'Yksin�isyys kalvaa mielt�ni
syd�meni on kuin tyhji�,
tyhji� jonka joku saisi t�ytt��.
Kun ajattelen muita onnellisia,
syd�meni meinaa pakahtua,
pakahtua onnesta ja surusta.
onnesta ett� joillakin on hyv� olla
ja surusta koska en jaksa kohta en��.
oi kunpa tapaisin toisen yksin�isen ja
tyhji�t kumoaisi toisensa!'
'Haluan tuntea l�mpim�n henkityksesi l�hell�ni,
haluan tuntea sinun k�tesi minun k�dess�ni,
haluan vain olla sinun kanssa,
haluan vain unohtaa huoleni hetkeksi,
haluan vain nukahtaa ja tuntea turvallisuuden.'
Siell� kuolleet tansii haudallani,
rauhani tyyssijassa, henke�ni h�iritsem�ss�.
Enk� ole jo k�rsinyt tarpeeksi?
Enk� ole tuntenut tarpeeksi kylmyytt�?
'istun yksin pime�ss� ja itken,
unenmaailma houkuttaa takana jossain,
mutten en voi, sattuu liikaa.
en jaksa olla puoliksi elossa,
en jaksa olla riutunut,
en jaksa olla muiden halveksuma.
valo kohta saavuttaa taivaanrannan,
mutta syd�meni pysyy mustana.
jos kohtaisin rauhan,
ja todellisen rakkauden,
pinnan alta saattaisi paljastua rikkin�inen syd�n.
ja jos t�m� rakkaus sen korjaisi,
jaksaisin taas uskoa!
Kuinka yksin�isyyden tuska taas puree,
kovempaa kuin salama tai tuli.
Kovempaa kuin kukaan voisi kuvitella,
se sattuu, ja se sattuu ovelasti,
se sattuu kovaa ja huomaamatta,
se tuntuu aina ja jokapaikassa.
Kuitenkin sen t�ydellisyyden voi s�rke�,
'Juon kuoleman lient�,
en v�lit� vaikka se vie minut pois,
en jaksa ajatella seurauksia,
se vain antaa minulle rauhan,
en jaksa ajatella rakkaitani,
he eiv�t ole t��ll� nyt.
juon aivan kaiken, ja lis��kin,
haluan p��st� pois, paeta.
pian tunnen itseni v�syneeksi,
tunnen kuinka vapaudun k�rsimyksest�ni,
ja luulen saavani kaipaamani levon.
tullessani tajuihin huomaan asian,
p��sin karkuun maallisesta maailmasta,
vain k�rsi�kseni tekojeni auhettamat tuskat toisessa.'
'Olen niin iloinen kuin kukaan voi olla,
olen onnellinen ja hymyilen,
olen saanut rakkaan rinnalleni.
ihmisen josta v�litt�� ja rakastaa,
ja joka rakastaa takaisin.
'Tunnet kuinka usva saartaa syd�menin,
tunnen kuinka kylmyys kalvaa luitani,
jaksan jatkaan vain toivossa,
toivossa ett� joskus tapaan sen,
joka ajaa usvan pois,
ja her�tt�� syd�meni taas iloon.'
'Yrit�n ajaa yksin�isyytt� pois unohtamalla,
unohtamalla itseni ja kuvittelemalla jotain muuta,
yrit�n el�� el�m�� joka ei ole omani,
takerrun muiden tunteisiin ja el�m��n,
en el� oikeasti.
Joka ilta nukkumaan menness�
tunnen todella kuinka yksin�inen olen,
ja vaikka kuinka yrit�n ajaa sit� pois
se seuraa minua aina syd�meni pohjalla,
se saa syd�meni tuntumaan raskaalta
ja se saa minut melkein itkem��n.'
