Kossukolli KAT

Hevosen nimi	Kossukolli KAT	Kutsumanimi	Kossu
Rotu / sukupuoli	Suomenhevonen / ori	Säkä / Väri	156 cm / punarautias
Syntynyt	22.05.2008	Ikääntyminen	Oma, nyt 7v
Painotuslaji	esteratsastus	Koulutustaso	Ko He A / Re 120cm
Kasvattaja	Kisshu / Katvusto	Omistaja	Tintti / Aquanimals

Saavutukset

15.12-08 Suomenhevosvarsojen laatuarvostelutilaisuus SV-I
rakenne 5.4, suku 10, käytöskoe 9 + 8.2, ratsastuskoe 6.6 + 7, luonne 20 = 66.2 = SV-I
Elokuun 2009 Yleislaatuarvostelutilaisuus 34+36+19+32 = 121p = YLA2!

Kuvagalleria

Kuvat kuvannut nabila

Jälkeläiset &Jalostuskäytöstä

Meren Petriikka
Meren Menopeli

Kossu on tarjolla jalostukseen, ja ottaa vastaan 1-polvisia suomenhevostammoja.

Sukutaulu

Kossu	i. Paniikkinappula	ii. Paniikkikohtaus EVM	iii. Hurja Paniikki EVM
			iie. Neiti KauhuEVM
		ie. Ristinkka EVM	iei. Ruoska EVM
			iee. Sininen Neilikka EVM
	e. SLA-III YLA2 Kapriella	ei. Jääskamo EVM	eii. Raikuva Tauko EVM
			eie. Kultane Iina EVM
		ee. Viimakuuron Suvivirsi EVM	eei. Aatturi EVM
			eee. Viimakuuron Laulutango EVM

Sukuselvitys

Kossun isä Paniikkinappula, eli Pena ei muistuta luonteeltaan yhtään poikaansa. Pena on erittäin vahva ori, ja se tarvitsee valppaan käsittelijän, joka ottaa huomioon orin oikut. Ratsastaessakin Pena omistaa vahvan persoonan - pukit, ryöstämiset, ja pystyynhyppäämiset eivät ole uutta. Tosin vauhdikkuus ei haittaa esteradalla, jos ratsastajalla on muuten homma hanskassa. Pena ansaitsi kilpaurallaan reilusti yli 50 sijoitusta esteiltä, joka kertoo lahjakkuudesta. Lisäksi se palkittiin yleislaatuarvostelussa kakkosella. Orilla on myös upean pitkän harjan lisäksi kokoa - peräti 160 senttiä. Kossun lisäksi Pena on jättänyt pari jälkeläistä, jotka ovat menestyneet esteillä.
Isänisä Paniikkikohtaus oli upea liinaharja. Se astui elämänsä aikana useita tammoja ja oli erittäin tunnettu suomenhevoskasvatuspiireissä. Ulkonäkönsä lisäksi sillä oli oikea orin luonne - totta tosiaan. Se oli toisinaan jopa ärhäkkä tapaus, mutta sen ulkonäön ja lahjakkuuden vuoksi sitä käytettiin siitokseen jopa useita kymmeniä kertoja. Ratsuna Paniikkikohtaus oli erittäin menestyksekäs kenttähevonen: se hyppäsi aikoinaan muitta mutkitta vaativampiakin luokkia aluetasolla yhden juniorin sekä yhden kokeneemman kisaratsastajan kanssa. Se oli myös kuuluisa lukuisista voitoistaan estepuolellasuomenhevosluokissa sekä useissa avoimissa luokissakin. Ori tunnettiin myös vaunuhevosena: se teki useita hääkuljetuksia sekä myös satunnaisia rekiajeluita eri tapahtumissa. Paniikkikohtaus kilpaili myös koululuokkia Helppo B ja A, mutta lähinnä seuratasolla myöhemmällä omistajallaan, jolle hänet myytiin vanhempana 17 vuoden iässä paremmaksi harrasteratsuksi. Eläkepäivänsä hän sai viettää samaisen omistajan hyvässä hoidossa ja samassa tallissa Paniikkikohtaus myös lopetettiin 22 vuoden iässä jalkarikon vuoksi.
Isänemä Ristinkka on osaksi ravisukuinen, mutta tamma itse ei ole päivääkään ravihommia tehnyt. Ristinkka onkin selvästi ratsurakenteinen, pyöreä ja lyhyehkö suomenhevosneito, joka hurmasi kaikki suloisen sievällä olemuksellaan. Ristinkka koulutettiin ammattilaisen käsissä, jonka jälkeen se myytiin ratsastuskoululle sen ollessa 6-vuotias. Kehän kiertäminen teki kuitenkin hallaa hyvälle ratsutammalle, ja jo kahden vuoden jälkeen se myytiin yksityisomistajalle harraste- ja kisakäyttöön. Ristinkka kisasi omistajallaan hienosti koulussa seura- sekä jopa aluetasolla aina Helppo A:han asti. Estepuolella omistaja pysytteli seuratasolla oman arkuutensa vuoksi: tamma itse olisi hypännyt mistä tahansa He hyppäsivät yhdessä 80-90cm luokkia, mutta kotona ylitettiin jopa 100-110cm ratoja. Ristinkka oli luonteeltaan kiltti ja yhteistyöhaluinen, siispä ihanteellinen kisakaveri. Kun omistaja ei jaksanut enää tammalla kisata, hän myi sen nuorelle junioriratsastajalle, joka kisasi tammalla samantasoisia kouluseuraluokkia aina 20-vuotiaaksi asti. Kaksikymppisenä Ristinkka pääsi eläkkeelle kisakaapissaan useita seura- ja aluetason ruusukkeita. Tammaa käytettiin siitokseen vain kerran, ja ainut jälkeläinen onkin Paniikkinappula. Nykyäänkin tamma elelee maalla laiduntaen muiden vanhempien hevosten kanssa, huimat 27 vuotta kassassaan.

