ja mikro sek�
kahvinkeitin. Eteisess� on joitakin hevosten
kaappeja, joka eiv�t ole mahtuneet alakertaan. Tilaa on my�s ylim��r�isille
kamoille, kuten loimille.
Alakerrasta l�ytyv�t sitten hevoset. Tallista l�ytyy 24 karsinaa, joista
kaksi on varsontakarsinoita. Lis�ksi
l�ytyy viel� pesukarsina sek� tallin per�lt� el�inl��k�rin tilat ja
astutuksille varattu paikka. T��ll� hevoset
my�s kengitet��n.
Talli on tilava, avara ja valoisa. Pienet kattoikkunat tuovat huomattavan
valom��r�n talliin. My�s kattoon
upotetut halogeenit ovat hyvi� valonl�hteit�, eiv�tk� ne ole kenenk��n
tiell�. Lis�ksi jokaisen hevosen kar-
sinan kohdalla on ikkuna, jonka voi helposti avata kes�isin. Kaikki karsinat ovat
kooltaan 4 x 4 metri�, joten
hevosilla on paljon tilaa liikkua. Karsinoista l�ytyy ruokakuppi, automaattinen
vesiastia ja tarpeen vaatiessa
virikkeit�, kuten suolakivi. Karsinoiden alaosa on vaaleaa puuta ja yl�osa on
kalteria. Ovet liukuvat sivulle
ja jokaisesta ovesta saa kalteriosan pois. Oven vieress� on telineet suitsille,
satulalle ja loimille sek� suojille
sek� koukku liinaa, riimua tms. varten. K�yt�v�ll� on kolme paikkaa joihin
hevosen saa kiinni hoitotoimenpiteit�
varten. Kunkin k�yt�v�n p��ss� on vesiallas ja vesikarsinoista saa my�s
vett�.
Satulahuone on tilava. Jokaisella hevosella on oma paikkansa siell�.
Jokaisen paikalla on kaksi telinett�
satuloille ja kolme suitsitelinett� sek� yksi loimiteline, johon mahtuu n. 4
loimea. N�iden alle mahtuu suurehko
varustearkku, jossa on hevosen henkil�kohtaiset varusteet: suojat, harjat, muut
varusteet. Paikan vieress�
on kapea kaappi, jossa voi s�ilytt�� esim. n�yttelyvarusteita tai l��kkeit�:
shampoot, k�rp�ssuojat, kiillotteet,
satulasaippuat jne. Satulahuoneessa on my�s laajat kuivaustilat ja paikat, joissa
voi putsata kamoja.
Satulahuoneen sein�ll� on lapussa hevosten ruokintaohjeet, tallin s��nn�t,
tarhauslistat sek� t�rkeimm�t
puhelinnumerot.
Yksityistallin takana on nelj� tarhaa, joissa pidet��n yleens� oreja tai
kes�isin my�s tammoja ja niiden alle
vuotiaita varsoja. Isontallin edess� on viisi hiukan isompaa tarhaa, joissa
hevosia pidet��n sattuman
varaisesti. Alueella on kahden ison laitumen lis�ksi my�s kaksi hiukan
pienemp�� laidunta. Ne sijaitsevat
kent�n vieress�, sek� kaksi keskikokoista ruohopohjaista laidunta
parkkipaikalla.
Kent�n l�yt�� n. 10 metrin p��st� isosta tallista. Kooltaan se
on 50 x 100 metri� ja sen voi tarpeen tulleen
jakaa kahtia. Estevarasto sijaitsee kent�n vieress�, niin ettei esteit� tarvitse
l�hte� raahaamaan kaukaa.
Maneesille on hiukan pidempi matka. Kun l�htee k�velem��n polkua
pitkin Haltiaj�rven rantaa kohti,
joka toimii my�s uittorantana, l�yt�� maneesin n. 100 metrin p��st�
tallilta. Maneesi on vasta rakennettu
ja se on kooltaan 40 x 90 metri�. Maneesissa on my�s estevarasto sek� katsomo ja
wc. Maneesissa
pid�mme kaikki kilpailumme. V�lioven voi sulkea tarpeen vaatiessa.
