Muuan huippu-poliitikko on päättänyt käydä kansansa keskuudessa. Hän oli jo käynyt lastarhassa, missä Hän oli antanut lasten puhua lasten juttuja itselleen. Ja nyt poliitikko oli tullut filosofien laitokselle, joka ehkäpä onkin oikeassa elämässä filosofien tarha, kuka ties...

Poliitikko (filosofien ajatuksista): Voi kuinka ihania koukeroita! Mitähän ne merkitsevät, pikku lapsukainen?

Filosofi: niin tuota... Minä vain kerroin siinä, miten asiat ovat...

Poliitikko: (itsekseen: ai kuinka söpöjä nuo filosofit ovatkaan..) Mikähän Sinusta kasvaa sitten isona?

Filosofi: Niin tuota.. Minä ajattelin....

Poliitikko: Ai Sinusta tulee ajattelija? Oletko koskaan ajatellut, että jos Sinä haluat muuttaa ammattia, Sinusta voisi kasvaa vielä kunnon poliitikkokin?
Tiedäthän Sinä rakas pikkuinen, että ennen kuin minusta tuli poliitikko, minä olin sikojen hoitaja, joten mikä ettei filosofikin voisi kovalla yritteliäisyydellän päättyä poliitikoksi?

Filosofi: Mitä on politiikka?

Politikko: Ai kuinka söpöä kysyä tuollaista? Filosofiseni, politiikka on kansakunnan luottamustehtävä, kun taasen filosofit ovat vain valtion palkollisia, eikä meidän poliitikkojen tarvitse välittää ajattelijoiden puheista yhtään mitään, koska ajattelijat eivät toimi valtion luottamustehtävässä, kuten me politikot toimimme.

Filosofi: Jos politikointi on luottamustehtävä, miten poliitikko voi silloin toimia ikään kuin Hän olisi palkannauttija?

Poliitikko: Emme me toki tee niin, rakas pikkufilosofi, vaan esimerkiksi poliitikoksi pääseminen vaatii meitä tekemään valtavasti henkilökohtaisia uhrauksia. Nytkin meillä on tekeillä lakiehdotus, että laki kohtelisi meitäkin kuten se kohtelee muita palkannautijoita.
Nyt aivan selvästi poliitikot eivät ole lain edessä tasavertaisia, koska poliitikot eivät saa vielä vähentää vaalirahoitustaan tulonhankkimiskustannuksina verotuksessa. Se on kauhia vääryys, joka meidän tulee mitä pikimmiten oikaista, koska muutoin me emme pysty toimimaan pätevinä poliitikkoina, jos laki sortaa meitä.

Me poliitikot emme siis voi vielä pistää vaalirahoitusta veronmaksajien piikkiin, kuten me saamme pistää kaikki muut kulumme veronmaksajien piikkiin, joten me emme ole lain edessä verrattavissa muihin palkannauttijoihin, kuten esimerkiksi filosofeihin, jotka saavat vähentää verotuksessa matkakorvauksen, jos Heidän pitää työnsä tähden matkustaa maakuntaan ajattelemaan asioita.
Mutta verottaja tuskin hyväksyy tuollaista vähennystä, koska jokainen tietää, että ihminen pystyy ajattelemaan korkeita asioita missä tahansa ja milloin tahansa, jos Häntä vain huvittaa.

Filosofi: Voi jukra. Hyvä että kerroit, miten asiat ovat. Me ajattelijat emme siis pysty olemaan luottamustehtävissä, koska luottamustehtävä ei vaadi ajattelua!

Poliitikko: Aivan näin, pikkuinen. Toivottavasti Sinä pystyt vielä selventämään, itsellesi sen, mitä Sinä lopulta elämältäsi haluat. Me poliitikot halusimme poliitikoiksi, koska me haluamme elämältä rahaa, paljon rahaa...

Filosofi: Entäpä elämän jälkeen? Mihin rahasi joutuvat, kun Sinä pääset hautaan, kuten me filosofitkin?

Poliitikko: Tuo on taasen tuollainen tyypillinen perimmäinen kysymys, johon meidän poliitikkojen ei tule ottaa kantaa, koska se ei kuulu yhteisten asioiden hoitoon.

Filosofi: Miksi muuten poliitikot vaativat poliitikoita olemaan lain edessä tasavertaisia, jos kerta poliitikot itse luovat lain? Haluavatko poliitikot ainoastaan luoda omalle tunnolleen pehmikkeen, koska poliitikot tietävät itsekin, että kukaan ei voi olla viisaampi kuin aito filosofi?

Poliitikko: Älä höpötä, kakru. Sinä et tiedä yhtään mitään politiikasta, koska politiikka ei kuulu filosofisiin kysymyksiisi. Oletko koskaan kuullut yhdestäkään poliitikosta, joka tullut politiikkaan filosofian ammatista?
Oliko Hitler filosofi? Tai Stalin, Mussolini, Pol Pot, Idi Amin, Saddam Hussein? Tai oliko edes George W. Bush ennen poliitikoksi ryhtymistään filosofi, kysyn vaan?

