Sukellus 66 / Rottnest Island / Count / Malibu Divers /
9.4m / 43 min / 18C

Eka dyykki reissulla. Paalla viiden millin markkari
ilman huppua. Jo veteen hypattya tuli olo, etta tulee
helvetillisen kylma. Parina oli Brisbanen-James, jolla
homma oli ehka vahan hakusessa. Kaveri ei ollut 
sukeltanut pitkaan aikaan - ei mitaan vakavaa, 
kuitenkaan.

Pantiin parkkiin 30m riutasta ja pohjassa kohti riuttaa. 
Nakyvyys oli loistava, ehka 20m. Riutta oli hyvin 
jannittava: pohja ehka 5-9metrissa ja katto ehka metrin
syvyydessa. Riutan paallys oli kokonaisuudessaan ruskean
lehvaston peitossa. Riutta oli taynna kanjoneita, luolia
ja jopa kaaria. Poyristyttavimpana oli ehka 10m pitka
lonkeromainen mutkitteleva riutankappale, joka naytti
isolta kaarelta, mutta jonka paa olikin 1m pohjasta
ylhaalla! Luolien jo kolojen katto oli taynna pienta
paaosin kovaa korallimuodostelmaa: taysin toisenlaista
kuin mikaan mita olen nahnyt aiemmin. 

Kalat olivat papukaijakalamaisia, mutta pienempia: pyorea
paa ja leuka ja suippo pyrsto - vareja joka lahtoon.
Oli myos jonkin verran sellaisia isoja violettiraitaisia
lehtikalavariantteja. Kalakanta oli ennennakematonta.
Hieno saitti, mutta puolen tunnin kohdalla tuli aivan 
homona kylma. Maski vuosi ja vitutti.

Sukellus 67 / Rottnest Island / Henrietta / Malibu Divers /
4.5m / 41 min / 19C

Lounaan jalkeen toinen dyykki. Sain hupullisen viiden millin
lyhyen paallismarkkarin 1. dyykin puvun lisaksi ja homma
alkoi toimimaan! 

Naurettavan matala saitti, keskimaarin oltiin vain 2.8
metrissa, mutta hienoimpia dyykkeja koskaan! Aivan uskomaton
riutta, joka oli pohjastaan taynna reikia: suurimmista
pystyi helposti uimaan lapi. Paljon kaloja, pieni seepia,
pari mustaa ehka puoli metria kanttiinsa olevaa pistimellista
rauskua ja sellainen metrinen hopeanvarinen kyrmyniska, vahan
doradon nakoinen vehje. Sukellettiin kolmistaan skottimamma
Catrynin (hakellyttavan paljon Lorna Joycen nakoinen) ja 
Sveitsilais-Adrianan kanssa. Skottimamman okto alkoi 
vuotamaan reilusti 25 min kohdalla, noustiin pintaan ja
katsottiin, etta mamma paasi veneelle ja jatkettiin viela
toinen mokoma. Oli hyva lainamaski ja ostin samanlaisen.

Puku oli lammin ja mukava ja meininki muutenkin kuin ei
koskaan ennen. 2. dyykki oli niin hyvaa, etta menen taalla 
viela uudestaan.

Sukellus 68 / Rottnest Island / ? / Malibu Divers /
6.4m / 45 min / 18C

Hyvin paljon samanlainen dyykki kuin 66. Ehka vahan massiivisempia
muodostelmia ja vahemman pienia kanjoneita. Spottasin pari 
varikasta etanaa (nudibranch): poyristyttavia otuksia takaosassa
olevine ulokkeineen ja kirkkaine vareineen. 

Parina oli jo edelliselta sukellukselta tutta skottimamma. 
Parilla tuli ongelmia pysya pohjassa loppuvaiheessa ja
passasin ylimaaraisen painon hanelle: 1.2kg painoja oli
vyolla 7 ja liivin taskuissa 2, mutta olipahan pukuakin.

Kiva dyykki, mutta jotenkin alkaa kaipaamaan jo jotain vahan
isompaa, hianompaa ja jannittavampaa. 

Sukellus 69 / Rottnest Island / Henrietta / Malibu Divers /
5.2m / 41 min / 19C

Sama saitti kuin 67 ja mikas siina. Merenkaynti oli siina
maarin kovaa, etta paadyttiin samalle saitille, joka on
kylla hieno. Yhdessa swim-throughssa oli iso parvi 
kyynarvarren mittaisia hopeanvarisia kaloja ja pari pysty-
raidallista keltasavyista mukana: varmaan 50 kalaa. Uin
parven keskelle kellumaan ja nauttimaan Kokemuksesta.

Sama/samanlainen musta rausku tuli taas spotattua likimain
samassa paikassa. Luolat ja kanjonit tekivat yhta suuren
vaikutuksen kuin aiemminkin, jollei viela enempi.

