Sriimad BhagavadGiitaa

Kuudes Luku:   Itsensä Hallitsemisen Jooga

Sloka Translation
1 Joka täyttää velvollisuutensa palkintoa odottamatta on molempia sekä maailmasta luopunut (Sankhyayogi) että toimintaa suorittava (Karmayogi); mutta ei hän, joka on hylännyt pyhän tulen eikä hän joka on pelkästään luopunut kaikesta toiminnasta.
2 Arjuna, sinun täytyy tietää että se mitä kutsutaan hylkäämiseksi ei ole muuta kuin Yoga; ei kukaan tule Yogiksi, joka ei ole luopunut maailman ajattelemisesta.
3 Kiintymättömän toiminnan sanotaan olevan välikappale mietiskelyyn keskittyvälle sielulle, joka haluaa kohota Yogan täydellisyyteen; tälle samalle ihmiselle, kun hän on pysyvästi Yogassa, maailman ajatusten poissaolon sanotaan olevan tie autuuteen.
4 Kun ihminen on lakannut tuntemasta lainkaan kiintymystä aistien kohteisiin tai toimintaan ja hän on hylännyt kaikki (maailman) ajatukset, hänen sanotaan saavuttaneen Yogan täyttymyksen.
5 Ihmisen pitää kohottaa itsensä omalla ponnistuksellaan ja hänen ei pidä alentaa itseään, sillä ihmisen oma itse on hänen ystävänsä ja ihmisen oma itse on hänen vihollisensa.
6 Se jonka oma itse on kukistanut alemman itsensä ( joka koostuu mielestä, aisteista ja kehosta) on sielun (itsensä) ystävä; sen jonka todellinen itse ei ole kukistanut hänen alempaa itseään käyttäytyy vihamielisesti kuin vihollinen.
7 Korkein Henki on pysyvästi (juurtuneena) itsensä hillitsevän ihmisen tietoisuudessa, jonka mieli on tyyni vastakohtaisuuksien keskellä, kylmyydessä ja kuumuudessa, ilossa ja surussa, kunniassa ja häpeässä.
8 Yogia, jonka mieli on tyytyväinen tietoon ( Tietoon ominaisuudettomasta Brahmanista) ja henkiseen tietoon (Vijnana, Jumalallisen ilmentymän tieto), ja joka on vakaa kaikissa olosuhteissa, jonka aistit ovat täysin hallitut ja jolle maa, kivi ja kulta ovat kaikki samanarvoisia pidetään itsensä-oivaltaneena sieluna.
9 Hän joka pitää samana hyväntekijöitä ja vieraita sekä välinpitämättömiä, ystäviä ja vihollisia, sukulaisia ja vihattuja, hyveellisiä ja syntisiä hän saavuttaa korkeimman.
10 Eläen yksinäisyydessä aivan yksin, yogi, joka on hillinnyt mielensä ja kehonsa ja on vapaa toiveista ja ilman omaisuutta pitäisi pysyvästi kiinnittää mielensä mietiskelyyn.
11 Asettaen puhtaaseen paikkaan lujan sijan itselleen, Kusa-ruohoa, kangasta ja nahkaa päällekkäin, ei liian korkealle eikä liian matalalle.
12 Asettuen tähän paikkaan, keskittäen mielensä ja hilliten mielen ja aistien toiminnan hänen pitäisi harjoittaa Yogaa puhdistuakseen.
13 Pitäen vartalonsa, päänsä ja niskansa suorana ja vakaana, pysyen lujana ja keskittäen katseensa nenänsä päähän katsomatta muuhun suuntaan.
14 Pysyen lujana siveyslupauksessaan ja pelko menneenä, pitäen itsensä täysin levollisena ja mieli täydellisesti hillittynä ja keskittyneenä Minuun, valppaan yogin pitäisi istua syventyneenä Minuun.
15 Näin keskittäen mielensä pysyvästi Minuun, itsensä hillinneen yogin mieli saavuttaa ikuisen Rauhan, korkeimman autuuden, joka on Minussa.
16 Tätä yogaa ei ole hänellä, joka syö liikaa, ei myöskään sillä, joka noudattaa täydellistä paastoa; sitä ei ole myöskään liian paljon nukkuvalla eikä myöskään hänellä, joka on lakkaamatta hereillä.
