Runojen taikamaailma


Miks koskaan taiat onnistu ei voi,
ehk� siks, ku puhelin aina huonoon aikaan soi.
Tunnille vaan, aletaan taikomaan, liemet multa kehittyy,
jos vain kokeista selviintyy.
�l� sohvaperunana pysy, ei sulta kukaan muuten kysy, milloin taikaa tulet
opiskelemaan, jos katselet ain tuota ohjelmaa.
Jos runo t��, sut yll�tt��, �l� ala kyselee, miten t�� taikaan liittynee.
Taikasauvaa heilauta n�in, �l� lausu taikaa v��rtep�in, kerran sellaista
kokeilin, sitten vatsani poreili. Sairaalasiipeen jouduinkin, miksik�h�n en
sanonut sittenkin, oikeeta loitsua tuota, muhun ei ny kukaan sit luota.
R�j�hdys, jos parikin, tuli kun taioin raketin, tuonne korkeelle taivahalle,
sitten se kuitenkin tippui maankamaralle.
Oli kai t�ss� jotain kivaakin, kun puutarhuri antoi mulle mitalin, "S� olet
loisto heppu, onhan sullakin reppu."
Ties vaikka sielt mit� l�ytyy, kun taikasauvankin, sielt� taikoisin.
VOI EI! Tupapokaalin aika, miss� on hyvyyden taika, jos koskaan voisin, sen
t�nne toisin, ikuisenhyvyyden, vaikka meren syvyyden. T�h�n taitaa p��tty�
runo t��, ajan my�t� se taakse j��.


(c) Sira Darkmoon
Ei saa kopioida!!