Oppitunti numero yksi: lahde aina ensimmaisena veneesta,
jos tiedat mihin olet menossa. Edessa menevat nostavat
hotoa pohjasta ja huonontavat nakyvyytta. Oltiin ekoja,
mutta takaisin tullessa huomasi. Valta aloittelijoita.

150AUD eli n. 100e 2 dyykkia, sisalsi leivan lounaaksi.

Sukellus 70 / Great Barrier Reef / Flare Point / Mike Ball /
24.7m / 45 min / 26C

Eka dyykki Suurella Valliriutalla ja kyllahan se taas
henkea salpasi. Kalalajien ja korallien maara ja variloisto
oli kerrassaan valtaisa: olin unohtanut miten hyvaa dyykki
voi olla. 

Paljon kovaa ja pehmeaa korallia, 3 eri lajia Anemone/Klovni/
Nemokaloja pehmeissa koralleissaan. Osa niista oli mustia
valkoisin taplin. Vihrea sylinterinmuotoinen pehmea koralli,
jonka keskiosassa oli pyyntilonkeroita ja kaloja. Iso hummeri
kolossa piilossa, nakyi vain puolen metrin piiskat. Pieni
taskurapu pehmeassa korallissa ja poyristyttava sateenkaari-
naamainen wrasse. Iso keltainen lehtikala, jota pienempi kala
putsasi. 

Parina kokin apulainen, miehiston Susie: erinomainen spottaaja.

Sukellus 71 / Great Barrier Reef / Steve's Bommie / Mike Ball /
21.3m / 41 min / 26C

Meresta nouseva korallipilari (bommie), uskomaton saitti.
Pareina britti-Dan ja ameriikan-Peter. Iso kalaparvi (Big Eye
Travally), ehka 40-50 hopeanvarista alle puolimetrista 
kyrmya; satojen keltaisten pikkukalojen parvi. Yli metrinen 
ruskea valkopilkullinen cod. Uiiin hiljalleen ympari pilaria
pintaan. Paljon korallia ja nemoja, etenkin pilarin paalla
viidessa metrissa. 

Sukellus 72 / Great Barrier Reef / Steve's Bommie / Mike Ball /
21m / 50 min / 26C\

Toinen dyykki samassa saitissa, viela parempi. Kaksi pienta 
valkoista taskurapua vihreassa pehmeassa korallissa syomassa.
Poyristyttava Leafy Scorpionfish. Unicornfish-parvi. Varikkaita
etanoita, pipefish. Parina Susie.

Sukellus 73 / Great Barrier Reef / Clam Beds / Mike Ball /
12.5m / 45 min / 26C

Tusina parhaimmillaan puolitoistametrista jattisimpukkaa, joihin
Aku Ankka jai joskus jumiin sisalle. White Tip Reef Shark 
makaamassa pohjassa, kilpikonna, valkoinen pienehko rausku,
2 pienta barracudaa, mureena. Parina Las Vegasin 
"rakennusurakoitsija" Nick.

Tuli kylma.

Sukellus 74 / Great Barrier Reef / Clam Beds / Mike Ball /
13.1m / 36 min / 25C

Yodyykki Star Trekin Commander Rikerin nakoisen dyykkitoiminnan-
johtajan kanssa. Nukkuva iso kilppari, pari lionfishia, Pienia
rapuja, yksi iso keltainen nudibranch, Parina ameriikanaalio-
Tony.

Sukellus 75 / Great Barrier Reef / Pixie Wall / Mike Ball /
21m / 50 min / 25C

Aamudyykki Peterin ja Danin kanssa - hermo oli menna tyyppien
kohkaamiseen: teknisesti taitavia, mutta ampuivat molemmat
aivan omiin suuntiinsa. Loistava dyykki kuitenkin, vaikka
maski taas vuosikin. Pari white tippia, keltainen ja sininen
trumpetfish ja vihdoinkin seepia, jonka Peter tosin bongattuaan
karkoitti - vaihtoi natisti varia. 

Hieno 25m korkea pystysuora seina.

Sukellus 76 / Great Barrier Reef / Pixie Pinnacle / Mike Ball /
21.6m / 45 min / 26C

Parina Vegasin Nick ja laivan erinomainen kokki Adrian, joka 
kylla dyykkasi ja bongailikin hyvin. Taas pilari keskella merta.
Fire file shell: punainen simpukka, joka nayttaa silta kuin se
kipinoisi plasmapallon tapaan. Tosiasiassa se varisee ja 
houkuttelee saalista paikalle. Seepia, hammentava Ghost Pipefish,
paljon anemoneja, nudibrancheja ja lionfisheja.

Delfiiniparvi ui ohi, mutta en nahnyt niita kunnes pinnalla
ehka sadan metrin paassa. Piipityksen / vinkunan kuuli kylla.

Sukellus 77 / Great Barrier Reef / Pixie Pinnacle / Mike Ball /
16.7m / 56 min / 26C

9 yli metrisen barracudan parvi, jotka liikkuessaan pistivat
pikkukaloihin liiketta - paa-asiassa lilluivat tosin vain 
paikallaan. Ja lisaksi samat kuin edella: uskomaton dyykki.

