___

2.2.2006
Kaikki penturokotukset ovat nyt ohi eik� mink��nlaisia rokostusoireita ilmennyt, onneksi. Ruokahalu pennulta ei ole kadonnut minnek��n, ehk� vain kasvanut entisest��n. Ruokaa odotetaan nyt niin kauan silmiin katsoen, ett� sanon "ole hyv�". Matol��kkeetkin katosivat pennun suuhun pieneen kinkunpalaan k��rittyn�. Olisi ne kadonneet varmaan ilman kinkkuakin, kun eih�n pentu ehdi hotkintavauhtiaan edes maistaa mit� suuhunsa laittaa.
Ulos pentu osaa pyyt�� tarvittaessa aina kun muistaa. Sis�siistist� pennusta ei kuitenkaan voi viel� puhua. Useammin lattiat ovat y�n j�lkeen siistit, kun likaset. Kun pentu p��see juoksentelemaan ulos, se on v�lill� vaikea saada sis�lle. Kyll� se aina luokse tulee kutsusta, mutta ulko-ovesta sit� ei meinaa saada sis�puolelle muuta kun kantamalla. Villimm�ksi pentu on muuttunut. En�� se ei nukahtele jatkuvasti, vaan jaksaa riehua reilusti kauemmin. Olemme k�yneet jo pidempi� k�velylenkkej�, joista osan matkaa pentu saa juosta vapaana. Hihnassa ollessaan Milo kulkee kauniisti vasemmalla puolella l�hes koko ajan. Vastaantulijoita emme osaa viel� ollenkaan ohittaa, vaan jokaista on muka k�yt�v� tervehtim�ss�. Vaikka minulla olisi mik� herkkupala mukana, on vastaantulija mielenkiintoisempi kun yksik��n herkku.

___

24.12.2005
N�in jouluna on pienen pennun nen��n osunut kinkun tuoksu. Ei ole pentu malttanut l�hte� kinkun luota kovin kauas, vaikka tiet��, ettei kinkku ole h�nt� varten. Joululahjaksi Milo sai Hipun kanssa pehmoleijonan, joka murahtaa, kun sit�� puraisee. Se on saavuttanut suurta suosiota ja muutamia erimielisyyksi� koirien v�lill�.
Rokotukset sujuivat hyvin eik� rokotusoireita ole ainakaan viel� ilmennyt. El�inl��k�rin odotushuoneessa ei meinannut pentu pysy� syliss�, kun ymp�rill� oli muutama koira ja kissa, joihin olisi ollut mielest� mukava tutustua. Milon ollessa p�yd�ll� ja odottaessaan rokotusta, pentu huomasi herkkukipon hieman kauempana. El�inl��k�ri naureskellen totesi, ett� on ainakin pennulla hajuaisti kunnossa, kun Milo teki kaikkensa, ett� olisi p��ssyt k�siksi noihin herkkuihin. Reippaaksi pennuksi kehuttiin.
Milo ei yleens� nosta hirmuista showta pystyyn, jos olen ollut hetken poissa ja tulen takaisin, mutta aamuisin kun pentu n�kee minut ensimm�isen kerran (ei nuku kanssani samassa huoneessa) riemu on valtava. Se yritt�� kovasti nuolla naamaani ja sen h�nt� vispaa niin kovasti, ett� koko koira heiluu.
Sivulle tulo sujuu jo todella mallikkaasti. Istumisharjoitukset ovat hyv�ss� vauhdissa, mutta usein pentu istuu jo oma-aloitteisesti eteeni, ja minun t�ytyy aina hieman siirty�, jotta harjoittelu onnistuu. Hihnassa Milo k�velee v�lill� todella loistavasti pidemm�nkin matkan, mutta joskus ei vain jaksaisi k�vell� n�tisti, vaan yritt�� menn� liian kovaa, tai sitten ei jaksa liikkua muutakuin kotiin p�in.