17 Yoga, joka vapauttaa ihmisen kärsimyksestä on vain hänellä, joka on kohtuullinen ruuassa ja huveissaan (virkistäytymisessään) ja toiminnoissaan sekä nukkuu ja valvoo kohtuullisesti.
18 Kun mieli joka on täysin hillitty, kiinitettynä ainoastaan Jumalaan, silloin henkilön, joka on vapaa kaipauksesta kaikkiin nautintoihin, sanotaan olevan pysyvästi yogassa.
19 Kuten valo ei lepata tyynessä paikassa, sellaisen sanotaan olevan vertaus Jumalan mietiskelyä harjoittavan Yogin hillitystä mielestä.
20 Tila, jossa mieli tulee hiljaiseksi, joka on hillitty yoga-harjoituksen avulla ja oivaltamalla Jumalan hienon järjen avulla (mietiskelyssä puhdistunut) sielu iloitsee vain Jumalassa.
21 Myös, missä sielu kokee ikuista ja yliaistillista iloa, mikä voi olla ymmärretty vain hienon ja puhdistuneen älyn avulla ja missä pysyvän yogin ei sanota horjuvan Totuudesta mistään syystä.
22 Saavutettuaan (tämän), hän ei pidä mitään muuta saavutettavaa tärkeämpänä kuin tätä, ja pysyen tässä hän ei järkyty raskaimmassakaan kärsimyksessä.
23 Tiedettäköön tätä tilaa sanotun yogaksi, missä on vapaa yhteydestä kärsimykseen (sielunvaelluksen muodossa). Tätä yogaa pitäisi harjoittaa päättäväisesti, väsymättömällä mielellä.
24 Luopuen täysin kaikista haluista, jotka syntyvät maailman ajatuksista ja pidättäen täysin koko aistien joukon.
25 Hänen pitäisi asteittain tapahtuvalla harjoituksella saavuttaa rauha ja kiinnittämällä mielen lujuuden hallinnan avulla mieli Jumalaan, hänen ei pitäisi ajatella mitään muuta.
26 Hänen pitäisi asteittain tapahtuvalla harjoituksella saavuttaa rauha ja kiinnittämällä mielen lujuuden hallinnan avulla mieli Jumalaan, hänen ei pitäisi ajatella mitään muuta.
27 Yogille, jonka mieli on täysin tyyni, joka on synnitön, himoton, joka on yhtä Brahmanin kanssa, joka on Totuuden ruumiillistuma, Tieto ja Autuus, korkein onni tulee itsestään selvänä.
28 Synnitön yogi, näin yhdistäen (hänen) itsensä pysyvästi Jumalaan, nauttii helposti ikuista ykseyden Autuutta Brahmanin yhteydessä.
29 Yogi, joka on yhdistynyt, samaistuneena kaiken-läpäisevään, äärettömään tietoisuuteen ja näkemällä ykseyden kaikkialla, näkee Itsen läsnä kaikissa olennoissa ja kaikki olennot Itsessä.
30 Hän, joka näkee Minut (Kaikkiallisen Itsen) läsnä kaikissa olennoissa ja kaikki olennot olemassa olevina Minussa, ei koskaan menetä yhteyttä Minuun ja Minä en koskaan menetä yhteyttä häneen.
31 Yogi, joka on pysyvästi yhteydessä Minun kanssani ja palvoo Minua asujana kaikissa olennoissa (heidän todellisena Itsenä) pysyy Minussa huolimatta mitä hän tekee.
32 Arjuna, hän, joka pitää kaikkia yhtenä, samanlaisena oman itsensä kanssa, ja katsoo iloa ja surua samalla silmällä, - sellaista yogia pidetään parhaimpana kaikista.
33 Arjuna sanoi: Krsna, levottoman mielen vuoksi minä en havaitse tämän yogan tasapainoisuutta sen vakauden (lujuuden) muodossa, josta sinä olet puhunut.
34 Krsna, mieli on hyvin epävakaa, levoton, melskeinen, sitkeä, voimakas; siksi, minä pidän sitä yhtä vaikeana hallita, kuin tuulta.