Nick imaisi pullonsa tyhjaksi 15min nopeammin, joten saatoin
hanet pintaan ja jatkoin Jon ja Rickin kanssa.

Sukellus 78 / Great Barrier Reef / Challenger Bay / Mike Ball /
18.3m / 44 min / 26C

Uskomaton korallipuutarha. Kovaa korallia vaikka muille jakaa.
Rausku keskivedessa "lensi" ohi. Sama cod kuin aiemminkin 
paikkareilla. Parina taas Nick. 

Huppu vaivasi: maski vuosi kovasti. Parkkeerasin pohjaan, otin
maskin pois, regun pois ja tempaisin hupun yhdella kadella pois.
Kivutta meni, mutta aika typera temppu: jos huppu ei olisi 
irronnut suosiolla olisi regun saaminen suuhun voinut olla
aika hassakkaa. Jatkossa aina pinnalle tekemaan huoltotoimet.

Sukellus 79 / Great Barrier Reef / Challenger Bay / Mike Ball /
10.3m / 48 min / 25C

Yodyykki ryhmassa. Paras yodyykki koskaan: pari mureenaa 
lahti valojen ajamina liikkeelle, taskurapu ja muita pienia
rapuja, pieni ja iso lionfish. Ja kaikkien aikojen omituisin
otus, jolle edes seepia ei mahda mitaan: feather-mouth sea
cucumber. 3m pitka, kasivarren paksuinen valkomusta kaarme/
matomainen potko, joka pisteli etupaan tusinalla valkoisella
lonkerolla hiekkaa suuhunsa. Trippaava vehje.

Sukellus 80 / Great Barrier Reef / Lighthouse Bommie / Mike Ball /
21.6m / 52 min / 25C

Aamudyykki jalleen yhdella pilarilla. Pilarin vieressa olevalla
kummulla oli parimetrinen olive sea snake. Lionfisheja ja 
zebrafish. Pilarin ylaosasta nakyi lapi. Pilarin paalla pieni
kilppari nukkumassa, anemoneja ja nemoja. Hieno saitti, mutta
ylhaalla oli aika ahdasta ja kaoottista, vaikka sukeltajia oli
vain kymmenkunta kerrallaan. Pareina Jo ja Rick.

Sukellus 81 / Great Barrier Reef / Cod Hole / Mike Ball /
18m / 48 min / 27C

2 white tippia, toinen nukkumassa ja toinen uimassa. Potato 
Codeja ja muita Codeja puhdistusasemilla: pikkukala meni ison
kyrmyn suusta sisaan ja tuli kiduksista ulos! Paljon korallia,
kaunis saitti. Pareina Jo ja Rick.

Lokinpitointo loppuu.

Sukellus 82 / Great Barrier Reef / Cod Hole / Mike Ball /
18.9m / 57 min / 26C

Samantapainen dyykki kuin edella, nakyvyys oli ehka 40m.
Iso cod oli pienenpienen ravun puhdistettavana suu auki.
White tippeja.

Sukellus 83 / Great Barrier Reef / Archway / Mike Ball /
11.3m / 61 min / 26C

Vika dyykki purjehduksella. Hieno saitti: iso pilari -
paljon suurempi kuin aiemmat. Eli ei harmia muista 
sukeltajista. Paljon kanjoneita ja reikia korallissa.
Uudentyyppinen pikkuhai, joka oli yllattavan aktiivinen.

Hieno ulkoneva seina ja korallikruunu, jonka suojiin
hakeutui satoja pikkukaloja.

1100AUD eli n 700e koko reissu stand-byna nakoalahytissa.

Sukellus 84 / Yongala / Tropical Divers / 22.2m / 53 min 
/ 26C
Sukellus 85 / Yongala / Tropical Divers / 21.3m / 37 min 
/ 26C

SS Yongala on satametrinen matkustajalaiva, joka upposi
syklonissa noin 90 vuotta sitten. Hylky makaa kyljellaan
14-28m syvyydessa ja on ainoa keinotekoinen tai aito
riutta kymmenien kilometrien sateella. Paikalle paasy
Townsvillesta kesti 3.5 tuntia venella suuntaansa.

Virrasta ja huonohkosta nakyvyydesta (~10m) kenties 
parhaat dyykit koskaan: kalojen ja kalalajien maara oli
aivan uskomaton, paljon merikaarmeita (3 havaintoa), 
kilpikonnia, rauskuja etc. 

Yksi kilpikonna antoi palttua ohjesaannolle, ettei 
hylkyyn saa koskea: kilppari pisteli korallinjuurta
poskeensa siihen malliin, etta on ihme, etta hylky
ylipaansa on saastynyt. Isoja codeja ja jattimaisia
hopenavalkoisia lehtikaloja. Muutenkin isoja kaloja
oli liikkeella paljon. Pikkukalaparvet etaantyivat
hylysta ilmeisesti syomaan hotoa ja kun yksi niista
hairiintyi ymparilla uivista isommista kaloista koko
parvi ampui yhtena miehena hylkyyn turvaan - kaloja
oli niin paljon, etta parvet nayttivat sykkivan sisaan
ja ulos hylysta. 

