Perustiedot
Nimi: ERB Indarian, "Iiro"
Ikä: 3-vuotias (syntynyt 28.1.2004, seuraava syntymäpäivä 28.4.)
Sukupuoli: ori
Rotu: ruotsalainen puoliverinen
Väri: mustanruunikko
Säkäkorkeus: 164 cm
Koulutustaso: ko: he C, re: 80 cm, me: 80 cm
Kasvattaja: Veera V. / Vallens Gård
Omistaja: Hanna-Maria P. / Bohem

-- estepainoitteinen
-- 1 x estesijoitus
-- kisakalenteri

Historia ja tulevaisuus
Olin katsellut jo kauan uutta puoliverioria Bohemiin. Nähdessäni, että varattavissa oli swb-ori hienoista vanhemmista, innostuin heti – ruotsalainen puoliverinen olisi nappiostos Bohemiin! Niinpä ERB Indarian saapui talliin. Alusta alkaen oli selvää, että Iiron painotukseksi valittaisiin esteet. Nyt odotellaankin innolla kisoihin pääsemistä, toivon orilta suuria ja tavoitteenamme ovat ne vähän isommatkin luokat – toivon mukaan jonakin päivänä hyppäämme virtuaalimaailman parhaiden ratsukoiden joukossa. Jalostuskäyttöön Iiro ei tule nyt hetkeen, ja luultavasti se ei tule astumaankaan muita tammoja kuin ruotsalaisia puoliverisiä. Mutta katsotaan nyt ensin, mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

Luonnekuvaus
Iiro ei ole koskaan ollut luonteeltaan sieltä helpoimmasta päästä. Harmaita hiuksia ja levottomia unia ori on aiheuttanut kerran jos toisenkin... Iiro on juuri sen perustyypin ori, herran maailma pyörii täydellisesti oman navan ympärillä ja muista ei turhaan huolehdita. Yleensä ori tarjoaa tallin väelle makeat naurut pitäessään omaa show’taan milloin missäkin – aikaa tai paikka ei tarvitse erikseen määrätä, jos machoiluun vain löytyy tilaisuus, Iiro on alta aikayksikön menossa mukana!

Tallissa ja hoitaessa Iiro on rauhassa niin kauan, kunnes tammoja tulee näköpiiriin. Muuten harjaukset ja kuntoon laittamiset sujuvat suhteellisen hyvin, Iiro seisoo paikallaan melko rauhassa, vaikka välissä pitäisikin hieman kovistella hoitajatytteleitä, jotta he eivät vain luulisi orin menettäneen teräänsä... Mutta annas olla, jos tammoja tulee Iiron näköetäisyydelle – silloin herra tuntuu kasvavan kymmenisen senttiä joka suuntaan ja suorastaan uhkuu omaa erinomaisuuttaan niin paljon kuin sielu sietää. Pienellä (tai vähän suuremmalla...) komennuksella Iiron saa kuitenkin jo jonkin verran aisoihin, kaikeksi onneksi.

Ratsastaessa Iiro on mukavan haasteellinen ja sillä ratsastaa ilokseen. Helppoa tosin tästä orista ei saa tekemälläkään, ratsastajan tulee olla hereillä sataprosenttisesti, jotta homma kulkisi oikein päin. Kunhan Iiron kanssa tietää ne tietyt niksit, kaikki sujuu varsin hyvin. Joskus Iiron keskittyminen saattaa hieman herpaantua, jolloin ratsastajan tulee nopeasti ohjata ori oikeille raiteille, jottei juttu pääse luisumaan käsistä. Peräänannossa Iiro on varsin vaikuttavan näköinen pakkaus ja se kulkee silloin todella kauniisti kaikissa askellajeissa. Orilla on erityisen hieno laukka, josta niin tuomaritkin kuin kotiväkikin ovat aina tykänneet. Tällä hevosella ratsastaminen on ehdoton elämys, jota kokematta jää paljosta paitsi.