___

Yhdestoista viikko
Tehtiin ensimmäinen pitkä reissu, kun ajettiin autolla Espooseen. Milo oli vain muutaman kerran ennen matkaa matkustanut lyhyesti auton takaosassa. Aluksi se hieman vinkui, mutta rauhoittui yllättävän nopeasti ja nukkuikin sitten koko matkan. Pysähdyttiin muutaman kerran huoltoasemilla, eikä pennulla ollut mikään kiire pois lämpimästä autosta. Aluksi se vierasti outoa paikkaa ja meni hetki, että häntä alkoi taas heilua leppoisasti.
Pian Milo tottui, että aina mennään uuteen paikkaan, eikä enää ihmetellyt juuri mitään. Oli vain niin innoissaan, että välillä sitä piti oikein jarrutella, ettei se olisi innostunut liikaa.
Serkkujen nuorta lapinkoiraurosta k�vimme moikkaamassa ensin h�kin takaa, mutta my�hemmin koirat saivat hieman painia pihassa. Energiaa pennulla tuntui riitt�v�n, v�lill� hieman liikaakin. Kilpikonnaan Milo p��si my�s tutustumaan, mutta tutustuminen j�i melko lyhyeksi, kun pentu innostui niin kovin t�nim��n konnaa.
Sain ilokseni tuolla reissulla todeta, ett� luokse tulo toimii my�s t�ysin vieraassa ymp�rist�ss�, vaikka ymp�rill� olisi paljon muita ihmisi� ja vieraita hajuja.
Tallilla k�vimme my�s kuluneella viikolla ja k�vimme taas h�kin takaa tutustumassa ajokoiriin. Nyt ne eiv�t en�� olleet Milon mielest� niin pelottavia, joten toinen koira otettiin hihnan p��h�n ulos. Yll�tyksekseni Milo riensi heti tutustuman Akkaan ja ne leikkiv�t hetken pihalla. Nuori Akka ymm�rsi toisen olevan vasta pieni, joten leikki oli melko rauhallista - vain Akan osalta, valitettavasti :)
Korvat olivat my�s teippausta vailla, sill� ne alkoivat heilua v�h�n joka suuntaan. Aluksi Milo yritti p��st� teipeist� eroon hankaamalla korviaan lattiaa vasten. Se kulki sitten talossa p�� maata vasten viist�en. Sama ilmi� tuli silloin, kun teipit otettiin pois. Oli niin kummallista, kun yht�kki� korvat tulivatkin takaisin!

___

Kymmenes viikko
Vanhoja harjoituksia toistetaan aina mahdollisuuksien tullessa ja uusia asioita opetellaan hiljalleen. Sivulle tulemisen alkeet on harjoituksen alla. Milo on niin fiksu poika, ett� se oppii todella nopeasti. Ruoan ansaitsemisen se jo osaa - katsoo minua silmiin, kunnes kuppi koskettaa maata. Ei t�m� nyt aina niin hienosti mene, mutta p��piirteet Milo hallitsee.
Tallilla olemme j�lleen k�yneet ja nyt k�ytiin pihassa tutustumassa kahteen ajokoiraan turvallisesti h�kin takaa. Isot haukkuvat koirat jotka hyppiv�t h�kki� vasten, pelottivat hieman Miloa, vaikka h�nt� vipattikin innoissaan. Kissojen kanssa pentu olisi my�s halunnut tutustua, mutta vein Milon niist� hieman kauemmas, ett� kissa ei s�ik�ytt�isi liikaa. Milo kulkee eritt�in mielell��n portaita ja sit� on v�lill� hillitt�v�, kun se juoksee niit� yl�s ja alas hurjaa vauhtia. Ulkoportaat menn��n v�hint��n yht� vauhdilla eik� ulkoilma arveluta pentua yht��n. Lumessa on kiva juosta ja temmelt�� Hipun kanssa.