Parina britti-Chris, joka sai hyvaa videokuvaa syovasta
kilpparista (ja minusta): taytyy toivoa, etta kaveri
lahettaa linkit tanne. Toka dyykki jai lyhyeksi deco-
ajan tultua tayteen (SI oli vain 50min).

Kannatti kayda.

Sukellus 86 / Poor Knights Islands / Archway / 
Dive! Tutukaka / 18.6m / 45 min / 15C

Ekat dyykit NZ:ssa. Jalleen kerran yhdessa maailman
top-10 saitissa - mita tulee Jacques Cousteaun lausumaan.

Enivei: puolen tunnin bussimatkan ja 1.5 tunnin botski-
matkan jalkeen saavuttiin ylivoimaisesti kaunempaan
dyykkisaittiin koskaan - ainakin pinnan paalta 
katsottuna. Uskomattomia kaaria, pilareita ja pystysuoria
seinia; lupasi hyvaa! Kaksiosainen 7mm markkari paalle
ja 15C veteen - tuntui tappokylmalta. 

Parina oli Israelin Dof(sp?) ja saitti ehka 40m pitka
kaari saaren toiselle puolelle. Alku oli lehvastoa,
vahan kuten Perthissa. Lehvaston alla oli piilossa 
skorpionikaloja (ei lionfish vaan todellakin scorpionfish)
ja nudibrancheja. Kaloja oli jonkin verran, muttei 
mitenkaan mainittavasti. Kaaren alle mennessa alkoi
valo vahenemaan ja samaten seinaman pintakasvillisuus/
-elaimisto hiipumaan. 

Seinamassa oli ulkonevia koralli tms. -juttuja, joista
yhden paalla makasi keltaoranssi pienehko mureena. 
Seinaman kolossa nahtiin aivan helvetinmoinen lobsteri 
- oli viela kohteliaasti valinnut niin ison kolon, etta
koko otus oli nakoisalla. Piti olla aivan helvetisti
rauskuja, muttei nahty yhtaan. Hieno saitti: oli hienoa
sukeltaa ikaankuin luolassa, mutta siten, ettei ollut
kattoa paan paalla.

Sukellus 87 / Poor Knights Islands / Hope Point / 
Dive! Tutukaka / 14.6m / 45 min / 15C

Parin tunnin pintaintervallin jalkeen toinen sukellus.
Pienehkon lahdelman suulla oli 4-5m valli ja lahden
pohjassa oli syvempaa 11-12m. Lahden pohjukka syveni
luolaksi ja luolan sisakatossa oli pienia ilmataskuja:
suurimmat muutaman kymmenen senttia korkeita. 
Syvyysmittari naytti neljaa metria vaikka oli paa 
pinnalla! Israelin sotilas oli aika gung-ho ja ampui
menemaan luolassa edestakaisin suunilleen pullo kipinaa
katosta iskien: kaverin kelluvuudenhallinta oli niin ja
nain ja lisaksi kaveri oli kovasti alipainoinen 
toisellakin dyykilla. Yhden pienemman ilmataskun 
vieressa oli pimea tasanne, jossa oli suurehko hummeri:
nakyi vain tuntosarvet.

Lahdelmasta ulkona oli aivan helvetisti erilaisia 
meduusoja - ei-pistavia kuulemma. Lisaksi pari
mureenaa koloissa ja hassuja nudibrancheja.

Huomenna uudestaan!

Sukellus 88 / Poor Knights Islands / Barren Arch / 
Dive! Tutukaka / 20.7m / 47 min / 15C

Mennessa nahtiin veneesta neljan(?) Brydesin valaan 
parvi, enpa ollut koskaan aiemmin nahnyt yli 
kymmentonnista otusta.

Saitti oli lahdessa saarten itapuolella; lahdessa 
oli kaari, kuinkas muuten ja parina taas joku 
israelilainen tyyppi, jolla oli 300 sukellusta
takana. Sanoin kaverille, etta mene tsekkaamaan
kelluvuus, koska minulle tulee kylma, mutta eihan
kaveri liikahtanutkaan ennenkun olin vedessa. Uitiin
kaarelle ja kaveri yritti sukeltaa eika paassyt
alas, perkele. Noh, takaisin veneelle hakemaan
pari kiloa painoa lisaa ja uusi yritys jo aivan
jaassa. 

Kaaren pohjalla oli vitivalkoinen skorpionikala: 
kala vaihtaa varia alustan mukaan, mutta pimeys 
hamaa sita ja piruparka menee aivan kalpeaksi -
toudella omituista nahda vihaisen nakoinen kyrmy
hamarassa taysin valkoisena. 