Kossun emä Kapriella siirtyi omistukseeni viime vuonna Katvuston lopettaessa. Tamma oli jo varsonut paljon, josta tuloksena myös Kossu, mutta ei turhaa, sillä tamman jälkeläiset ovat pärjänneet hurjan hyvin esteillä. Elluksi ristitty tamma on luonteeltaan herkkä, mutta hyvinkin omapäinen. Reippautta riittää vaikka mulle jakaa, mutta tietyissä rajoissa ja vain tietyillä ihmisillä. Ellu on myös hypännyt noin 50 estesijoitusta.
Ellun isä Jääskammo, on Ellun isä-ukko. Orihan on aivan upea ollut aikoinaan, mutta nyt se on yleisessä jalostuskäytössä ja viettää eläkevuosia aivan Itärajan tuntumassa. Ori oli jo nuoruudessaan vahva hevonen, se oli todella hyvä vaunujen edessä ja se oli rehti ratsu, eikä sentään aina ollut tekemässä temppuja. Kumminkin orin tarina alkoi siitä kun se myytiin kilpailukäyttöön upean kenttähaevossukunsa puolesta. Kammo oli kumminkin liian kova pala kenttäratsuksi omapäisen ajattelunsa takia, se alkoi kilpailemaan estekentillä ja hyvällä menestyksellähän se sitten onneksi sujuikin. Kammo joutui kumminkin 12-14 ikävuosien aikana vaihtamaan omistajaa usein koska orista tuli vaikea käsitellä, eikä kukaan ole tohtinut ruunata sitä. Kammolla onkin nyt ymmärtävä ja lempeäsydämminen omistaja, joka tietää miten hallita vaikeampiakin ääritapauksia.
Viimakuuron Suvivirsi, Ellu on tullut niin mammaansa, tammasta on tullut huima hurjapää ja mahtava hyppääjä. Kyllä Suvi on antanut mukaan Ellulle hyvät geenit, Suvella ei nimittäin olekkaan tätä tammaa enempää jälkikasvua. No, Suvihan oli jo nuoresta pitäen tavallisen tuntiratsun oloinen. Se oli ratsastuskoululla ensimmäiset vuotensa ratsastusopin jälkeen, ei kumminkaan 6 vuotiaasta ratsusta paljon iloa ole, joten Suvi lähti Ruotsiin. Se oppikin matkalla kouluratsun alkeita, siitä tuli pehmeä ratsastaa ja se alkoi itse hakeutumaan heti perääantoon ratsastaessa. Mikään ei kumminkaan sytyttänyt Suvia niin kuin maastot. Se innostuu maastoratsastuksesta hyvinkin, se kilpaili kenttäkilpailuissa vähän, mutta se sai onneksi niin hartaan omistajan joka ei välittänyt kilpailemisesta, hän vain halusi Suvesta lopulta maastokaverin. Suven onnellinen elämä oli taattu, mutta sitten se oli myytävä kisakäyttöön nuorelle 15 vuotiaalle tytölle. Vuosien vierressä hevonen ja tyttö ovat kumpikin kasvaneet ja he saavuttivat paljon kaikkea merkittävää mitä ensimmäisen hevosen kanssa pitääkin.

