Talli

Pollejoki kes�illassa ja tallin p��tie

Tallivahdit // Ik��ntyminen // Hautausmaa // Historiaa // Copyright

Tilan esittely
Tallini sijaitsee Etel�isess� Virtuaalisuomessa, Pollejoen rannalla, paikassa nimelt��n Ryysyranta.
Tilalla sijaitsee asuinrakennuksen lis�ksi vanha navetta, joka on entis�ity ponitalliksi, talli, jonka toisessa p��ss� on hein�varasto, traktoritalli, pihatto, sek� rannassa oleva rantasauna. Lis�ksi meill� on runsaasti tarhoja, vanha hiekkakentt�, oma rata ja uittolampi, sek� omaa rantaviivaa noin kilometrin verran. Hein�t ja kaurat kasvatetaan itse, eli meill� on todella paljon naapurin peltoja vuokralla, sill� omat pellot ovat l�hinn� laitumina.

Talli on vuosien varsilla muuttunut, sit� on isonnettu ja nyky��n se sis�lt�� kaksi puolta, toiseen mahtuu 20 tammaa ja toiseen 20 oria / ruunaa. Karsinat ovat todella tilavat, jokaisessa kalteroitu ikkuna, ruokakuppi, vesiautomaatti ja suolakiviteline, sek� liukuovi, jonka ovessa koukku riimulle ja loimiteline. Hevosen tiedot l�yd�t ovessa olevasta nimikyltist�.
Molemmissa siiviss� on pesupaikat ja valjashuoneet, sek� leve�t pariovet ulos. Tallien liitoskohdassa on k�rrytila, minipossun oma paikka, tallity�v�lineet, rehuhuone, sek� ovi hein�varastoon, jossa puolestaan on leve�t, traktorin ja per�k�rryn ment�v�t ovet. Lis�ksi orisiiven toisessa p��ss� on toimisto sek� wc, eli orisiipi on tavallaan tallin p��siipi. Molempien pariovien vieress� on ulkona puomit, koska varsat opetetaan tulemaan siihen kiinni ensin, ennenkuin niit� ruvetaan opettamaan siihen, ett� talliin menn��n peruuttaamalla. Tallin ovissa on kaukos��t� ja s��timi� on jokaisella ty�ntekij�ll�, eli kovilla pakkasilla ei tarvitse pit�� ovia auki pitk�� aikaa. Tammapuolen karsinoista viisi on varsomiskarsinan mitoissa. N�ihin karsinoihin on my�s asennettu valvontakamerat ja n�yt�t l�ytyy toimiston lis�ksi my�s p��rakennuksesta.
Lanta k�rr�t��n irtolavalle ja purut noudetaan toiselta irtolavalta, eli meill� ei ole kiinte�� lantalaa lainkaan. Kottik�rryrallia ei kuitenkaan tarvitse ajaa, sill� karsinat tyhjennet��n pieneen kuormaajaan ja samalla vekottimella haetaan sitten purutkin.

Navetta on vuonna 2004 uusittu ja siit� poistettiin osa hein�vintist�, sek� muutama v�lisein�. N�in ollen toisessa p��ss� on nyt pesupaikka ja valjashuone ja tallin puolelta l�ytyy 10 ponikarsinaa, joista viisi on varsomiskelpoisia kameroineen. Tallista p��see rappusia pitkin loppuosaan vintti�, jossa on ponien hein�t, sielt� voi sitten heitt�� paaleja suoraan k�yt�v�lle. Toisessa p��ss� navettaa on pariovet, sek� valjastuspaikka ja k�rrytila. Navetassa ei ole rehuhuonetta lainkaan vaan kaurat yms. tarvitsee tuoda mukanaan isosta tallista. Navetassa on nyt mukavan leve� k�yt�v�, jossa kelpaa hoitaa ja kengitt�� poneja.