Israeliitti loysi hummerin ja mina aika viilean
Jason's Nudibranchin, jolla oli piikkeja/keuhkoja
pitkin selkaa: se varastoi syomansa polttolonkerot
selkaansa pahisten varalle. Kierrettiin kaari 
takaisin lahteen; ulkopuolella nakyvyys putosi 
vajaasta paristakympista ehka kymmeneen metriin.

Takaisin lahdessa kaytiin tsekkaamassa ehka 30m
syva luola, joka ulottui pintaan asti siten, ettei
siis ollut kattoa paan paalla. Luolassa oli pilkko-
pimeaa ja jo vahan jannitti. Takaisin luolasta tulo
oli uskomattoman kaunis kun nakyi sinista usvaa ja 
kalojen varjokuvia valoa vasten.

Sukellus 89 / Poor Knights Islands / Blue Mao Mao Arch / 
Dive! Tutukaka / 15.5m / 53 min / 15C

Yksi parhaista dyykeista koskaan! (Internet paja menee
kiinni viidessa minuutissa ja ei ehdi kertoa kaikkea)

Nahtiinn kuitenkin pirun iso pitkahantainen rausku,
ehka 1.5m levea ja 2.5m pitka. Taas kaari, minka 
pohjalla oli swim through kiven ali. Toisella puolella
oli mureena. Mentiin eteenpain ja nahtiin pari rauskua
pohjassa lisaa, sitten taas pari ja nelja lisaa hiekkaan
hautautuneena: vain aariviivat ja pyrsto nakyivat!

Eksyttiin totaalisesti ja tultiin avomerella tuulen 
puolella pintaan! Ihmeteltiin missakohan vene on ja 
lahdettiin aaltojen mukana salmeen. Parin sadan metrin
pintauinnin jalkeen oltiin takaisin veneella. Kannatti
eksya, silla seina, jota seurattiin oli kauneimpia ja
varikkaimpia koskaan.

Niin hyvaa, etta tulen uudestaan kunhan kayn ensin
NZ:n pohjoiskarjessa.

Sukellus 90 / Poor Knights Islands / Cream Gardens / 
Dive! Tutukaka / 23.7m / 35 min / 14C

Flunssaa pukkasi ja oli tullut juopoteltua pari paivaa
ennen dyykkia. En silti peruuttanut, koska halusin niin
menna viela kerran ja tietenkin Jumala Rankaisi: Satoi
koko paivan, oli kylma, vesi oli kylmaa ja avoveneella
liikkella. 

Pareina olivat joku sukellusputkan hollantilainen 
harjoittelija Vincent ja kokenut tyyppi nimelta Brad.
Sukellus alkoi ihan hyvin. Saitti oli kympista viiteen-
kymppiin ulottuva seina. Saitti oli Tyynenmeren 
puolella ja vesi viela kylmempaa. Kymmenen minuutin
kohdalla alkoi parissakympissa huimaamaan kovasti ja 
ihmettelin, etta mitas nyt. Vahan aikaa huilasin ja olo
tuntui taas paremmalta. Tata ennen oli juuri nahty 
kolme Bronze Whaler-haita, jotka lahtivat alta pois
karkuun. 

Muuten dyykki oli sita samaa: Mureenoita, skorpioni-
kaloja... Nahtiin myos hummeri, jonka kuori oli keskelta
halki, lihat syoty, mutta muuten ehja. Tulin pois
puolen tunnin jalkeen, kun tuli kylma.

Seuraava sukellus meni taysin pieleen: saitti oli 
maailman suurin meriluola tjsp. mutta kolmen minuutin
kohdalla 17-metrissa alkoi huimaamaan taas ja paatin
keskeyttaa. Opinpahan ainakin, ettei vahaakaan sairaana
kannata yrittaa sukeltaa.

185NZD eli n. 100e kaksi dyykkia.

Sukellus 91 / Moorea / Lemon Shark Valley / Moorea Fun 
Dive / 21m / 46 min / 27C

Aaah, lamminta vetta, korallia, haikaloja...

Moorea Fun Dive olikin hassu hyvantuulen putka, jossa
englantia puhutaan vaihtelevasti ja sertifikaattia
ei naemma tarvittu. Avoveneella ajettiin niin perkeleen
lujaa 5min vastatuuleen laguunissa paikallisen lahden
suulle, mista oli vayla riutan ulkopuolelle. Parkkeerattiin
siihen ja lahdettiin ranskalaisen rantakervisen johdolla
ryhmassa sukeltamaan yli metrisessa aallokossa. 

Minuutin kohdalla vastaan tuli Remora (haikalojen hengaaja,
jolla on otsassa imukuppi), joten ajattelin, etta kohta
varmaan tulee haita vastaan. Pari minuuttia myohemmin
yli kaksimetrinen Lemon Shark ajoi oikealta ohi. Vahan
myohemmin viela isompi tuli vastaan - remora kyydissa.
Haita syotetaan Tahitilla aika lailla, joten hait tulevat
nalkaiseksi nahdessaan sukeltajia. Black Tip Reefsharkeja oli
joka puolella - safety stopin aikana laskin 7. Joka 
suunnassa oli aina hai!