Luonne

Kossukolli KAT, tuttujen ja tutuntuttujen kesken Kossu, viileä vaalea viikinki, komea ja sporttinen suomalainen perusjätkä - vauhtia, vaarallisia tilanteita ja sisäänrakennettu keskittymishäiriö, ja toki muita miehiä karttava naistenmies. Kossun mielestä tanssi on tyttöjen juttu, joten se ei koulukiemuroista kamalammin perusta, ja keskittymiskyvyn puute näkyy myös kouluradalla vallan ikävästi.
Mutta herralla on jossain, suomalaisen komeuden alla se pieni piilevä ballerina, joka saa Kossun taipumaan hyvänä päivänä koulukiemuroihinkin ihan kiitettävästi.
Muulta osin Kossu on oikein rehellinen ja rehti, vauhtia rakastava miekkonen, joka hyppää vaikka taloja ja kiipeää puuhun jos tarve vaatii. Se on rohkea ja sillä on huima kapasiteetti hypätä, eikä itse hyppytyylikään ole lainkaan paha.
Kossu on tyttöjen hevonen, se rakastaa naisia ympärillään, ja onkin mieluummin naisten kuin miesten käsiteltävänä vaikka ori onkin. Kossu on kiva ja helppo käsitellä, se on herrasmiesori maasta käsin mutta selästä se ei ole kenen vain hallittavissa.

Hoidettaessa Kossu käyttäytyy kohtalaisen mukavasti, mitä nyt tahtoo hamuta huulillaan joka paikasta, ilman sen suurempaa tarkoitusta. Kossu on yllättävän varsamainen, rehellinen ja luottavainen. Herra on toimiva käsitellä, jopa jokseenkin ruunamainen hoitaa, ei rynni edes tammojen luo tai ruualle, eikä huutele kauniimman sukupuolen perään.
Kossu on maasta käsin ehdottomasti kenen vain hoidettavissa, sitä voi harjailla kaikki vauvasta vaariin ja aloittelijasta kokeneeseen. Harjauksesta Kossu nauttii aina täysin siemauksin, ja jos se joskus hölmöyttään sortuu sähläämään, se rauhoittuu välittömästi kun lasket kätesi sen kaulan päälle.
Se on opetettu maitovarsasta saakka siihen, että kosketus kaulan päällä kertoo, ettei tilanteessa ole minkään näköistä hätää. Oria saa harjata mistä vaan ja miten vaan, sen voi melkein vääntää solmulle ja paketoida paperikääreeseen. Kaviot Kossu nostaa aina todella, todella ylös, mitä moni ensikertalainen säikähtää ja luulee pojankoltiaisen potkivan, mutta ei, Kossu vain nostaa jalat kerralla kunnolla. Se ei edes yritä potkia.

Varusteita pukiessa Kossu käyttäytyy asiallisesti, se ei hommasta sen pahemmin innostu mutta ei sitä myöskään vihaa, seisoskelee kohtaloonsa alistuneena ja availee suutaan, nostelee jalkojaan ja antaa remmien kulkea sieltä mistä pitääkin, ilman kyseenalaistamista. Satulaa laittaessa Kossu saattaa ojennella etujalkaansa kuin kuopiakseen, muttei kosketa jalallaan maata missään nimessä.
Se vain vekslailee kun tietää pääsevänsä liikenteeseen satuloinnin jälkeen. Eläinlääkärisedistä miekkonen ei pidä, mutta tätilääkärit ovat Kossusta hurjan kivoja. Sama kengittäjissä, miehille se luimii ja osoittaa välinpitämättömyyttä, mutta naisille se flirttailee, hörisee ja puskee leikillisesti.
Maasta käsin jätkä tykkää liikkua, mutta liikkuu vauhdikkaasti. Se rakastaa mennä kovaa, eikä se jaksa millään keskittyä vääntelemään siirtymisiä tai kulkemaan kaula alhaalla, vaan mielellään porskuttaa eteenpäin pää pystyssä ja häntä pitkänä kuin arabi konsanaan.
Kossu ei suostu matkustamaan yhtään mihinkään minkään näköisessä kopissa tai autossa, jos ei ole kaveria mukana. Kossulla tulee ilmeisesti jonkin tyylinen paniikkireaktio yksin lastaamisesta, ja se on hajottanut riimuja ja naruja kun sitä on koetettu lastata tyhjään koppiin. Jos kopissa seisoo toinen hevonen, lastaa poika itse itsensä, kunhan sen vain taluttaa lastaussillalle.
Ainoa miinuspuoli jätkän luonteessa - mutta eihän se yksi kolo komeassa pahaa tee, kuten sanontakin kuuluu.

