| Sloka | Translation |
|---|---|
| 1 | Sanjaya sanoi: Arjunalle, joka oli s��lin valtaamana, silm�t t�ynn� kyyneli� ja levoton, t�ynn� surua, Sri Krishna puhui n�in sanoen. |
| 2 | Sri Bhagavan sanoi: Arjuna, kuinka t�m� heikkous on vallannut sinut t�ll� vaaran hetkell�? Ylev�luontoiselle sopimaton, se ei tuo sinulle taivasta eik� kunniaa. |
| 3 | "�l� k�y ep�miehekk��ksi, Arjuna; heikkous aikaansaa sen. Heit� pois t�m� pieni syd�men heikkous, nouse, Oi vihollisen h�vitt�j�." |
| 4 | Arjuna sanoi, Krishna, kuinka min� taistelukent�ll� taistelen Bhismaa ja Dronaa vastaan nuolin? (kun) He ovat syvimm�n kunnioituksen arvoisia, Oi vihollisen tappaja. |
| 5 | On parempi el�� t�ss� maailmassa almuilla kuin surmata n�m� kunnioitetut vanhimmat, koska tapettuamme heid�t me joka tapauksessa nauttisimme verell� tahrittuja iloja, rikkauksien ja aistinautintojen muodossa. |
| 6 | Emme my�sk��n tied� mik� olisi meille parempi - taistellakko vai ei; emmek� my�sk��n tied� voitammeko me vai voittavatko he meid�t. Nuo todelliset Dhritarashtran pojat, jotka tapettuamme emme haluaisi edes el��, seisovat vihollisen riviss�. |
| 7 | Pelkuruuden pahe on tahrannut koko olemukseni ja mieleni on ymm�ll��n velvollisuuden vuoksi. Pyyd�n Sinua, Sano se minulle, mik� on varmasti parempi. Olen sinun oppilaasi, rukoilen, opeta minua, sinulle antautunutta. |
| 8 | En n�e mit��n keinoa poistaa t�t� tuskaa joka kuivattaa aistini, vaikka saisin t�yden hallinnan t�ss� maassa, kukoistavan kuningaskunnan ja jumalatkin hallintaani. |
| 9 | Sanjaya sanoi: Oi Kuningas, n�in puhuttuaan Sri Krishnalle, Arjuna sanoi H�nelle, "En taistele," ja j�i hiljaa. |
| 10 | Sitten Dhritarashtra, Sri Krishna, aivan kuin hymyillen puhui kahden armeijan keskell� olevalle murheelliselle Arjunalle seuraavat sanat. |
| 11 | Sri Bhagavan sanoi: Arjuna, sin� suret niit�, joita sinun ei pit�isi surra ja kuitenkin puhut kuin oppinut; viisaat eiv�t sure kuolemaa eik� el�m��. |
| 12 | Itse asiassa, koskaan ei ole ollut olemassa aikaa, jolloin min� en olisi ollut, tai jolloin sin� tai n�m� kuninkaat eiv�t olisi olleet. Eik� todellakaan ole niin ett� me kaikki lakkaisimme olemasta t�m�n j�lkeen. |
| 13 | Niin kuin ruumiissa oleva (sielu) t�ss� ruumiissa kokee lapsuuden, nuoruuden ja vanhuuden (ruumiinsa kautta), juuri samoin se tulee toiseen ruumiiseen. Viisas ei t�ss� harhaudu. |
| 14 | Oi Kuntin poika, kontaktit aistien ja aistikohteiden v�lill� jotka synnytt�v�t tuntemukset kuumasta ja kylm�st�, mielihyv�st� ja k�rsimyksest� jne., ovat hetkellisi� ja katoavaisia; siksi, �l� v�lit� niist�, Arjuna. |
| 15 | Arjuna, viisas, jolle k�rsimys ja onni ovat samanarvoisia ja joka ei n�ist� kontakteista h�iriinny, tulee kuolemattomuuteen sopivaksi. |
| 16 | Ep�todellisella ei ole olemassaoloa ja todellinen ei koskaan lakkaa olemasta, totuuden n�kij�t havaitsevat todellisuuden molemmista. |
| 17 | Tied� (vain yksin) sen olevan h�vi�m�t�n, joka vallitsee t�t� maailmankaikkeutta; kell��n ei ole voimaa tuhota t�t� katoamatonta (ydin) olemusta. |
| 18 | Kaikki n�m� ruumiit ovat yhteydess� katoamattomaan, rajattomista ja ikuisista sieluista puhutaan kuolevaisina; sent�hden taistele, Arjuna. |