Sukellus 92 / Moorea / Taotoi / Moorea Fun Dive / 17.3m / 
49 min / 27C

Toinen dyykki tunnin SI:n jalkeen. Nakyvyys oli viela 
parempi kuin 1. kerralla; ehka 40m.

Paljon kovaa korallia pohjassa. Black Tippeja, pari pienta
kilpparia ja iiiso mureena. Akvaario-osasto oli 
samankaltaista kuin GBR:lla Ausseissa, mutta kuitenkin
erilaista trumpet fishit ja isot triggerfishit olivat
tarjolla uusissa vareissa. Oli siella kylla Titan 
Triggerfishejakin. Hyva dyykki.

10000CPF eli n. 83e kaksi dyykkia.

Sukellus 93 / Paasiaissaari / Mahu(?) / Mike Rapu(!) / 23.7m / 
44 min / 21C

Operaattoreita saarella on kaksi: Mike Rapu ja Orca. 
Rapu vaikutti nimensa puolesta niin asialliselta, etta
tappajavalas jai nuolemaan nappejaan. Operaattorilla
otetaan hommat aika rennosti, mutta plussaa olivat 
erinomaiset varusteet (hyva, ehja ja uusi 5mm puku, 
hyva irtohuppu, uusi ja ehja BCD monella poistoventtiililla).
Parina instructor-Juan, ei muita sukeltajia.

Saitti oli heti sataman ulkopuolella. Pohja hiekkaa ja
verraten paljon kovaa korallia ja korallimuodostelmia.
Loistava ehka 30-40m nakyvyys. Paljon trumpetfisheja:
tavallisia, keltaisia ja mustia. Pari reilua puolimetrista
hopeanvarista kyrmya seurasivat meita koko dyykin. Kohokohta
oli pienenpieni specled moray, joka oli pikku kolossa 
isompien sukulaistensa tapaan - saikympi oli kylla.

Olivat upottaneet hiljattain yhden Paasiaissaari-patsaan
veteen, jota sitten ihmeteltiin - pisti vahan hymyilyttamaan.
Kalalajisto oli jalleen hieman uutta ja hieman vanhaa:
Verraten paljon varikkaita parrotfish-johdannaisia ja
wrasseja.

40USD eli 30e dyykki.

Sukellus 94 / Paasiaissaari / ? Sataman lahella / Mike Rapu 
/ 20.5m / 43 min / 21C

Mukana oli talla kertaa joku Alabamanelava, joka puhui
ihmeen hyvaa espanjaa ameriikkalaiseksi, muuten sama
setti aika lahella edellista saittia. 

Edelleen Juan pyyhki menemaan sellaista vauhtia, etta
hirvitti, mutta talla kertaa meita oli kaksi, joten
kaverin oli odotettava. Sukellettiin alaspain viettavaa
rinnetta, jonka vasemmalla puolella oli suuria koralli-
muodostelmia ja seinama. Bongasin pari pienta mureenaa
taas ja aloin ihmettelemaan, etta voiko se sittenkin 
olla eri laji, mika tuntuu toudella kummalta: kaapio-
mureena. Noh, bongattiin kylla isompikin. 

Vahemman kaloja, mutta oli kiinnostavaa huomata, etta
kova koralli ei juurikaan vahentynyt 15m jalkeen vaan
korallin maara ja tavara pohjassa naytti likimain 
samalta kympissa ja neljassa kympissa - lieneeko
hyva nakyvyys syyna? Enivei, no deco ajan nayttaessa
kahta minuuttia kolmessa kympissa paatin jattaa 
tyypit alemmaksi ja nousin pikkuhiljaa pariin kymppiin:
naytin Juanille kylla kompuutteria. Noh, gubbe veti
itsensa tyylipuhtaasti decoille ja sitten vietettiinkin
kahdeksan minuuttia safety stopissa. Ei siina mitaan,
kunnon safety stoppi aina nivelkutinan voittaa

Sukellus 95 / Paasiaissaari / ? Lahella motuja satamasta
pohjoiseen / Mike Rapu / 28m / 37 min / 21C

Kannatti jatkaa dyykkaamista sitkeasti, silla lopussa
kiitos seisoi. Mentiin yllattaen satamasta ulos ja
ajettiin aika pitkaan pohjoiseen ohi muutaman pikku
saaren (motun). Saitti alkoi laaskeutumisella pilarin/
kukkulan paalle ja sitten seinaa pitkin alas pariin-
kymppiin. Seinama vasemmalla puolella uitiin, kunnes
kalliossa oli hieno swim-through. Oli jannaa uida katto
paan paalla 26 metrissa ja hienot nakymat. Kierrettiin
vahan ja tultiin toiselle vastaavalle, ehka vahan
pitemmalle swim-throughlle. Kummastutti, etta nuo
kolot eivat nayttaneet aaltojen muodostamilta, kuten
Perthissa tai NZ:ssa, vaan pikemminkin silta kuin
olisi ladottu toudella isoja kivia aukon paalle.

