ALASTON TOTUUS
LOHDUTUSTA KAIKILLE VARATTOMILLE

kati sinenmaa, www.geocities.com/sinenmaa. 15. kesäkuuta, v. 2003

KÖYHÄ ON ALASTON TOTUUS
RIKKAAN TOTUUDESTA

***

Totuutta ei tarvitse puolustella. Totuutta ei myöskään voi perustella millään tavoin, koska totuus on totuus, eikä mikään perustelu voi nousta totuuden yläpuolelle antamaan jokin (lopullinen) todistus totuuden puolesta. Totuudella ei voi olla muuta todistajaa kuin totuus itse.
Jeesus todisti itse olevansa totuus, mutta Jeesuksen aikaiset herrat--fariseukset olivat niin tyhmiä, että He vaativat totuudelle todisteita. Totuuden perustelu voi olla korkeintain oma totuutensa, mutta totuuden perustele ei voi olla se sama totuus kuin se totuus, jota yritetään perustella.

Jopa aikamme filosofit --puhumattakaan papeista ja poliitikoista-- ovat niin tyhmiä, etteivät He usko totuutta, kun sen kohtaavat, vaan kyselevät silmät ymmyrkäisinä: Mikä on totuus? Ja sitten pesevät kätensä, jotta He voisivat kuvitella välttävänsä oman vastuunsa. Käsien pesu--muotomenot ovat tänäkin päivänä tärkeämpi asia Herroille kuin totuuden mukaan eläminen.

Joka päivä nähdään, miten rikkaat puolustelevat omaa totuuttaan, silloin siinä on Teille kertakaikkisen lopullinen todiste, ettei rikkaiden totuus ole totuus. Rikkaiden pitää jatkuvasti puolustella murusillaan, miksi Heillä pitää olla pankkitileillään makaamassa mielettömät määrät rahaa, kun taasen rikkaat vaativat köyhiä kuluttamaan vähät rahansa.

Rikkaiden päähän ei mene se, että rikkaiden pitäisi itsekin kuluttaa yhtä suuri osuus tuloistaan, jonka rikkaat vaativat köyhiä kuluttamaan. Koska rikkaat vaativat köyhiä kuluttamaan kaikki rahansa, silloin rikkaiden pitää itse toimia niin kuin rikkaat itse opettavat köyhiä tekemään!
Rikkaat nimittäin puolustelevat omaa totuuttaan juuri sillä, että mitä enemmän Heillä on rahaa nukkumassa, sitä enemmän murusia rikkaiden pöydiltä tippuu pöytien alle, josta köyhät voivat sitten hankkia elantonsa. Ja jotta rikkaat voisivat rikastua, niin asiaan tietysti kuuluu, että rikkaat vaativat yhteiskuntaa kustantamaan Heidän päivittäiset menonsa, mutta rikkaat närkästyvät suuresti, jos köyhä käyttää yhteiskuntaa nälkänsä poistamiseen.

Kummasti vaan rikkaat saavat aina niin huonoa palkkaa, ettei se riitä mitenkään peittämään Heidän kulujaan, vaan rikkaat aina tarvitsevat palkan lisäksi paivärahoja, kokouspalkkioita, kulukorvauksia, taxiseteleitä,...
Huomatkaa kaikki, että herrat itse luovat aikataulunsa juuri niin kireiksi, että He perustelevat taxisetelinsä tuolla itse rustaamallaan kireällä aikataulullaan!

Oletteko koskaan kuulleet kehäpäätelmästä. Jos ette, niin herrojen virka-autot ja muut autokyyditykset ovat päivän selvä kehäpäätelmä!
Herroilla ei siis ole omassa vallassaan edes luoda väljiä aikatauluja, vaan Hehän kuolisivat kertakaikkisesti nälkään, jos He joutuisivat itse köröttelemään tuolla ruuhkaliikenteessä, jonka suunnittelijoita He itse ovat!

Kuulkaa kaikki vielä tämäkin! Kun rikas köyhtyy, niin silloin Hän kyllä virittelee armolauluaan: "Olkaa minulle enkeleitä --kaikki". Tästä siis nähdään, että rikkaat ovat viisauden ulkopuolisia, koska viisas on viisas siksi, ettei Hän elä sellaista elämää, missä Hän joutuisi anelemaan muilta armoa, kun ensin itse toimii täysin armottomasti muita kohtaan.

Rikkaat eivät lainkaan osaa kuvitella itseään köyhän asemaan, ja siksi rikkaat ovat vailla minkäänlaista armoa --myötätuntoa-- muuta elämää kohtaan, joka huomataan esimerkiksi siitä, millä tavoin He puhuvat hanhenmaksapalleroista... Miltähän tuokin herrojen puhe mahtanee kuulostaa niistä hanhista, joita herrat pakkoruokkivat putkella? Totuudeltako? Armolliseltako? Millä herrat puolustelevat--perustelevat muun elämän hyväksikäyttöään?