HINNASTO - katso t��lt�!
IK��NTYMINEN
Siittolan hevoset ik��ntyv�t osittain VHKR:n mukaisesti. Ne ik��ntyv�t
yhden vuoden yhdess� IRL kuukaudessa.
Kun ne on vieroitettu kahden viikon vanhoina, niin kuukauden p��st� siit� ne
ovat 4-vuotiaita. Varsoina
ne siis kasvavat yhden vuoden IRL viikossa, kunnes saavuttavat 4 vuoden i�n.
Tammat ovat kantavina
kolme viikkoa ja varsa siis vieroitetaan kahden viikon kuluttua syntym�st�.
SIITOSTOIMINTA
Kasvatteja Haltian Kartanolla syntyy t�st� p�iv�st� l�htien harvoin.
Tilalla on l�hinn� oreja, joilla kilpaillaan
mahdollisimman paljon jaosten alaisissa kilpailuissa. Kasvattien vanhemmat valitaan
huolella ja pyrimme
k�ytt�m��n jalostukseen oreja ja tammoja, joilla on jalostuksen kannalta
t�rke� suku, paljon kilpailutuloksia
esim. KRJ:n kilpailuista (siis vanhempia, jotka ovat keskittyneet yhteen lajiin)
sek� jotain n�ytt��
n�yttelykentilt�. Hevosella t�ytyy olla luonnetta, pelk�t kilpailutuloksetkaan
eiv�t aina ratkaise. On hyv�,
jos oriilla on j�lkel�isi�, niit� ei kuitenkaan saa olla liikaa. Tammalla
sellainen muutama j�lkel�ist�. Kartanon
hevoskanta yritet��n muutenkin pit�� pienen�!
Syntyv�t kasvatit saavat nimens� eteen etuliitteen H.T. T�m� on se yleisimmin
k�ytetty. Jos tilalla syntyy
suomenhevoskasvatti, saa se t�ll�in etuliitteen Haltian. Oriimme ovat koko ajan
siitosk�yt�ss�, poikkeustilanteita
lukuunottamatta. Kes�isin niill� on pienehk� tauko, jolloin ne keskittyv�t
kisaamiseen.
TILAUSVARSA
Tilausvarsa tarkoittaa sit�, ett� voit "tilata" varsan, jonka kummatkin
vanhemmat ovat siis omistuksessani.
Jokaisen syntyv�n tilausvarsan eteen tulee kasvattajanimemme, mutta voit itse
p��tt�� sukupuolen. Nimet
varsoille valitsen min�, eli varsan nimeen, ei voi tilaaja vaikuttaa, ehdotuksia otetaan kuitenkin vastaan.
Sitten kun varsa on syntynyt, ilmoitan siit� tilaajalle, ja h�n voi kahden viikon
p��st� syntym�st� k�yd�
hakemassa varsan itselleen. Siit� p�iv�st� kun tilaaja on varsan hakenut on
h�nell� kaksi viikkoa aikaa
ilmoittaa varsan uusi osoite. Jos n�in ei tapahdu, niin joudun valitettavasti
hakemaan varsan takaisin itselleni.
Miten toimin, kun haluan tilausvarsan?
Ensin valitset tallista sopivat vanhemmat, tarkista kuitenkin sukutaulut, ettei
synny sis�siittoisia varsoja.
Sen j�lkeen l�het�t s�hk�postia os. [email protected] ja kerrot
s�hk�postissa seuraavat asiat,
seuraavassa j�rjestyksess�:
Astutus pvm, is� x em�, varsan sukupuoli, oma nimesi ja e-mail, talli ja URL
sek� varsan k�ytt�tarkoitus |