Kun miehet alussa onnistuivat erinomaisesti helvetillä pelottelulla saamaan ihmiset pelonvaltaan ja sitä kautta miehet pääsivät himoitsemansa vallan makuun, niin siitä asti miehet ovat käyttäneet sitä samaa keinoa kaikessa, mikä vain jollakin tavoin on miehistä; miehen kuin miehen on pakko toimia vain miehisesti, koska muutoin muut miehet lähettelisivät Hänelle hameita (kun miehet murhaavat omia perheen jäseniään kunniasta, niin silloin perheen miehenpuolet kokoontuvat pöydän ääreen ja kunnianarvoisin (se, jonka kunniaa on eniten loukattu) kysyy muilta: Oletteko Te miehiä? (TV:ssä tullut dokumentti kunniamurhaajista...)

Kun miehet loivat tieteen, niin sekin oli alusta asti täysin maskuliinista (esim Marie Curien tarina, kysymys naisten sielusta, kunniamurhat jms), ja maskuliinisuus ei tässä ole seksuaalisuutta, vaan pelkkää typerää uskomusta, että muita pitää hallita; että muut ovat pohjimmiltaan olemattomia, tyhmiä, perisyntisiä...

Koska siis tieteilijät ovat tiedemiehiä, niin silloin He eivät päässeet eroon miesarvoistaan, joten miesten oli suorastaan pakko luoda myös tieteeseen perisyntiä vastaava käsite: Miehet keksivät, että fyysinen luonto on perikaaoksen tilassa, kuten ihmisen psyykkinen luonto oli siihen asti nähty pohjimmiltaan pelkästään pahana.

Yksikään tiedemies ei voi muuta kuin olettaa luontoon kaikille tasoille pohjimmaiseksi kaaoksen, josta jollakin ihmeellä muka sitten syntyy järjestys,... Näin tiedemiehet saivat jalan sijaa siitä, mikä ennen oli vain pappien yksinoikeus; muiden hallinta.

Nyt siis tiedemiehet näkevät ihmisen olevan perustettu kaaoksen päälle (papeille ihminen on taasen perustettu peripahuuden päälle), josta seuraa, että tiedemiehet katsovat oikeudekseen luokitella kaikki inhimillisinä pitämänsä asiat, ja aina, kun tulee ilmi jokin uusi ilmiö ihmisestä, niin siihen on välittömästi kohdistettava lääkitystä; tieteelle kaikki uusi on täysin pahaa, kuten papeille kaikki uusi merkitsee pappien oppien tuhoa...

Kaiken tuon tiedemies tekee tyhmyyttään, ja tiedemies on tyhmä, koska Hän kuvittelee, ettei Hän voi tehdä tiedettä, jos Hän ei olisi mies. Vain mies voi olla niin tyhmä, ettei käsitä edes sitä, ettei millään asialla voi olla kahta eri olemusta:

Tiedemiehet väittävät, että kaikki palautuu lopulta fysiikkaan JA tiedemiehet väittävät, että todellisuus on syntyisin kaaoksesta--tiedemiehet väittävät, että todellisuuden kaaos ja sattuma on ainoastaan yksi fysiikan luokista, sillä jos kerta tiedemiehet väittävät, että kaikki voidaan selittää fysiikalla, silloinhan mitään kaaosta ei voi olla, koska kaaoskin on selitettävissä fysiikalla.

Tätä johtopäätöstä tiedemiehet eivät voi kuitenkaan päätellä, koska tiedemiehet ovat vain miehiä, ja mies ei ole mies, jos Hänen toimintansa ei perustu mielenosoitukseen:

Tiedemies on vain yksi mellakoitsija kaikkien muiden mellakoitsijoiden joukossa juuri siksi, koska Hän on mies --, josta seuraa, että Hän on luonut tieteeseen kaaoksen vain sitä varten, että Hän voisi fysikalisoida maailmankaikkeuden ja mekanisoida ihmisen, joka tapahtuu siten, että jokainen poikkeava käytös miehen luomista normaaleista (normeista) on nähtävä ensi sijaisesti sairautena, jota pitää lääkitä...

Mitään toiminnallista eroa ei ole tiedemiehen ja papin välillä, joka hallitsee pelolla ihmisiä, kuten tiedemies pelottelee ihmisiä sillä, että ihmisen ytimessä ei ole muuta kuin tyhjästä syntynyt kaaos, joka erään kerran tyhjiin raukeaa.

Tiedemiehen on yhtä mahdotonta käsittää, ettei reaalitodellisuus edellytä kaaosta kuin papin on mahdotonta käsittää, että ihmiset pelastuvat, vaikka mitään helvettiä ei olekaan.

Alkuun