Tästä siis näet, senkin pikku vintiö, että filosofien on turha puhua poliitikoiden kanssa, koska filosofien joukosta ei ole vielä koskaan noussut kunnon poliitikkoa, kuten esimerkiksi Mao Tse Tungia, tai Aleksanteri Suurta. Joten älä tule aukomaan ajatuksiasi meille poliitikoille, koska filosofia on niin surkeaa, että jopa sikojen hoitajista tulee ennemmin poliitikoita kuin yhdestäkään filosofian professorista.

Tiesithän Sinä hassu filosofi senkin, että me poliitikot pidämme Sinun koukeroitasi yhtä suuressa arvossa kuin lasten piirustuksia? Vai et muka tiennyt, äläkä näyttele siinä loukkaantunutta, koska minähän vain kerroin Sinulle, miten valtiota johdetaan oikein. Valtio toimii, koska sitä ei johdeta filosofien ajatuksilla.

Jos nimittäin filosofia olisi korkeinta, mihin ihminen pystyy, niin ajateles kuules sitäkin, että jos filosofi ryhtyy poliitikoksi, silloin Hän joutuu sanomaan, miten Hän nousi filosofiasta politiikkaan! Miten kummassa filosofia muka voisi olla suurta, jos siitäkin voidaan nousta politiikkaan?

Koska siis politiikka on korkein ihmisen saavutettavissa oleva asema, ja koska me politikot tiedämme tämän olevan totta siksi, poliitikkoja on noussut politiikkaan kaikista muista ammateista paitsi filosofiasta, niin se ei voi olla poliittisesti hyväksyttää toimintaa, jos me poliitikot kuuntelisimme, mitä filosofit puhuvat.

Me poliitikothan teimme perustuslainkin, missä meitä käsketään riippumattomuuteen, ja vaikka me palkkaammekin filosofeja ajattelemaan, miten perimmäiset asiat virallisesti ovat, niin meidän ei tule kuunnella filosofeja siinäkään asiassa, koska muutoin me toimisimme perustuslakia vastaan.

Filosofi: Valtion virallisina ajattelijoina meiltä on siis viety mahdollisuus kertoa virallinen totuus kaikista asioista? Jos näin ovat asiat, miksi sitten valtio pitää meitä palveluksessaan? Ja jos poliitikoiden ei tule toimia valtion virallisten ajattelijoiden totuuksien mukaan, toimivatko poliitikot sitten epävirallisesti, kun He eivät kuuntele valtion virallisten ajattelijoiden virallisia totuuksia?

Poliitikko: Filosofit toimivat tietysti virallisesti ottaen filosofeina, kuten lapset ovat virallisesti lapsia. Ja kuten poliitikot ovat itse vapauttaneet itsensä lasten puheista, niin me poliitikot pidämme toki yhtä kovasti filosofien luomista koukeroista, kuten me pidämme lastenkin piirustuksista.

Teidän filosofien pitää vain hyväksyä se, että jos Te haluatte suuria, silloin Teidän on noustava filosofiasta politiikkaan, sillä me poliitikot emme voi alentaa politiikkaa ajattelijoiden tasolla, koska minähän kerroin tässä Sinulle, rakas pikku filosofiseni, että jos haluat minun paikalleni, silloin Sinun on noustava filosofian yläpuolelle. Et voi filosofina olla poliitikko, kuten poliitikko ei voi olla puuseppä tai teltantekijä, vaan poliitikoiden on oltava kaikesta täysin riippumattomia.

Filosofi: Mikä on korkeus? Mistä tiedät, että poliitikoilla on virallinen totuus siitä, että poliittinen korkeus on korkeutta? Entäpä, jos onkin niin, että filosofia on korkeinta siksi, koska kukaan filosofi ei ole noussut siitä poliitikoksi? Sinä vain halusit nähdä filosofian matalana, joten Sinä perustelit filosofian olevan matalaa, koska jopa sikojen hoitajia nousee politiikkaan, mutta filosofiasta ei nouse. Kehäpäätelmä, jolla tosiasiat on käännetty päälaelleen, sanon minä.

Poliitikko: Juuri tuo on Teissä filosofeissa niin ihanaa. Te olette kuin pieniä lapsia, kun olette noin tomeria. Polje vielä jalkaa, niin voisin hiukan uskoakin, jos en olisi poliitikko. Koska kuitenkin olen poliitikko, ja koska poliitikoiden on ehdottomasti noudatettava perustuslakia, niin minä tiedän olevani oikeassa, koska minun ei tarvitse itse ajatella, miten asiat ovat.

Valtio ei voisi nimittäin pysyä pystyssä, jos poliitikoilla olisi perustuslain mukaan oikeus ajatella kaikkia tuollaisia hassuja kysymyksiä, kuten uskontokin menettäisi merkityksensä välittömästi, jos uskovilla olisi vapaus ajatella omilla aivoillaan.

Asiasta lisää:
Avoin Totuus
Varaton Totuus

Alkuun