Esteratsastus on se laji, mihin Iiron kanssa keskitytään eniten. Kyllä kouluratsastuskin sujuu ihan mukavasti, mutta esteet ovat kuitenkin jotenkin aina olleet paremmalla mallilla. Iiro hyppää todella hienosti, selässä on mahtava olla, kun alla on näinkin vahva ja taitava hyppääjä kuin Iiro. Lisäksi ori on erittäin varma ratsu, se kieltää hyvin harvoin ja jos se sattuukin niin tekemään, syy on yleensä hyvä. Iiro tekee lähes poikkeuksetta nollaratoja, pudotuksia sattuu harvoin ja niissäkin on sitten vähän huonoa tuuria mukana. Tavoitteenamme ovat ihan vaikean tason radat, toivon että Iiro jonakin päivänä hyppää niitä kokopäivätyönään. Kouluratsastus ei aina oikein ota sujuakseen Iiron kanssa – ori ei kerta kaikkiaan ymmärrä jutun juonta ja se ei malta keskittyä lainkaan pelkkään sileällä työskentelemiseen. Ratsastajalta vaaditaan paljon tässä vaiheessa, jotta orin huomio saadaan pidettyä halutussa asiassa.

Eläinlääkärin ja kengittäjän toimenpiteet aiheuttavat aina yhtä suuren haloon, kun Iiro on kyseessä. Ori on koko tallin vaikein tapaus – sen jälkeen kaikki muut hevoset tuntuvat varsinaisilta enkeleiltä. Tässäkin tapauksessa Iiro ei käy päälle, mutta herra uhkailee silti varsin vakuuttavasti ja saa lekurit ja kengittäjät hetkessä anelemaan armoa. Aina ollaan kuitenkin jotenkin selvitty, vaikka tulos olisikin kovan työn ja tuskan takana. Kaikeksi onneksi Iiro ei ole tarvinnut juurikaan ylimääräisiä eläinlääkäritutkimuksia tai kengittelyjä, ori on aina ollut hyvin terve ja kengätkin ovat pysyneet kiitettävästi kavioissa.

Kuljetus on yleensä Iiron kanssa pienimuotoista hulabaloota. Nämä ongelmat Iiro aiheuttaa vain ja ainoastaan piruillakseen. Kuljetus on siis varsin hermoja raastavaa puuhaa, kun kyydissä keikkuu tällainen tapaus kuin Iiro... On kuitenkin käynyt selväksi, että kerta kerralta Iiron kuljettaminen sujuu paremmin. Toivon mukaan Iiron kuljetus sujuu tulevaisuudessakin paremmin, kun ori on saanut hieman rutiinia hommaan. Muutenkin toivon, että Iiro rauhoittuu hieman iän mittaan, vaikka toisaalta tämä persoonallinen imago tuo oriin sitä omaa hohtoaan – Iiro ei olisi Iiro, jos se ei edes paria kertaa päivässä toisi omistajansa päähän muutamaa harmaata hiusta!

Jälkeläiset
- ei jälkeläisiä -

i. Rio Campari
swb
ii. Ophra's Chicago
swb
iii. Giovanno
swb
iie. Ophra
swb
ie. Nita Campari
swb
iei. Flannery
swb
iee. Camara Minea
swb
e. Via Mirel
swb
ei. Ray
swb
eii. Raplh II
swb
eie. Dinara
swb
ee. Via Madisa
swb
eei. Max
swb
eee. Madison
swb

Sukuselvitys
Iiron suku miellyttää minun silmääni suuresti. Sen molemmista vanhemmista voi odottaa suuria ja innolla odottelenkin millaisia tähtiä Iiron isästä Rio Camparista ja emästä Via Mirelistä vielä syntyy - molemmat hevoset ovat vielä hyvin nuoria. Kummatkin ovat erittäin lupaavia tapauksia ja varmasti ne tulevat tekemään hienoa jälkeä kilpakentillä. Iiro on perinyt loistavat hyppylahjansa erityisesti isänsä puolelta, sillä ori hyppää sujuvasti aina 140 senttimetrin ratoja. Iiron emän koulutus on vielä hieman vaiheessa, mutta eiköhän siltäkin suunnalta hyviä geenejä löydy!


© Hanna-Maria, kuvat Holme Trakehners

Hosted by www.Geocities.ws

1