35 Sri Bhagavan sanoi: Mieli on levoton, epäilemättä, ja vaikea hillitä, Arjuna; mutta se voidaan saada hallintaan jatkuvalla (mietiskelyn) harjoituksella ja välinpitämättömyyden harjoittelulla, Oi Kuntin poika.
36 Yogan saavuttaminen on vaikeaa sille, jonka mieli ei ole hillitty, kuitenkin, hänelle, joka hallitsee mielensä ja joka ponnistelee lakkaamatta, sen voi helposti saavuttaa harjoituksen avulla. Sellainen on minun vakaumukseni.
37 Arjuna sanoi: Krsna, Mitä tulee sielusta joka, vaikka varustettu uskollakin, ei kykene hillitsemään himojansa ja jonka mieli on siksi kääntynyt pois yogasta (kuoleman hetkellä) ja joka näin ei onnistu saavuttamaan täydellisyyttä yogassa (yogan täyttymystä).
38 Krsna, harhautuneena polulta joka johtaa Jumala-oivallukseen ja ilman mitään perustaa, eikö hän häviä, kuten hajonnut pilvi, jääden ilman molempia, Jumala-oivallusta ja taivaallista nautintoa?
39 Krsna, sinun kuuluu leikata pois tämä epäilykseni täydellisesti; ei löydy ketään muuta kuin Sinä, joka voit poistaa tämän epäilyn.
40 Sri Bhagavan sanoi: Rakas Arjuna, hänelle ei ole tuhoa täällä eikä tulevassa elämässä. Ei kukaan, joka ponnistelee itse-pelastuksen (Jumala-oivalluksen) vuoksi saa huonoa kohtaloa.
41 Hän, joka on langennut yogasta, saavuttaa korkeammat maailmat, (taivas jne.), johon ainoastaan ansioituneiden tekojen ihmiset ovat oikeutetut ja olemalla siellä lukemattomia vuosia hän syntyy hurskaiden ja vauraiden ihmisten taloon.
42 Tai sitten (jos hän on himoton, välinpitämätön) hän syntyy valaistuneiden yogien perheeseen; mutta sellaista syntymää tässä maailmassa on hyvin vaikea saavuttaa.
43 Arjuna, hän saa automaattisesti takaisin tässä syntymässä hänen edellisen elämänsä henkisen ymmärryksen; ja tämän vuoksi hän ponnistelee kovemmin kuin koskaan, täydellisyyden vuoksi (Jumala-Oivalluksen muodossa).
44 Toinen taas, (joka syntyy rikkaaseen perheeseen), vaikka on aistiensa vallassa, tuntee vetoa Jumalaa kohtaan, hänen edellisessä elämässä totutun tavan voimasta; jopa etsijä, joka etsii valaistusta yogan kautta (tasamielisyyden muodossa), on toimintojen hedelmän ulottumattomissa, täyttäneenä hartaalla kiinnostuksella Vedan määräämät velvollisuudet.
45 Kuitenkin Yogi, joka ahkerasti harjoittelee, saavuttaa täydellisyyden (jopa) tässä elämässä, apuna edellisten elämien taipumukset, ja olemalla täydellisesti puhdistunut synnistä, hän saavuttaa korkeimman tilan.
46 Yogi on parempi kuin askeettinen, häntä pidetään jopa parempana kuin heitä, jotka ovat perehtyneet pyhään tietoon. Yogi on myös parempi kuin he, jotka suorittavat tekoja hyvällä tarkoituksella. Senvuoksi, Arjuna, tule yogiksi.
47 Silti kaikista yogeista hän, joka palvoo Minua hartaasti, mieli keskittyneenä Minuun, (häntä) Minä pidän parhaimpana yogina.
 

Primary English references:
Srimad Bhagavadgita, translated into English by Sri Jayadayal Goyandka (Gorakhpur Press);
Srimad Bhagavadgita, English translation and commentary by Swami Chinmayananda (Central Chinmaya Mission Trust).

Suomennos: T. Kilpiäinen   (last updated: 22 April, 2004).

Hosted by www.Geocities.ws

1