Kun kuulen kauniin kappaleen,
tai n�en kauniin asian,
en voi olla ajattelematta sinua,
en voi olla ajattelematta niit� hetki� joita meill� oli,
niin suloisia ja kuitenkin kipeit�,
suloisia koska sain olla sinun kanssa,
ja kipeit� koska et ole en�� vierell�ni.
Tahdon vain nukkua,
toivoa ett� n�kisin sinut unissani,
unelmoida hetkist� sinun kanssa,
kuvitella sinut viel� kerran rinnallani.
T�m� maa on niin t�ynn� kauheuksia
ett� monesti ihmettelen miten jaksamme jatkaa...
Sitten muistan kaikki ne ihanat asiat,
ne pienet asiat jotka merkitsev�t niin paljon minulle
asiat jotka muiden mielest� ei merkitse mit��n
en voisi kuvitella el�v�ni ilman niit�.
Niit� pieni� asioita joita kukaan muu ei edes muista,
niit� pieni� asioita joita kukaan muu ei edes huomaa,
niill� min� t�yt�n sen tyhjyyden syd�mess�ni.
Kuulen kuinka enkelit kuiskii korviini,
tunnen kuinka demonit polttaa sisinp��ni,
tunnen voiman ja en osaa k�ytt�� sit�,
luon mielikuvia ja unohdan ne,
yrit�n olla yst�v�llinen mutta loukkaan,
en tied� mik� on v��rin,
onko v��rin el�� kuvitelmissa jos ne ei loukkaa muita?
Toivomme on el�m�ss�.
oikea toivo kest�� ikuisen y�n yli.
oikeaa toivoa ei ole uskomus v��r��n asiaan.
uskomusta ei saada aikaan kerralla.
uskomusta ei voi opettaa tai opetella.
uskomus tulee syd�mest�.
ja el�m� tulee uskomuksesta!.
'Ennen kuvittelin rakkauden olevan jotain muuta,
nyt tied�n mit� se on ja en voi olla ajattelematta sit� kokoajan.
En voi olla tuntematta kaikkia niit� tunteita,
en voi ajatellakaan el�v�ni ilman sit�.
En voi olla haluamatta lis��,
en voi lopettaa nyt.
En halua en�� olla yksin,
haluan l�yt�� jonkun joka ajattelee rakkaudesta samalla tavalla kuin min�.
'Katselen hopeista kuutamolla,
niin kirkasta ja niin kaukaista.
Ja t�hti� sen ymp�rill�,
nekin kirkkaita, mutta pieni�.
K��nn�n katseeni ja havaitsen toisen valon,
viel� kirkkaamman, ja l�mpim�n.
Annan auringon paistaa kasvoihi,
mutta sitten k��nn�n kasvoni tuskasta.
Havaitsen kolmannen valon, pienemm�n,
pienemm�n kuin kuin t�hdet taivaalla.
Ja samalla kuitenkin niin pehme�n,
rakastavan ja v�litt�v�n.
Kuljen l�hemm�ksi valoa ja yrit�n havaita sen paremmin,
oletko se sin�?'
'Tunnen itseni tyhj�ksi,
ilon pelk�ksi kuoreksi kasvoillani.
Pimeyden peitt�v�n sisint�ni,
mutta syd�n t�ynn� toivoa.'
Y�
'Pime� ja rauhan antaa
v�syneet se kotiin kantaa
peitt�� meid�t muiden katseilta
rauhattomille se on kuin silta
ohjaa pois teilt� tiet�m�tt�milt�
kukaan ei h�iritse ikuisessa y�ss�
katse vaeltaa pime�ll� taivaalla jossa on kauneus ty�ss�
v�riloistoa ja ihmeit� kummallisia
tapahtumia n�kee mieleisi�
tapaa yst�vi� menneit�
pelkoja paenneita
unelmako kauhuksi muuttuu?
jokin t�st� maailmasta puuttuu
kaiken t�m�n jakaa haluaisin
kanssa toisen ihmisen itkisin'