Valjakkoajossa koirien tasaisuus on valttia ja hyv�t johtajakoirat arvokkaampia kuin painonsa verran kultaa. Johtajakoirien on oltava nopeita, sitkeit� ja kovaluontoisia, mutta silti tottelevaisia. Jos johtajakoirat temppuilevat, valjakko on nyytiss� alta aikayksik�n.
Sprinttikisoissa ajetaan yleens� kahtena per�kk�isen� p�iv�n� sama rata ja sijoitukset ratkeavat yhteenlaskettujen aikojen perusteella. Ajopuolella miehet ja naiset kilpailevat samoissa luokissa. Ajajan oma kunto vaikuttaa lopputuloksiin enemm�n pienemmiss� luokissa kuten 4-koiran luokassa kuin avoimessa luokassa. Koiram��r�n kasvaessa lopputuloksen etenemisvauhdin osalta m��r��v�t yh� enenev�ss� m��rin koirat. Ajajan reen k�sittelytaito ja nopeus toimia sotkutilanteissa saatavat toisinaan vaikuttaa lopputulokseen usealla minuutilla. Taitava reen k�sittelij� voittaa helposti mutkaisella radalla joka kurvissa sekunnin tai pari.
KILPAILUKOE
Kisoissa voidaan j�rjest�� my�s kilpailukoe, johon saavat osallistua vain valjakkorodut (alaskanmalamuutti, gr�nlanninkoira, samojedinkoira & siperianhusky). Kilpailukokeen arvostelussa k�ytet��n arvosanoja kiitett�v� (REK1), hyv� (REK2) ja hyv�ksytty (REK3) sek� hyl�tty (REK0).
Kisakoe ja kilpailukoe ovat sama asia. Niiden idea perustuu mittaamaan koiran nopeutta. Nopeus ei ole muille valjakkoroduille niin t�rke�� kuin siperianhuskyille. Malamuutti ja gr�nlanninkoira ovat enemmin jalostettu raskaan kuorman kest�viksi vet�jiksi. Niille nopeus ei ole se t�rkein, ei tietenk��n nopeus tee huskystakaan erinomaista rekikoiraa. Vaan siihen kuuluu moni t�rke� muu asia, jotka enemmin testataan pitkill� matkoilla sek� k�ytt�kokeissa.
Kilpailukoe pidet��n itse kilpailun yhteydess�. Kilpailu siis pidet��n normaalisti, eli pit�j� on laatinut luokat jne. PAITSI luokissa eritt�in t�rke�� on, ett� se on vain yhdelle rodulle. Siis kilpailukoetta ei voi pit�� sellaisessa luokassa johon voi osallistua monta erirotuista koiraa, vaan vain yht� valjakkorotua. Poikkeus on gr�nlanninkoirissa, koska niiden m��r� on hyvin pieni, niin ne voivat kilpailla samassa malamuuttien kanssa. Luokka t�ytyy olla v�hint��n kahden koiran valjakoille, jotta kilpailukoe pidet��n. Kilpailukoetta siis ei voi pit�� yhden koiran luokille. Sek� vain yksi kilpailukoe per rotu kilpailussa. Jokaiseen kilpailukokeeseen otetaan vain 15 osallistujaa, siis my�s siihen luokkaan. Valjakot tuomaroidaan (=arvotaan) paremmuusj�rjestykseen, sek� siit� aletaan antamaan rankingpisteiden lis�ksi koetulos. Ja ne menev�t n�in:
REK1 (3 koiraa)
1. valjakko, 10rp
2. valjakko, 8rp
3. valjakko, 6rp
REK2 (7koiraa)
4. valjakko, 3rp.
5. valjakko, 1rp
6. valjakko
7. valjakko
8. valjakko
9. valjakko
10. valjakko
REK3 (kolme valjakkoa 11, 12 & 13)
REK0 (kaksi valjakkoa 14 & 15)
K�YTT�KOE
Saatat t�rm�t� kisoissa my�s k�ytt�kokeeseen. K�ytt�koe muodostuu kolmesta eri osa-alueesta, joissa pyrit��n m��ritt�m��n kokeeseen osallistuvan koiran taso. Kokeessa on kaksi "sarjaa", johtajakoirat ja muut. K�ytt�kokeeseen otetaan aina mukaan 15 koiraa. Ensimm�iset viisi koiraa saavat kiitett�v�, sitten kuusi hyv�n, kaksi hyv�ksytyn ja kaksi hyl�tyn.