___

Yhdeks�s viikko
Sis�siisteysharjoitukset ovat alkaneet tuottaa tulosta: Milo muistaa aina v�lill� itse pyyt�� ulos p��sy�. Ulos se menee mielell��n, yleens� kannan sen portaita alas, mutta on se muutaman kerran tullut ihan vapaaehtoisesti per�ss�ni. Ulkona on niin paljon kaikkea mielenkiintoista, ett� sis�lle tulee hinku ainoastaan sitten, kun tulee kylm�.
Hieman pidemp�� matkaa autossa Milo p��si kokeilemaan apukuskin jalkatilassa m�kille ment�ess�. Auto ei pelottanut en�� ollenkaan, kun autossa sit� ollaan tallillekin menty. M�kill� Milo yritti pysy� Hipun per�ss�, joka heti l�hti tarkistamaan kes�isi� k�tk�j��n. Pentu ei kuitenkaan uskaltautunut liikkua kovin kauas minusta vieraassa ymp�rist�ss�. Kokeiltiin hieman hankalammassa maastossa kulkemista, eli mets�ss� ylitettiin ja alitettiin pieni� puunrunkoja ja tutkittiin kuoppia. Kuljettiin loivat ulkoportaat saunalle, ja Milo p��si kastamaan tassunsa j�rvess�. Se ei kyll� ollut pienen mielest� muuta kuin �ll�tt�v��.
Kotona aiemmin on Milo ottanut hienosti Hipusta mallia, eik� ole ylitt�nyt niit� kynnyksi�, joiden toiselle puolelle ei saa menn�. Niin, se oli aiemmin. Nyt t�m� pieni tutkimusmatkailija haluaa n�hd� my�s koirilta kielletyt huoneet, eiv�tk� pahvilaatikoista kyh�tyt esteet sit� est�. Rajojen opettelu sujuu kuitenkin hyvin eik� Milo ylit� kielletty� kynnyst�, jos joku n�kee. Jos joku ei n�e, l�ytyy pentu takuulla v��r�st� huoneesta sy�m�st� huonekasveja.

___

Kahdeksas viikko
Leikit Hipun kanssa ovat pennun osalta muuttuneet riehakkaammiksi. Rauhallisen luonteen omaava Hippu antaa pennun roikkua vaikka sel�ll��n karvoissaan kiinni ja raahautua per�ss�.
Hihnassa k�velyn harjoittelu alkoi ja v�lill� se sujuu jo oikein mallikkaasti. Ulkona hauskinta on edelleen kuitenkin Hipun kanssa riehuminen.
Muutaman kerran Milo on p��ssyt k�ym��n tallilla tutustumassa hevosiin, tallikissoihin ja tallin omistajan 4- ja 6-vuotiaisiin lapsiin. Hevosen kanssa on p��ssyt haistelemaan vain sylist�, mutta kissojen kanssa on uskaltautunut haistelemaan jo ihan maasta. Tallilla on kuitenkin sen verran kylm�, ett� viett�� aikaansa l�hinn� lasten kanssa sis�tiloissa leikkien.
Ruoka-aikana kuppi on pistetty pennun eteen vasta sen lopetettua hyppimisen ja muun riehumisen. Varmaan siit� syyst� se on itse oppinut odottamaan ruokaa istuallaan.
Kodin l�hell� kulkevalla tiell� kulkee v�lill� rekkoja, jonka vuoksi kannoin pennun tien luokse ja ihmeteltiin siin� liikenteen ��ni�. Usein rohkeaksi kehuttu pentu ei kauaa ohi jylist�vien rekkojen ��ni� s�ikkynyt.

___

Seitsem�s viikko
Heti kotiin saavuttua Milo sai tutustutua perheen pian 11-vuotiaaseen suomenpystykorvaan, Hippuun. Aluksi Hippu oli eritt�in ihmeiss��n pennun ilmestyess� sen alueelle, oli se sent��n ollut jo yli kymmenen vuotta talon ainut koira. Se suhtautui kuitenkin hyvin pentuun ja ne leikkiv�t jo ensimm�isen� iltana iloisesti.
Ensimm�isen viikon aikana Milo opetteli omaa nime��n, luokse tuloa ja p��n pujottamista kaulapannasta. Oppivaiseksi totesimme sen heti alussa, kun ei mik��n n�ytt�nyt (ainakaan viel�) olevan kovin hankalaa - varsinkaan kun herkkuja l�ytyy aina taskusta.
Kylm� maailma oven ulkopuolella sai Milon onnesta sekaisin. Ei niit� meinannut Hipun kanssa saada ulkoa kiinni, kun juoksivat ympyr�� niin hurjasti. Piti sille tehd� oma hieno tummmansininen takki, jotta pieni ei palellu ulkona. Suihkuun k�vin my�s Milon kanssa tutustumassa. Aluksi sit� j�nnitti, kun oli suihkuhuone pennulle viel� ihan uusi tuttavuus. J�nnitys kuitenkin haihtui nopeasti eik� suihku ollut ollenkaan pelottava paikka.