| 19 | N�m� molemmat ovat tiet�m�tt�mi�, sek� h�n joka luulee t�m�n tappavan ett� h�n joka luulee sen tulevan tapetuksi, totisesti, t�m� ei tapa eik� tule tapetuksi. |
| 20 | T�m� ei ole koskaan syntynyt eik� se koskaan kuole, eik� se muodostu pelk�st��n vain syntym�ns� j�lkeen. Siksi se on syntym�t�n, ikuinen, pysyv�, ikiaikainen; vaikka ruumis tapetaan, sit� ei tapeta. |
| 21 | Arjuna, se ihminen joka tiet�� t�m�n olevan h�vi�m�t�n, ikuinen ja vapaa syntym�st� ja hajoamisesta, --kuinka (h�n) voisi tappaa ket��n ja kenet h�n tappaisi? |
| 22 | Niin kuin ihminen heitt�� pois kuluneet vaatteet ja ottaa toiset, uudet, siten ruumiillistunut (sielu) hylk�� kuluneet ruumiit ja menee toisiin, uusiin. |
| 23 | Sit� eiv�t aseet leikkaa eik� sit� tuli polta; sit� ei vesi kastele eik� sit� tuuli kuivata. |
| 24 |
Sit� ei voi leikata (se on jakamaton), tuli ei siihen
pysty, kastumaton ja kuivumaton my�s. T�m� on ikuinen,
kaikkialla l�sn�oleva, liikkumaton, pysyv� ja
ikuisesti kest�v�.
Kommentti: Itse on jakamaton. Se on ��ret�n ja ��rimm�isen hieno. |
| 25 | Sill� t�m� on n�kym�t�n; ajattelematon (sit� ei voi j�rjell� ajatella), sen sanotaan olevan muuttumaton. Sent�hden t�m�n n�in tunnettuasi sinun ei pid� surra. |
| 26 | Ja, Arjuna, vaikka ajattelisit t�m�n olevan alituisesti syntym�n ja kuoleman alainen, edes silloin sinun ei pid� surra t�ll� tavoin. |
| 27 | T�st� syyst� kuolema on varmaa syntyneelle ja j�lleensyntym� on varmaa kuolleelle. Siksi v�ist�m�tt�m�n t�hden sinun ei pid� surra. |
| 28 | Arjuna, ennen syntym�� olennot eiv�t ole aisteilla n�ht�viss�, kuollessaan he tulevat taas n�kym�tt�miksi, He ovat vain tilap�isesti n�kyvi� syntym�n ja kuoleman v�liss�. Mit� syyt� silloin on valitukseen. |
| 29 | Joku n�kee T�m�n ihmeellisen�, toiset puhuvat T�st� kuin ihmeest�, toiset (taas) kuulevat Siit� kuin ihmeest�, kun taas jotkut eiv�t tunne sit� des kuultuaankaan. |
| 30 | Arjuna, t�t� (ruumiillistunutta), joka asuu kaikkien ruumiissa ei voi koskaan tappaa; siksi sinun ei pid� surra kenenk��n t�hden. |
| 31 | Sit�paitsi, ottaen huomioon my�s oman velvollisuutesi sinun ei pid� vavista, sill� soturille ei ole mit��n parempaa kuin oikeudenmukainen taistelu. |
| 32 | Arjuna, onnellisia ovat soturit jotka saavat kuin sattumalta tilaisuuden sellaiseen sotaan joka avaa portin taivaaseen. |
| 33 | Jos sin� nyt et tahdo k�yd� t�t� oikeudenmukaista taistelua, silloin laiminly�t velvollisuutesi ja menet�t maineesi ja teet synti�. |
| 34 | Sit�paitsi ihmiset vuodattaisivat ikuisen h�pe�n p��llesi ja sille joka nauttii suurta kunnioitusta h�pe� on pahempi kuin kuolema. |
| 35 | Sotap��llik�t, jotka pit�v�t sinua suuressa arvossa tulevat nyt halveksimaan sinua, ajatellen ett� pelkuruuden vuoksi luovuit taistelusta. |
| 36 | Ja viholliset, halveksien voimaasi (kykyj�si), alkavat puhua sopimattomia puheita; mik� voisikaan olla t�st� surkeampaa. |
| 37 | Kuole, ja sin� saavutat taivaan; voita ja sin� perit maan, sent�hden nouse, Arjuna, tee p��t�s taisteluun. |
| 38 | Pit�en samana voittoa ja tappiota, saavutusta ja menetyst�, onnea ja k�rsimyst�, ryhdy taisteluun, n�in et tee synti�. |