Selästä käsin Kossu ei ole joka tädin polle. Se osaa jurottaa ja juntata, kuumua ja korskua, sekä nakata epämiellyttävän ratsastustyylin omaavan keikkujan selästään ja nopeasti. Kossu on herkkä suomenhevoseksi, eikä siedä minkään näköistä ristiriitaa avuissa, se rakastaa selkeitä, nopeita ja määrätietoisia apuja, ja tukevaa istuntaa, joka toimii hallitusti vielä esteen päällä, laskeutumisvaiheessa ja harjoitusravissakin. Kossu on saanut aina oppinsa vakailta ja hyviltä ratsastajilta, ja mitenpä parhaaseen tottunut osaa ykskaks sopeutua vähemmän hyvään ratsastukseen? Se on kuitenkin oikean ratsastajan kanssa hyvin rohkea ja miellyttävä ratsastaa, kunhan siihen tutustuu ja ratsukko puolin ja toisin tottuu toisiinsa ja oppii sovittamaan ajatuksensa yksiin, saa Kossua miellyttävämpää ratsusuomenhevosta etsiä.
Teknisesti Kossu vaatii myös rauhallisen ratsastajan, sillä itse se ei jaksaisi millään keskittyä asioihin, ja varsinkin kouluradan kuviot tuppaavat tuottamaan herralle seinähulluutta, niissä kun ei saa kaahata mielensä mukaan. Ei toki esteradallakaan saa, mutta esteradalla saa kuitenkin mennä himpun verran rajummin ja kovempaa, ja siitäkös Kossu on riemuissaan.
Kossulla on ruutia takamuksen alla, ja jos sen saa koulua vääntäessä pidettyä edestä aisoissa, se kyllä polkee hienosti alleen.
Ongelma onkin etupään pitäminen ohjalla, ettei käy niin että etuosa juoksee kilometrin verran pois ohjan alta, ja takaosa tulee saman verran pohkeen takana.
Herra tarvitseekin vahvan istunnan, ja hyvän, napakan mutta tasaisen ohjastuntuman, yhdistettynä kevyisiin pohjeapuihin, jotta sen saisi ratsastettua kunnolla ohjan ja pohkeen väliin. Kossulla on suomenhevoseksi kehuttavan upea laukka, joka suuntautuu ylöspäin pyörivästi, ei niinkään latteasti maata myöten.
Laukka on niin kolmitahtista, ja pyöreää, että moni "oikea ratsurotuinenkin" ratsu - puhumattakaan suomenhevosia vähättelevistä puoliveri-ihmisistä - on kateellinen. Laukka on aina ollut herralle helppo askellaji, vaikkakaan laukassa Kossu ei niin herkästi asetu peräänantoon kuin muissa askellajeissa - mutta mieluummin kolmitahtista, pyöreää laukkaa vapaassa muodossa kuin nelitahtista vyörymistä peräänannossa.
Luonnostaankin Kossu laukkaa mieluummin kuin ravaa, ja esimerkiksi tarhatessaan se laukkaa paljon ja mielellään, aivan käskemättä. Kossu pääsee laukalla hyvin hitaasti, mutta myös vauhdilla, se osaa sovittaa askelensa oikein vaikka este tipahtaisi taivaalta parin metrin päähän sen turvasta.
Tämä ilmiömäinen laukkakyky juontaakin juurensa juuri tuosta hyvin lihaksikkaasta ja vahvasta takapäästä, jolla Kossu saa hämmästyttävää poljentoa ja pyörimistä aikaan. Laukkaa on myös ihana ratsastaa, sen voi koota vaikka paikalleen mutta sitä voi myös venyttää suorastaan hämmästyttävästi. Valmentajat eivät tunnu koskaan lakkaavan kehumasta ja ihmettelemästä sitä, miten suomenhevonen kykenee näinkin fiiniin laukkaan.
Ravi Kossulla on korkeaa istua, se on pompottavaa ja terävää, lisäksi useimmiten nopeaa. Jos hevosen saa ratsastettua käyttämään selkäänsä, muuttuu kakkosvaihdekin pehmeämmäksi ja ilmavammaksi.
Kossu sortuu monesti esittämään epäpuhdasta ravia, ja estekisassakin se tulisi muistaa lämmitellä erityisen hyvin juuri ravissa, jottei sitä hylättäisi heti kättelyssä epäpuhtaasta, ontuvan oloisesta liikkeestä - vaikkakin tuo virheliike johtuu vain innosta ja selän käyttämättömyydestä.
Maastossa Kossu on reipas ja rohkea, mutta sen kanssa ei pidä lähteä maastoilemaan ennen kuin on kunnolla tutustunut siihen kentällä, ja voi olla varma, että yhteispeli toimii. Viriili ori kun on, tahtoo Kossukin mennä lujaa maasto-osuuksilla, ja jos ratsastaja menee tästä paniikkiin tai alkaa ratsastaa liian rajusti, voi kyllä varautua sen kokoluokan pukkeihin, että harva pysyy selässä ja vielä harvempi haluaa niihin edes tutustua.
Rauhoittuakin herra toki osaa - eri asia on, haluaako se. Toisinaan se saattaa myös jumittaa, ja kun junttikohtaus iskee ja miekkonen päättää olla liikkumatta milliäkään mihinkään suuntaan, se osaa kyllä olla jämpti päätöksessään.
Näissä tilanteissa - vaikkei raipalla ratsastaminen olekaan hyväksi - tarvitaan vain rohkeaa ja rehellistä kurinpalautusta kättä pidemmän avustuksella. Komentamisesta suivaantuneena Kossu saattaa pukata paikaltaan, mutta nämä pukit ovat vallan pieniä ja hitaita, pelottelupukkeja.
Lisää komentoa, ja yleensä herra havaitsee paremmaksi vaihtoehdoksi totella selästä kuuluvaa vihjettä liikkua. Ylipäänsä Kossu on mielenkiintoinen ja mukava ratsastaa, eikä sen kanssa tule koskaan tylsää.

