Tahdoin taikka en, tyhjältä nyt tuntuu
Muistella vain voin, mitä kerran koin
Peli ohi on, kortit lyöty pöytään
Onnen oudot lait, täyden käden sait.
(Kertosäe:)
Kai korttitalo vaan, se sortui aikanaan
Kun joku puhaltaa, niin se hajoaa.
Sylis lämpimään kerran pääni painoin
Aina jotain jää, kukaan menettää
Ei voi muistojaan, ne mä saan nyt kantaa
Sua unohtaa en voi milloinkaan.
Kertosäe
Äsken katsoin niin silmiis jäätäviin
Se katse kohdalleen osui sydämeen.
Suuteleeko hän sua niin kuin mä tein?
Muistuttaako mua, kun hän kutsuu sua?
Ja niin toisinaan luokses yhä kaipaan,
tiedät itsekin, sua rakastin.
Nyt kaksi tahoillaan on ehkä pahoillaan
Mutta mitä teen, tieto hyödyttää
Peli jatkukoon, mä siitä poissa oon,
ne pelin säännöt lie; yksi kaiken vie.
Sali tyhjenee ja valot pian sammuu.
Ja nyt ymmärrän jo paljon enemmän
Kortein avoimin ei voi täällä voittaa
Sen myös tajusin, että rakensin.
|: Korttitalon vaan... :|