 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
| miten t�m� kaikki alkoi... |
|
|
|
Nimeni on Marjukka Nurmi-Rintala ja perheeseeni kuuluu my�s mieheni Seppo ja poikamme Miro.
Olen harrastanut saksanpaimenkoiria aina vuodesta 1984, jolloin ostin ensimm�isen spk:n Roin. Kasvatusura l�hti k�yntiin huomattavasti my�hemmin vuonna 1994, jolloin Jatta tuli taloon. Jatta ei osoittautunut jalostuskoiraksi synnytysvaikeuksien vuoksi, joten k�ytimme Jattaa jalostukseen vain kerran.
Ensimm�inen sakemannipentue, yksi ainoa pentu keisarinleikkauksella, syntyi vuonna 1996. Kelpiet ja serrat tulivat mukaan kuvioihin v. 1997; ensimm�inen kelpiepentue syntyi v. 2000 ja ensimm�inen oma serrapentue vasta v. 2002, joskin sijoitus- ja osaomistuspentueista ensimm�inen syntyi 2000.
Olen suorittanut sek� kasvattajan perus- ett� jatkokurssin, keh�sihteerikurssin, koulutusohjaajakurssit ja koetoimitsijakurssin. Toimin aktiivisesti H�rm�n kennelkerhossa (johtokunnassa vuodesta 1995 - ) ja Suomen Serrat- yhdistyksessa (yhdistyksen puheenjohtajana 2005-2006, jalostustoimikunnan j�senen� 2005- ja jalostustoimikunnan puheenjohtajana 2007- ) Minut on palkittu Etel�-Pohjanmaan kennelpiirin pronssisella ansiomerkilla 2007.
Tavoitteenani on kasvattaa kaikissa roduissa terveit�, monipuolisia koiria, joilla voi harrastaa niin k�ytt�- kuin n�yttelypuoltakin. Kaikissa roduissa t�rkeint� on terveys ja luonne, joskin koira saa olla kauniskin. My�s geenipohjaa pyrimme pit�m��n leve�n� kaikissa roduissa. |
|
|
 |
|
|
T�st� kai t�m�n voi sanoa alkaneen! Vasemmalla min� �itini syliss� n. 5 kk ik�isen�, oikealla is�ni edess��n karhukorpelainen narttu Sinku. Vuosi on 1970.
oikealla, muutamaa vuotta (1972) my�hemmin Australiassa, mieheni Seppo ja k��pi�villakoira Bell |
|
|
|
 |
|
|
|
|
 |
|
|
|
|
|
|
My�s meid�n Miro poikamme (s.9/04) seuraa vanhempiensa jalanj�lki� ja kasvaa koirien parissa leikkien |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
 |
|
|
Jalostusperiaatteista:
Hyv� jalostuskoira on terve, sill� on A-C-lonkat ja 0-1 kyynerp��t rodusta riippumatta. Se on vapaa my�s muista perinn�llisist� sairauksista, joita rodulla mahdollisesti esiintyy. Sill� ei ole allergioita tai muitakaan sairauksia. Sen fyysinen kunto on hyv� ik��n katsomatta, se on lihaksikas ja liikkuu mielell��n. Se on periytt�nyt j�lkel�isilleen toivottavia ominaisuuksia. Se on osoittanut koulutettavuutensa ja hyv�hermoisuutensa, joko tuloksilla tai sen koulutettavuus on muuten todettavissa. Se tulee normaalitilanteessa toimeen aikuisten ja lasten kanssa. Se k�ytt�ytyy luontevasti my�s vieraissa paikoissa, vieraiden ihmisten seurassa eik� stressaa turhista. Ulkon��lt��n se on rodunomainen, mutta ei v�ltt�m�tt� n�yttelyt�hti.
Hyv� jalostusnarttu antaa astua itsens� normaalisti, synnytt�� ilman suurempia apuja, hoitaa pentunsa hyvin ja k�ytt�ytyy niiden seurassa luontevasti. Se k�ytt�ytyy my�s pennunkatsojia kohtaan varmasti ja yst�v�llisesti ja samalla opettaa omalta osaltaan t�t� k�yt�st� pennuilleen. Hyv� jalostusuros astuu itse. Keinosiemennys on perusteltua vain tuonti- tai pakestespermalla, ei sen vuoksi ettei uros uskalla tai osaa astua.
Jokainen meill� syntyv� pentue on tarkan harkinnan tulos. Vanhempien valinnassa kiinnit�n ensimm�iseksi huomiota vanhempien terveyteen, luonteeseen ja sukutaulujen yhteensopivuuteen. Riskikoiria ei kannata kerrata ja jokaisella koiralla n�it� riskej� suvussa on, rotuun katsomatta. Vanhempien tulee olla terveit�, hyv�hermoisia, rodunomaisia ja varmak�yt�ksisi� sek� korjata toistensa puutteita.
Sukusiitos voi joissakin tapauksissa olla perusteltua, eik� ulkosiitos ole autuaaksi tekev� asia. Molempia tarvitaan, jotta toivottavat ominaisuudet s�ilyv�t rodussa. Haetut ominaisuudet n�kyv�t usein vasta vuosikymmenten p��st�, mit��n ei saavuteta parissa sukupolvessa. Jos sinua kiinnostaa jonkin yksitt�isen yhdistelm�n jalostussuunnitelma, niin voit ottaa yhteytt�. Kerron mielell�ni lis��.
Jokainen meill� syntyv� pentu on luovutettaessa v�hint��n kolmeen kertaan madotettu, rekister�ity, el�inl��k�rin tarkistama ja tunnistusmerkitty. Pennut syntyv�t sis�ll� talossa ja saavat paljon huomiota ja virikkeit� ennen luovutusik��, suuri kiitos t�st� kenneltyt�ille ja -pojille :) Jokaiselle pennulle kuuluu my�s lonkka- ja kyynerkuvaus pentuetapaamisen merkeiss� n. 1.5-2 vuotiaana, jotta saisin yhdistelm�n terveydest� mahdollisimman laajaa ja puolueetonta tietoa. My�s tieto pentujen muusta terveydest� on kullanarvoista. Toivon ett� pennunomistajat pit�isiv�t yhteytt� my�s my�hemmin, joskaan en vaadi sit�. Kuulen aina mielell�ni kasvattieni kuulumisia ja otan vastaan valokuvia. On ihana n�hd� miten pennut kehittyv�t aikuisiksi. N�yttelyiss� ja kokeissa sek� niihin valmistautumisessa autan niin paljon kuin mahdollista ja kannustankin niihin osallistumaan.
T�rkeint� on kuitenkin ett� koiralla on rakastava koti, jossa se saa el�� normaaliel�m��. |
|
|
|
 |
|