| 39 | Arjuna, t�m� mielen suhtautumistapa on esitetty (opetettu) sinulle jnanayogan n�k�kulmasta; kuule nyt t�m� sama ilmaistuna karmayogan (ep�itsekk��n toiminnan yoga) n�k�kulmasta. T�ll� mielen asenteella varustettuna kykenet p��sem��n t�ydellisesti eroon Karman kahleista. |
| 40 | T�ll� polulla (ep�itsekk��n toiminnan polulla) ponnistelusi ei mene hukkaan eik� ole pelkoa ep�onnistumisesta, jopa v�h�inenkin harjoitus t�t� oppia, varjelee kauhealta (syntym�n ja kuoleman) pelolta. |
| 41 | Arjuna, t�ss� yogassa (ep�itsekk��n toiminnan yogassa) mieli on luja ja kohdistettu yhteen kohteeseen, kun taas ep�varma mieli harhailee joka suuntaan, lukemattomiin kohteisiin. |
| 42-44 | Arjuna, tiet�m�tt�mi� ovat ne, jotka ovat t�ynn� maallisia haluja ja omistautuneet Vedan kirjoituksille, pit�en taivasta korkeimpanaan sanoen, ei ole mit��n taivaan tuolla puolen. Kukkivaa kielt� puhuen, saavuttaakseen nautintoja ja valtaa monilla erilaisilla riiteill�, (pit�en) j�lleensyntym�� hedelm�n��n. Ne, joiden ymm�rryksen t�llaiset sanat ovat vieneet menness��n ja jotka ovat syv�sti kiintyneet mielihyv��n ja maalliseen valtaan, eiv�t kykene saavuttamaan mielen p��tt�v�isyytt� kyet�kseen keskittym��n Samadhiin. |
| 45 | Arjuna, Vedat (rituaaliset osat) kuuluvat kolmeen ominaisuuteen (Gunat, luonnon ominaisuudet), Ole riippumaton (vapaa) n�ist� kolmesta gunasta. Ole v�linpit�m�t�n vastakohta- kokemuksille (mielihyv�lle, tuskalle), pysy Ikuisessa Olemassaolossa, t�ysin v�linpit�m�tt�m�n� haluille ja sen varjelemiselle mit� on jo saavutettu. |
| 46 | Saman verran on kaikista Vedoista hy�ty� valaistuneelle Brahmanille kuin pienest� vesis�ili�st� sille, joka seisoo rannalla veden tulviessa kaikkialla. |
| 47 | Toimintaan vain sinulla on oikeus, mutta ei milloinkaan sen hedelm��n. �lk��n motiivisi olko ty�n hedelm�, �lk��n sinulla my�sk��n olko kiintymyst� toimettomuuteen. |
| 48 | Arjuna, tee ty�si pysyen yogassa, kiintymyksen hyl�nneen�, ja tyynen� (v�linpit�m�tt�m�n�) my�t�- ja vastoink�ymisess�, luonteen tasamielisyytt� sanotaan yogaksi. |
| 49 | Kaukana alempana mielentyyneyden(viisauden) yogasta on toiminta (itsekk��ll� vaikuttimella oleva toiminta). Etsi turvaa ymm�rryksest�, Arjuna; sill� surkeita ja s��litt�vi� ovat ne jotka toimivat palkinnon vuoksi. |
| 50 | Mielentyyneyden omaava (yogassa oleva) ihminen hylk�� t�ss� el�m�ss� sek� hyv�n ett� pahan. Siksi harjoita t�t� yogaa. Toiminnan taito piilee yogan harjoittamisessa. (Yoga on taito toiminnassa). |
| 51 | Sill� tasapainoisen mielen omaavat viisaat, hyl�tty��n toiminnan hedelm�n ja vapautuen syntym�n kahleista (he) saavuttavat autuaan korkeimman tilan. |
| 52 | Kun mielesi on t�ysin ylitt�nyt harhan r�meik�n, silloin tulet v�linpit�m�tt�m�ksi t�m�n maailman nautintoja kohtaan ja (seuraavaksi ) sille mit� on kuultu sek� sille mit� ei ole viel� kuultu. ( kuullulle ja kuultavalle opetukselle) |
| 53 | Kun sinun mielesi, h�mmentyneen� kuulemistaan ristiriitaisista n�k�kannoista, seisoo liikkumattomana ja vakaana, silloin sin� saavutat Yogan ( pysyv�n yhdistymisen Jumalaan). |
| 54 | Arjuna sanoi, Krishna, mik� on kuvaus Jumalan-oivaltaneesta sielusta, vakaa-tietoisesta (viisaasta), horjumatta Samadhissa pysyv�st� ihmisest�, Kuinka vakaatietoinen puhuu, kuinka h�n istuu, kuinka k�velee? |