Ajo-osa suoritetaan maastossa, johon sis�ltyy aurattua tiet� tai vastaavaa ja maastoa, jossa ei ole selv�sti havaittavaa valmista ajouraa. Ajomatka on k�yt�nn�ss� noin 3-5 km ja se ajetaan ilman varsinaista taukoa. Kuorman painon on oltava v�hint��n valjakon (koirien) oma paino, johon sis�ltyy arvostelevan tuomarin, ajajan ja ajoneuvon (reki/k�rry) paino. Ajo-osassa arvostellaan k��nn�kset oikealle ja vasemmalle, t�ysk��nn�s, tien ylitys, valjakon pys�htyminen, toisen valjakon ja liikkuvan ajoneuvon kohtaaminen, valjakon yleinen hallittavuus ja kokeeseen osallistuvan koiran/koirien ty�skentelyhalukkuus.
Tottelevaisuusosassa ajaja k�skee valjakon paikalleen ja pysyttelee itse sen l�heisyydess�. Kokeeseen osallistuvien koirien on oltava paikallaan viiden (5) minuutin ajan ja se voidaan suorittaa ajo-osan j�lkeen.
K�ytt�kokeen kolmas koeosa, luonne ja yhteisty�kyky arvostellaan valjakon koko koesuorituksen ajan.
K�ytt�kokeessa k�ytet��n arvosanoja kiitett�v� (REK�1), hyv� (REK�2) ja hyv�ksytty (REK�3) sek� hyl�tty (REK�0).
Kun ilmoitat koiraasi k�ytt�kokeeseen, voit valita laitatko sen juoksemaan johtajan (johtaluokkaan silloin) tai muulla paikalla (yleiseenluokkaan). K�ytt�koetulosta voi aina parantaa, ja kisata niin monesti kuin haluaa. Valioituakseen muiden kriteerien kanssa se tarvitsee joko yhden kiitett�v�n johtajaluokasta (1xJOH1) tai kaksi kiitett�v�� yleisest� luokasta (2xYLE1). Koira siis voi osallistua eri kerroilla eri luokkiin, ihan miten vain itse haluaa. Luokkia ei n�in ollen k�yd� j�rjestyksess�. Koetulos ei ole titteli.
Jokainen k�ytt�kokeeseen ilmoitettu koira arvostellaan yksil�llisesti, siin� siis testataan miten koira toimii valjakossa. Tottelematon rekikoira voi olla vaarallinen, siksi sen t�ytyy olla ajajan hallinnassa.
VVL'n hyv�ksym�t rodut
+ siperianhusky
+ samojedinkoira
+ alaskanmalamuutti
+ gr�nlanninkoira
Mit� koetuloksia on mahdollista valjakkoajosta saada?
Kisakokeen suorittaneille REK1, REK2 tai REK3 (hyl�tty REK0), k�ytt�kokeen suorittaneille REK�1, REK�2 tai REK�3 (hyl�tty REK�0), vuoden valjakkoajon mestaruuskisoissa VVLW-[vuosi] t�n� vuonna siis VVLW-06, Breeder's Cup:sta (jossa vain VVL'n j�senkennelit ottavat mittaa toisistaan) voittaja kennel saa arvonimen VVLBreeder-[vuosi]. L�hes kaikista suurkisoista voi saada jonkun arvonimen. Koirasta voi my�s ulla virtuaalisen valjakkoajoliiton k�ytt�valio (VVL KVA).
Miten j�rjest�n suurkisat, ja voinko jakaa niiss� arvonimi�?
Katso kisatoiminnasta kisojen j�rjest�mis ohjeet. Arvonimi kisat voi j�rjest�� vain minun luvallani, mutta suur/pienkisoihin ei tarvita kuin valmis kutsu ja anomus.