Pihatto on rakennettu vanhaan suuliin. Seini� uusittiin jonkin verran ja takasein��n puhkaistiin reik�, sek� suulin taakse rakennettiin tarha, joka onkin kooltaa suuri, l�hes rantaan asti p��sev�t orivarsat. Tammoja ei pihattoon laitetakkaan, mutta orit menev�t sinne v�h�n purkamaan ylim��r�ist� energiaansa heti vuotislaitumen j�lkeen, ollen siell� kolmivuotis kev��seen asti, kunnes tulevat sis��n ennen orilaidunta, muistelemaan ajohommia. Oreja ajetaan pitkin talvea pihatosta k�vin, mutta muuten saavat olla ja peuhata kesken��n. Pihaton pohjalle ajettiin ensin maata ja p��ll� on reilusti olkea sek� v�h�n turvetta ja puruakin. Pihatossa on isot rehu- ja hein�kaukalot, sek� l�mmitett�v�t vesiautomaatit. Pihatosta saa hevosen ulos vain sis�kautta, josta se t�ytyy ensin vied� eteiseen ja siit� vasta ulos. T�m� j�rjestely my�s turvallisuus syist�, etteiv�t kaikki tule ulos kerralla. Eteisest� l�ytyy my�s rehut. Pihatto puhdistetaan kunnolla kev�isin, kuormaajalla ja kuivitetaan uudestaan syksyll�. Talven mittaan sinne vain lis�t��n kuiviketta tarpeen mukaan. Pihattoon mahtuu noin 8 oria, shetlanninponejakin joskus sinne laitamme, varsinkin jos on kovap�inen yksil�.

Ravirata on 1000 m pitk� ja lis�ksi pellolla menee muutama ylim��r�inen lenkki, joita l�hinn� k�ytet��n treeniajossa, sek� ravien aikaan j��hdytykseen. Rata on vuosien mittaan muuttunut raviratamaisemmaksi, aluksi se oli vain pellolle tehty harjoitusrata. Radan keskelle saa parkkeerata kopit ja loput sitten tallin pihaan. Yleis�lle on oma alueensa tallin kupeessa tilaa ei suurina kilpap�ivin� hirve�sti ylim��r�ist� ole, mutta sopu sijaa antaa. :)
Rannassa on siis saunam�kki ja ihmisten uimaranta. Hevosia voi uittaa toisessa p��ss� rantaa sijaitsevassa lammikossa tai sitten ottaa veneen per��n ja tehd� pieni lenkki joella. Lampi on reunoilta matala, siin� voi esimerkiksi ajaa ja keskemm�ll� hevonen joutuu sitten oikein uimaan. Pohja on aikanaan tutkittu ja rantoja loivennettu kulkemisen helpottamiseksi. Pitk�n liinan avulla ihminen voi uittaa hevosta ja kulkea itse rannalla.
L�hist�ll� on paljon santateit�, joita voi sitten koluta ja l�helt� l�yty my�s metsist� hyvi� lenkkej�, sek� muutama iso m�ki jotka ovat omiaan m�kitreeniin. Kyl�l�iset ovat suurimmalta osalta vanhoja ik�ihmisi�, jotka osaavat k�ytt�yty� hevosen tiell� kohdatessaan ja ovat muutenkin mukavia naapureita.

Tallin v�rein� on sininen ja musta, eli kaikki hevosten kilpailuvermeet, k�rryt, silakarvat, rintaremmit, huput, l�ts�t, himmentimet, pintelit, kuljetussuojat ja edustusloimet noudattavat t�t� v�riyhdistelm��. Kuskien puvut ovat sinimustat (housut valkoiset) ja kyp�riss� on maalaukset, sek� tallin mainokset. Vetoauto on musta maasturi, kopissa on sinimustat raidat, sek� tallin mainokset. Lis�ksi tallin k�yt�ss� on iso kuljetusauto, johon mahtuu kahdeksan hevosta tai kuusi hevosta ja kolme ponia. Kuljetusauto on musta, kyljiss� tallin nimi, sek� siitosorien nimet ja Hirmun p��kuva. Hyv� varustetila, matkustajille hyv�t tilat, sek� takana kahdet k�rrypidikkeet, loput joudutaan nostamaan katolle.
Tallin raveissa jaettavat palkintoloimet ovat s�hk�nsinisi� ja kantit ja tekstit ovat hopealla.