Trumpet-fisheja oli taas paljon ja joka lahtoon -
myos isoimmat mita olen koskaan nahnyt, varmasti
metrisia. Loppudyykki kierrettiin aloituskukkulaa,
kunnes tultiin sen paalle ja pois. Saa oli vihdoin
aurinkoinen ja lammin, joten pinnan paallakin oli
mukavaa.

Reissun dyykkiosuus paattyi tahan.

Sukellus 96 / Ilha Grande / ? Isompi saari kahdesta 
samannimisesta pikkusaaresta / ? / 11.3m / 45min / 21C
 
Teron kanssa mentiin sitten karnevaalien alla Rion
lahelle Ilha Grandeen ja sukeltaahan siella piti.

Taysin paskat vuokrakamat paalle eika ollut edes 
omia rapyloita mukana. Nakyvyys oli pebasta, luultavasti
alle 10m ja pohjassa vesi oli jaatavan kylmaa 3mm
pitkassa markkarissa. Alkuun sita ihmetteli, etta
mita vittua taalla oikein pitaisi tehda ja kun 
viela Terokin kysyi kelloa 16min kohdalla niin 
tuli olo, etta pintaan und schnell. 

Noh, noustiin viiteen metriin niin vesi lampeni
ainakin viidella asteella: harppauskerros oli
selvasti nakyvissa vedessa; kun pisti jalan 
tai kaden kerroksen alapuolelle niin tuntui 
kuin se olisi jaavesiamparissa ja ylapuolelle
noustessa tuntui kuin olisi kussut markkariin.

Lisaksi ylapuolella oli varikkaita pikkukaloja:
kelta-valko-musta-pitkittaisraitaisia kavereita
ja isoja ruskeita lehtikalatyyppisia ratkaisuja.
Kelluttiin siina ja katseltiin menoa - oli viela
vahan surgea joten naki kaiken kahdesti.

Loysin korallinkolosta myos korkeintaan sentin
mittaisen kelta-valko-mustan kalan poikasen ja
sellaisen heinasirkka-tyyppisen pohjakalan, joka
ampuu 30cm Nopeasti kun sormi tulee lahelle.

Sukellus 97 / Ilha Grande / ? Pienempi saari kahdesta 
samannimisesta pikkusaaresta / ? / 12.2m / 42min / 22C

Lahdettiin sukeltamaan saarta ympari ja oli 
valittomasti helvetin kylma. Onneksi bongasin
ison taskuravun kiven alta 7 minuutin kohdalla,
jolloin tuli heti parempi fiilis. Lisaksi 
bongasin sellaisen keltaisen hamahakkiravun,
jolla oli kymmensenttiset tikkujalat ja pieni
ruumis ja sakset. 

Nakyvyys vain heikkeni pystysuoran seinan jalkeen
ja kun seina katosi niin ei viitsinyt menna 
enaa valilla ylos lammittelemaan. Jatettiin
muu porukka Teron kanssa 40min kohdalla ja
tultiin pintaan.

Huonoimmat dyykit Suomen jalkeen. Eipa tosin
ollut kallista: 50e/2 dyykkia.

Sukellus 98 / Salvador / Blackadder / Bahia Scuba /
9.4m / 44min / 28C

Loysin netista operaattorin ja soitin ja reissu
jarjestyi. LAksin ilman odotuksia, koska en ollut
kuullut Salvadorista dyykkipaikkana mitaan; 
pikemminkin odotin pahinta, koska dyykit olivat
tapahtuva suuren kaupungin edustalla.

Dyykki oli kuitenkin hyvaa. Blackadder on joku
ikivanha norjalainen kuunari, joka upposi 
lahden pohjukkaan sadan metrin paahan rannasta.
Likimain taysin hajonnuthan se oli, mutta elamaa
piisasi yllattavan paljon. Oli hamahakkirapuja
vaikka kuinka - ne tuntuvat olevan brasiliassa
peruskamaa. Lisaksi bongasin taskuravun kiven-
kolossa, jonkun pitka- mutta pienisaksisen ravun
kolossa. Ennennakemattomia bongauksia olivat 
batfish, iso sellainen: aluksi katsoin etta 
onkohan tama nyt rapu vai kala vai mika, mutta
tokalla dyykilla sekin selvisi. Sokerina pohjalla
bongasimme oranssin merihevosen! Roskaa ja paskaa
oli paljon ja nakyvyys ehka 6m.

Oli pirun kivaa dyykata taas lampimassa, vesi 28
ja ilma 32. Ammattitaitoinen operaattori ja 
hyva meininki; parena joku natiivi ja instructor-
trainee. 165R$/2dyykkia eli noin 50e.

Sukellus 99 / Salvador / Sataman aallonmurtaja / 
Bahia Scuba / 8.8m / 37min / 28C

Ennakkoon olisin ajatellut, etta on aivan turha
lahtea dyykkaamaan jotain sataman aallonmurtajaa,
mutta onneksi olin vaarassa. Kivenkoloissa elaa
paljon rapuja; niin paljon, etten ole moista
paivanvalossa ennen nahnyt.