| 55 | Sri Bhagavan sanoi: Arjuna, kun ihminen t�ydellisesti hylk�� kaikki mielen (mieleen tulleet) halunsa ja on tyytyv�inen itseen itsess��n (itsens� kautta), silloin h�nt� sanotaan vakaatietoiseksi. |
| 56 | Viisasta, jonka mieli pysyy h�iriintym�tt�m�n� (tyynen�) k�rsimyksen keskell�, jonka onnen janoaminen on tyystin lakannut ja joka on vapaa himosta, pelosta ja vihasta (h�nt�) sanotaan vakaatietoiseksi viisaaksi. |
| 57 | Joka on vapaa kaikesta kiintymyksest�, kohdatessaan hyv�� ja pahaa h�n ei iloitse eik� vihaa, h�nen tietonsa on vakaa (h�nen tietonsa on asettunut). |
| 58 | Silloin kun h�n vet�� kuin kilpikonna raajansa kaikkialta sis��np�in, aistinsa sis��np�in aistien kohteista, silloin h�nen mielens� (tietonsa) katsotaan olevan asettunut. |
| 59 | Aistimusten kohteet ja jopa kiintymys niihin k��ntyv�t pois pid�ttyv�isen ruumiissa asujan luota ja jopa niiden aiheuttama vieh�tys katoaa senj�lkeen kun Korkein on n�hty. |
| 60 | Levottomat luonteeltaan, jopa itsens� hillitsev�n viisaan aistit, viev�t mielen v�kisin mukaansa, Arjuna. |
| 61 | N�m� kaikki hillittyn� h�n istukoon vakaasti ( mietiskelyss�), keskittyneen� Minuun; (sill�) kenen aistit ovat hallinnassa h�nen tietonsa on asettunut. (h�nen ymm�rryksens� on vakaa) |
| 62 | Ihminen, joka takertuu aistien kohteisiin tulee riippuvaisiksi niist�, kiintymyksest� syntyy himo ja himosta seuraa viha. |
| 63 | Vihasta syntyy harha, harhasta mielen sekavuus, mielen sekavuudesta j�rjen menetys, ja j�rjen menetys johtaa t�ydelliseen turmioon (perikatoon). |
| 64 | Mutta itsens�-hillitsev� ihminen, joka el�� aistiensa kohteissa, ilman halua ja vihaa, hallituin aistein, menee rauhaan. |
| 65 | Sellaisen mielen rauhan saavutettuaan tulee t�m� kaikkien k�rsimysten loppu, rauhaluontoisen mieli asettuu nopeasti. |
| 66 | Ei ole tietoa (Itsest�) sill� joka ei keskity; ja sill� joka ei keskity ei ole mietiskely�, (eik� sill�) joka ei mietiskele ole rauhaa, kuinka rauhattomalla onnea? |
| 67 | Aistit harhailevat aistien kohteiden per��n, niinkuin tuuli vie venett� vesill� juuri samalla tavalla aistikohteisiin suuntautunut mieli vie h�nen ymm�rryksens� pois. |
| 68 | Sen t�hden, Arjuna, h�n, kenen aistit ovat t�ydellisesti pid�tetyt (vedetyt pois niiden kohteistaan) sanotaan olevan vakaamielinen. (h�nen ymm�rryksens� on asettunut) |
| 69 | Mik� on y�t� kaikille olennoille, siin� tilassa (Jumalallisen tiedon ja korkeimman Autuuden tilassa) Jumalan oivaltanut Yogi valvoo ja miss� (ainaisesti muuttuva, katoavainen maallinen onni) kaikki olennot valvovat (se) on y�t� sille joka n�kee. |
| 70 | Niinkuin joet virtaavaat valtamereen, joka t�yttyy (mutta) pysyy liikkumattomana, samoin h�n, kenell� kaikki halut sulautuvat h�nen omaan itseens�, saavuttaa rauhan, ei h�n n�it� haluja himoitseva. |
| 71 | Joka on hyl�nnyt kaikki halut, el�� ilman kiintymyst�, itsekkyytt� ja nautintojen kaipuuta (janoamista), h�n saavuttaa rauhan. |
| 72 | Arjuna, t�m� on Brahmanin tila, t�m�n saavutettuaan ihminen ei en�� joudu harhaan, pysyen t�ss� jopa viimeisell� hetkell��n (kuolemassakin), h�n saavuttaa ykseyden Brahmanin kanssa. |
Suomennos: Taina Kilpiäinen (last updated: 8 September, 2004).