Sinä laulat kuin Marlene Dietrich
ja tanssit kuin Gigi Jeanmaire
Kaikki vaatteesi tehnyt on Balmain
niissä kimmeltää helmet kuin jää, ne vielä nään.
Sinun palvotut piirteesi muistan
ne aina varjoina seuraani saan
Silloin hiljaa vain päätäni puistan
eihän varjoja voi koskettaa, kuitenkaan.
(Kertosäe:)
[Mutta/*Vaan] minnepäin mietteet käy silloin,
valon kun näät himmenneen?
Kun vuoteeseen yksin jäät illoin,
niin muistat kai sen entisen [kaukaisen]?
Sinä rahoillas kaiken voit ostaa
kyllä tiedät sen itsekin
Sinun tarvitsee kättäs vain nostaa
ja ovet aukaistaan salaisetkin, eikö niin?
Missä shamppanjaa kalleinta juodaan
siellä viihdyt sä kai parhaimmin
Kaikki runsaimmin luoksesi tuodaan
mutta tyhjäksi jäät kuitenkin, eikö niin, eikö niin?
Ja kun talvi taas Pariisiin saa
heidän kanssaan sä lähteä voit
Lomakeskuksiin Alppien taa
siellä uusimmat rytmit jo soi.
Kertosäe
Niin muistan taas Pariisin sillat
alla siltojen sinutkin näin
Siellä istuimme sateiset illat
sinä lähdit kun taas minä jäin, ystäväin.
Niin muistot vain jäi, Marie-Claire
sinä sait minkä toivoitkin kai
Mutta paljon myös jäi, Marie-Claire
vaikka tietenkin voit unohtaa, ja naurahtaa, hahaha.
Kertosäe*