Kilpailukalenteri

ERJ
|21.05-08|Aquanimals|50cm|5/29|
|21.05-08|Aquanimals|60cm|1/15|
|28.05-08|Bless|80-90cm|10/100|
|09.06-08|Tendenz|60cm|2/36|
|09.06-08|Tendenz|60cm|1/36|
|10.06-08|Aquanimals|110cm|4/17|
|22.07-08|Heinämäki|110cm|10/91|
|22.07-08|Heinämäki|110cm|2/76|
|22.07-08|Heinämäki|80cm|6/126|
|02.08-08|Newton|100cm|5/141|
|30.08-08|Mel Seren|100cm|2/18|
|05.09-08|Lakea|110cm|4/35|
|06.09-08|Hein�m�ki|90cm|3/23|
|12.09-08|Aquanimals|60cm|1/34|
|14.09-08|Aquanimals|50cm|4/33|
|14.09-08|Aquanimals|60cm|5/31|
|16.09-08|Noppakuutio|130cm|1/50|
|17.09-08|Noppakuutio|130cm|3/50|
|18.09-08|Arwyn|60cm|7/52|
|13.10-08|Barrier|80-100cm|1/20|
|18.09-08|Noppakuutio|90cm|7/50|
|31.10.08|Coleyard Sporthorses|60cm|1/118|
|17.11-08|Horor Warmbloods|100cm |2/281|
|18.11-08|Mirror|120cm|1/35|
|19.11-08|Mirror|130cm|5/35|
|25.11-08|CeRi|110cm|1/25|
|03.12-08|Barrier|120-130cm|4/36|
|07.12-08|Shadow|130cm|4/17|
|04.12-08|Barrier|120-130cm|1/36|
|14.12-08|Hunajapuro|120cm|6/87|
|26.12.08|Vinlanti|90cm|2/50|
|29.12-08|FH Team|100cm|3/88|
|29.12-08|FH Team|110cm|8/64|
|30.12-08|FH Team|120cm|8/64|
|28.01-09|Tim&Yam Ponies|100cm|6/60|
|12.02-09|Etulinjan suomenhevosratsut|110cm|1/34|
|18.02-09|Acantha Farm|120cm|1/100|
|18.02-09|Acantha Farm|130cm|5/100|
|25.02-09|Rousseau ponies|90 cm|3/40|
|23.03-09|Viiala|120cm|5/40|
|23.03-09|Zavier|130cm|2/30|
|27.03-09|Knofrock Ranch|130cm|5/50|
|29.04-09|Divine Angel|120cm|7/100|
|10.05-09|Abetal| 100-110cm|6/50|
|11.05-09|Abetal| 100-110cm|2/50|
|12.05-09|Abetal| 100-110cm|7/50|
|31.05-09|M�rcius|110cm|8/100|
|27.06.2009|Krofnock Ranch|130 cm|3/50|
|04.07-09|Favoreble|110 cm|7/60|
|05.07-09|Tousle Roulet|120-130cm|6/50|
|09.08-09|JPR|90cm|7/54|
|12.08-09|JPR|80cm|2/54|
|16.08-09|JPR|90cm|7/54|
KRJ
villit