P�iv�j�rjestys ja henkil�kunta
Tallilla ty�skentelee kolme henkil��.
Monni hoitaa kaiken tallin py�ritt�miseen liittyv�n, eli kenk�- ja mahdolliset lis�rehutilaukset, suunnittelee ravit, hevosten kilpailuttamiset, astutukset, markkinoi, myy varsoja, rekister�i hevoset, huolehtii koneiden huollot ja kaluston katsastuksen, suunnittelee viljelyn yms. Lis�ksi treenaan hevosia niin paljon kuin ehdin, kengit�n tallin hevoset ja ajan kilpaa. Iso talli on minun vastuullani ruokinnallisesti.
Korvaamattomana apunani ovat Minna joka on ollut t�iss� tallilla vuodesta 2002 saakka. Minna on ollut aikasemmin t�iss� ruotsissa ja h�nell� on A-ajolupa. Minna jumaloi poneja yli kaiken ja treenaa ja kengitt�� kaikki tallin ponit, vaikkakaan niit� ei t�ll� hetkell� paljon ole. Lis�ksi h�n my�s auttelee tallin muissa hommissa ja treenaa hevosiakin, jos suinkin ehtii. Minna on toinen tallin kuskeista.
Katja tuli t�ihin Rentunruusuun vuonna 2003, mutta hevoskannan supistuessa ja Rentunruusun lopettaessa, h�n tuli Ryysyrantaan t�ihin. Katjalla on rautaiset hermot ja h�n hoitaa isojen hevosten treenaamisen lis�ksi pihaton, tarkastaa hevoset p�ivitt�in ja hoitaa niiden ruokinnan ja kuivituksen. Katjalla on my�s B-ajolupa, mutta h�n ei aja kuin pakon edess�, kertoo aina niin j�nnitt�v�ns� kilpailutilannetta, vaikka kokemusta jonkin verran radoilta l�ytyykin.
Lis�ksi tallilla tietysti k�y silloin t�ll�in my�s el�inl��k�ri, joka on paikallinen, leppoisa mies. H�n k�y my�s tarkastamassa tallin varsat syntym�n j�lkeen ja jos kiireilt��n ehtii, niin h�n on usein my�s raveissamme kilpailuel�inl��k�rin�.
Ulkopuolinen kengitt�j� k�y, mik�li joku hevosista tarvitsee erikois- tai sairaskengityksen. My�s varsojen mahdolliset kavio-ongelmat hoidetaan tosiammattilaisella.

P�iv�j�rjestys ei tietenk��n voi joka ikinen p�iv� olla pilkuntarkka, mutta sellaiset perusrutiinit l�ytyy.
Hevoset saavat aamuruokansa talvisin kello 6 ja kes�isin viiden j�lkeen. Hevoset jotka menev�t aamup�iv�ll� ajoon, sy�v�t hein�ns� sis�ll�, ulos viet�v�t saavat hein�t ulos. Siitoshevoset ovat ulkona koko p�iv�n, mutta ajohevoset ulkoilevat niin, ett� ne joilla ajetaan/ratsastetaan vain k�vely� k�yv�t lenkill� aamup�iv�ll� ja menev�t sitten iltap�iv�ll� ulos ja hiitattavat ja muuten hikoilevat saavat sitten olla aamun ulkona ja ne ajetaan iltap�iv�ll� ja j��v�t sitten sis�lle kuivumaan. T�m� j�rjestely koskee tietenkin vain talvea, kes�ll� laitamme kaikki heti aamusta pihalle ja vain ensin ajettavat j��v�t sis��n, mennen sitten ajon j�lkeen ulos. Hevoset otetaan yleens� sis�lle siin� kuuden maissa talvisin, kes�isin kahdeksan kieppeill�, siitoshevoset ja varsat ovat kes�isin laitumilla y�t�p�iv��. Iltaruuat jaetaan talvisin siin� seits�m�n aikaan ja kes�isin yhdeks�n maissa.
Tallilla on toki paljon muutakin tekemist�, ravip�iv�t viev�t oman osansa omien hevosten treenaamisesta ja raveissa k�yminen venytt�� p�iv�t pitkiksi. Aitojakin saa silloin t�ll�in korjata ja muut el�imet t�ytyy hoitaa p�ivitt�in, joten tekemist� kyll� riitt��. :)

Tausta Ritva�s Gallery
Kuvat ja tekstit � Monika
Kopiointi kielletty!