Armon sijasta rikkaat kuitenkin jatkuvasti joutuvat omantuntonsa pakosta puolustelemaan tuota saatanallista öykkäröintiään, mitä He tekevät tälle maailmalle. Rikkaat puolustelevat omaa totuuttaan niin suuresti, että He pettävät lopulta itsensä uskomaan, että vain rikkailla on totuus; että totuutta ei voi tuntea, jos ei ole rikas.

Sitten rikkaat parkuvat, kun kaikki muutkin haluavat rikkaiden opin mukaan rikkaiksi (kuka huumekaupalla, kuka rosvoamalla, kuka mitenkin), jotta muutkin tuntisivat totuuden, koska rikkaiden oppi sanoo, että vain rikkaiden totuus on ainoa oikea totuus!
On täysin itsestään selvää, että omaan napaansa tuijottajat joutuvat elämänsä pakottamana perustelemaan, miksi vain Heille kuuluu kaikki hyvä, ja miksi muille kuuluu vain muruset. Hyvät hyssykät sentään! Ei kai kukaan enää voi olla niin ulkona totuudesta, että kuvittelisi ihmisen voivan elää eri tavalla, mitä Hän opettaa, ja että ihminen voisi opettaa jotakin muuta totuutta kuin sitä elämää, jota Hän elää?
Hedelmistään Te Heidät tunnette. Hyviä hedelmiä ei kerätä pahoista puista, eivätkä hyvät puut tuota huonoa hedelmää.
Jos ihminen on niin tyhmä, että tarvitsee mielettömästi rahaa, jottei kuolisi nälkään, niin totta hemmetissä tuollainen otus opettaa, että muille kuuluvat korkeintain pöydältä tippuvat muruset --jos maksaa rikkaalle siitä hyvästä, kun kerää ne talteen!

Rikkaiden totuus ei siis ole totuus, vaan se on vain totuuden puolustelua. Rikkaiden totuus on itsessään täysin heikko ja voimaton, koska rikkaiden pitää jatkuvasti puolustella omaa totuuttaan --perustelemalla, miksi köyhien pitää olla köyhiä, miksi rikkaiden ja köyhien välillä pitää olla suuret tuloerot jms. Ja kaikki tuo rikkaiden höpötys tapahtuu vain siksi, koska rikkaat ovat omaan napaansa tuijottajia, joille muut ovat vain tulonlähde.

Rikkaat eivät itse olen kuin vain köyhyyden lähteitä, joten rikkaiden on tietysti pakko järjen köyhyydessään puolustella, miksi köyhiä pitää aina olla rikkaiden keskuudessa (Matt. 26:11, Mark. 14:7, John 12:8) --jotta rikkaille virtaisi köyhien työnarvo täysimääräisenä.

Aivan samoin uskovatkin tarvitsevat helvettiä, koska jos kukaan ei olisi menossa uskovien helvettiin, silloin uskovilla ei voisi olla oikeaa oppiakaan! Rikkaiden oppia pitää ymmärtää vain politiologisesti, koska rikkaiden oppi on rikkaiden uskonto. Ja köyhät ovat rikkaiden helvetti!

Rikkaat rukoilevat illalla mielessään: Kiitos Herra, etten minä ole niin kuin nuo köyhät... Ja aamulla rikkaat julistavat suureen ääneen, miten tuloerojen pitää olla totuus yhteiskunnassa, ja mitä suuremmat tuloerot sitä paremmin rikkailla menee yhteiskunnassa!
Tosin tuota viimeistä rikkaat eivät uskalla ääneen lausua, vaan He laittavat rikas -sanan paikalle yhteiskunnan --, että yhteiskunnalla menee sitä paremmin mitä suuremmat tuloerot ovat --koska rikkaiden opin mukaan köyhät eivät kuulu yhteiskuntaan, kuten uskovien opin mukaan Heidän oma rakas helvettinsä ei kuulu taivaaseen.
Olisihan se aika häijyä väittää, että köyhillä menee sitä paremmin mitä köyhempiä He ovat, joka on sama oppi sen kanssa, että tuloerojen pitää olla suuria --jotta rikkailla pyyhkisi hyvin.
Rikkaiden oppia ei voida ymmärtää poliittisesti, koska se politiikka on rikkaiden rikkaususkonnon käytäntää. Politiikalla ei voida ymmärtää politiikkaa, joten poliitiikan opettaminen rikkaiksi haluaville on sama asia kuin teologian opettaminen uskoviksi haluaville.

Eihän kukaan uskovainenkaan voi ymmärtää totuutta uskonnonopillaan! Totuus voidaan ymmärtää vain elämällä elämää ilman oppia.

Asiasta lisää:
Avoin Totuus
Varaton Totuus

Alkuun

Hosted by www.Geocities.ws

1