Lisaksi bongasin lisaa batfisheja ja hiffasin
lopulta, etta mika moinen kummajainen on kun
ahdistin yhden liikkeelle. Lainarapylat alkoivat
jerkkeroimaan jalkoja (heitin buutsit helvettiin
Paasiaissaarella) ja jalkojen varominen aiheutti
pirullisia suonenvetoja. Taistelin kuitenkin
urheasti dyykin loppuun.


Sukellus 100 / Salvador / Blackadder / Sea View /
9.7m / 41min / 27C

Pakko oli viela lahtea kerran, kun piti saada
sata tayteen ja kun tiesi, etta hyvaa dyykkia
ei ole odotettavissa ainakaan puoleen vuoteen.

Soittelin kaikki Salvadorin operaattorit lapi, 
kunnes Sea View tarppasi - kukaan muu ei viitsinyt
vieda yksinaista sukeltajaa. Kavin Sea Viewn
aika kalyisessa toimistossa, missa minut 
vastaanotti muuan Julio Cesar - ehka 150kg
julmetun iso mies. Leppoisa hikoileva laski.

Sovittiin treffit seuraavalle paivalle jonnekin
syrjamarinaan, minne paukkasin taksilla. Julio
oli paikalla, mutta piti odottaa sateen taukoamista
ja sita kaantyyko tuuli. Vene oli aivan 
uskomattoman paska avoruuhi ja ihmettelin, etta
mitakohan tasta tulee.

Puskettiin viitta solmua tunti, kunnes paadyttiin
Blackadderille: kuulemma keli ei antanut myoten
menna muualla. Noh, englantia puhumattoman
DM:n kanssa veteen ja uudestaan samaan hylkyyn.

Eipa siina mitaan: nahtiin oikeastaan samat kuin
edellisella dyykilla miinus merihevonen plus
pari pienta kampelaa, joilla oli niin hyva
suojavari, etta ihmettelin miten gubbe ne 
ylipaansa pystyi bongaamaan. Nahtiin myos
batfish, joka kaveli evillaan merenpohjassa:
on muuten yksi omituisimpia otuksia koskaan.

Sukellus 101 / Salvador / Toinen hylky Blackadderin
vieressa / Sea View / 7.9m / 33min / 27C

Saa oli sateinen, joten oli kylma jo ekaan dyykkiin
lahtiessa. Toka oli viela kylmempi (huomioikaa
poispilattu kaveri: vesi 27 ja ilma 26 ja kylma on!).

Tama hylky oli pienempi ja ehjempi ja seisoi 
matalahkossa vedessa pystyssa. Kierrettiin hylkya
ja mukaan tuli myos itse Herra Iso. Aprikoin, etta
johtuneekohan se, etta superlaskit eivat kayta 
markkaria siita, ettei niille tule kylma vai 
siita, ettei sopivia pukuja ole. 

Enivei, bongattiin valkopainen pieni mureena
kolossaan. Kolon vieressa oli toinen kolo,
jonka edustalla oli isoja ravunsaksia ja
ravunkuorta pirstaleina vaikka kuinka. Ihmettelin,
etta pystyyko pieni mureena moiseen vai onko
kolossa jotain Pahempaa. En kuitenkaan yrittanyt
ottaa selvaa. Kierrettiin hylky pari kertaa,
nakyvyys oli ehka 5m ja kyllastyin hommaan ja
sanoin, etta on kylma - mennaan pois.

Pois uidessa bongasin hiekkapohjassa jotain
kummaa ja menin katsomaan: mustekalan perkele
ja isokin viela! 101 dyykkia piti vetaa, ennen 
kun mustekalan bongasin. Tartuin dyykkikaveria 
rapylasta (Iso oli jo lahtenyt) ja osoitin 
pohjaa. Vahan aikaa piti kohdistella, ennen kun 
mustekala loytyi uudestaan. Kaveri oli yhta 
innoissaan kuin minakin ja aloimme ahdistella 
otusta tavoitteena saada se tuuttaamaan mustetta. 
Vehje oli pohjan varinen, mutta kun kaden pisti 
lahelle se vilkautti itsensa hetkeksi 
kokovalkoiseksi. Samoin kun se lahti lonkerot 
ojossa spurttiin niin se veti kokovalkoiseksi. 
Sitten taas pohjaan ja hiekanvariseksi. Kaveri 
oli joko suivaantunut tai peloissaan, mutta 
porhisteli mahdollisimman isona, mielestani 
piikikkaan nakoisena ja sykki hiekan varin ja
valkoisen valilla ehka kolmen hertsin taajudella.

Lopulta jatimme otuksen rauhaan ja menimme pois.
Uuden suosikkiotuksen nimi on ehdottomasti 
mustekala.
1
Hosted by www.Geocities.ws