CEDRIC JAY



Kuvat flanelli, kiitoksia!

Virallinen nimi - Cedric Jay
Lempinimi - Junnu
Rekisterinumero - VH-0000
Rotu - Shetlanninponi
Säkäkorkeus - 96 cm
Koulutustaso - Ravuri
Syntynyt - 10.1.2007, 1 v.
Painottunut - Raveihin

Kasvattaja - Blue Jay Trotters
Omistaja - Mintzu
Kotitalli - RT Neliapila
Hoitaja - Ei oteta vielä.


Cedric Jay eli Junnu on hieman komentelevainen, "pomo"-tyyppiä. Tämä pätee kuitenkin vain hevosiin ja poneihin, sillä ihmistä kohtaan Junnu on ehdottoman kunnioittava. Kiltteydeksi sitä ei välttämättä voi sanoa, sillä Junnu on nimenomaan oppinut kunnioittamaan ihmisiä hyvän varsa-aikakohtelun takia, tosin mukavan ja reilun ihmisen seurassa Junnu rentoutuu ja ryhtyy tutustumaan ihmiseen. Upeat juoksulahjansa Junnu on perinyt isältään, molemmat ovat todella varmoja juoksijoita.


Hoitaessa Junnu on rauhallisesti, usein iloisena korvat hörössä ottamassa ihmisisen vastaan. Jos ihminen käyttäytyy Junnua kohtaan reilusti, tulee heistä takuuvarmasti kavereita. Liian päällekäyvän tai epäkohteliaan ihmisen seurassa Junnu käyttäytyy kyllä kiltisti ja on paikoillaan, mutta ei mitään sen enempää. Junnu ei käyttäydy epäystävällisesti mutta ei myöskään koita tehdä tuttavuutta. Muuten Junnu on hoidettaessa kuin unelma. Kyllä siitä tempperamenttiakin löytyy, ei Junnu mikään pullaponikilttisuloinenihmeponi ole. Se saattaa esimerkiksi huonona päivänä luimia ja kopautella maata suutuspäissään. Välillä Junnu käyttäytyy kuin pahainen murrosikäinen, jolle on juuri puhjennut iso, punainen finni nenänpäähän. Sen kyllä huomaa kertomattakin.


Muiden hevosten seurassa Junnu pomottelee minkä ehtii. Se on vielä suhteellisen nuori, joten muut ponit antavat sen leikkiä johtajaa. Kukaan niistä ei oikein ota Junnua vakavasti, mutta ehkä ajan kuluessa kaikki tottuvat Junnun pomotteluun ja antavat sen toimia pomona vastedeskin.


Junnu on ravatessa aika kärsimätön eikä se aina jaksaisi odottaa loppuhuipennusta eli viimeistä kiriä. Se ei myöskään juurikaan viihdy perusharjoituksissa radalla, minkä takia sitä lenkitetään usein maastossa. Alkuverryttelyn aikana se jaksaa katsella ja ihmetellä ties mitä kummallista, mutta kun päästään tositoimiin, ei sellaisiin pikkuseikkoihin jaksa kiinnitää huomioita. Se juoksee suurella intohimolla, koettaen aina olla mahdollisuuksien mukaan ensimmäinen - ohittamaan on päästävä. Jos sitä raveissa koettaa kovastikin rauhoitella ja pitää joukon keskivaiheilla, se saattaa turhautua ja jopa nostaa laukan. Paras taktiikka on siis pitää Junnu kärjen tuntumassa ja antaa sen juosta höyryt pihalle. Ponimatkat ovat kuitenkin niin lyhyitä, että Junnu jaksaa helposti juosta ne kokonaan ja yltää vielä loppukiriinkin. Ensimmäiseksi sitä ei kuitenkaan tarvitse päästää, sillä silloin vauhti hiipuu, koska ei ole ketään ohitettavaa. Loppusuoralla Junnu kuitenkin tuntee meiningin ja koettaa yleisön kannustaessa olla ensimmäinen.