Päiväkirja + valmennukset

Valmennuskalenteri:
|16.09-08|Därav|Estevalmennus|
Hevosen astellessa maneesiin en voinut kuin huokaista ihastuksesta - todella komea poika! Kossu oli alkutunnista hieman junttimainen ja verryttelyesteelle tuli kolme kieltoa, ennen kuin ratsastaja oikeasti komensi poikaa ja sai sen yli. Radalla Kossu oli hieman laiska, mutta hyppäsi mukavasti jokaisen esteen yli ja käytti selkäänsä. Enemmän eteenpäinpyrkivyyttä ja ratsastajalta napakampi ote ratsastukseen. Teknisesti rata meni hienosti kuitenkin, eikä virheitä tullut yhtään. Paras suoritus sarjallaesteellä tänään tässä ryhmässä!

|16.10-08|Manetheren|Estevalmennus|
Kossu oli, niin kuin muutkin tällä tunnilla, innokas ja energinen alusta loppuun, valmis syöksymään ja hyppäämään minkä esteen hyvänsä ja milloin thansa. Peruslähestymiset menivät hyvin ja lyhyille teille siirryttäessä olit saanut Kossun sopivan kuumaksi etkä ryntääjäksi. Lyhyemmillä teillä ensimmäinen kokeilu meni hieman vänkyräiseksi kiemurteluksi ristiriitaisten apujen takia ja herra päätti osoittaa mieltään vielä pukittamallakin päälle. Toinen kerta meni hyvin, lyhyt tie tuli ja hyvä lähestyminen, kaikki vain tapahtui hieman hitaan puoleisesti. Siitä suoritus sitten lähti kuitenkin paranemaan ja loppua kohden Kossu oli notkea ja innokas, aavistuksen kuumakin.

|26.11-08|The Perfekt Guys|Estevalmennus 90cm|
Neliesteinen radantynkä oli teille suhteellisen simppeli, eikä tuottanut sen ihmeempiä ongelmia. Pari kertaa Kossu näytti siltä kuin olisi innostunut vähän turhan paljon - se puski inhottavasti kädellesi ja ajautui liian lähellä, josta seurauksena oli etujalkojen pudottama puomi. Kossun päällimmäinen ongelma on se, että pojan innokkuus vie sitä välillä ihan liian lähelle estettä, eikä se pääse enää ponnistamaan kunnolla. Oksereilla Kossu toimii varsin hienosti, eikä ajaudu lähelle. älä pelkää ohjata Kossua hyppäämään pystyä kauempaa, sillä jos se oppii ajautumaan koko ajan esteen eteen ja ponnistamaan pystysuoraan ylös, niin hypystä ei tule pyöreä ja pehmeä, vaan se töksähtää.

Ulkoasu © Kisshu   luonne © Reespect., kiitos!   sukuselvitys ©