Englannin hallitsija Yrj� (George) I jakelee kaapparikirjoja kuin viimeist� p�iv��. N�in h�n kannustaa ep�virallista laivastoaan ry�st�m��n Espanjalaisia kauppalaivoja, jotka tuovat huomattavia m��ri� alkuasukkailta ry�stetty� hopeaa L�nsi-Intiasta (nyk. Amerikka) Espanjan kuninkaan Filip V:nen kuninkaallisiin aarrekammioihin. Maat eiv�t kuitenkaan ole en�� kolmeen vuoteen olleet virallisesti sodassa kesken��n
Uuden mantereen satamat vaihtelevat omistajia Englannin ja Espanjan kaapaten niit� vuorotellen toisiltaan. Osa satamista oli lis�ksi merirosvojen hallussa.Port Antonion kaltaisissa vapaasatamissa vierailevat kuitenkin kaikenlaiset laivat lipusta ja miehist�n kielest� riippumatta, kuullakseen tuoreimmat uutiset parin kuukauden takaisista meritaisteluista ja muista t�rkeist� tapahtumista. Vapaasatamat eiv�t kuninkaita kumartele, eiv�tk� suosi saati k��nnyt� ket��n maksukykyist� kulkijaa.
Jo kauan ovat Espanjalaiset verottaneet atsteekkien rikkaita kaupunkeja muskettiensa voimalla, ja lastanneet laivoihinsa kasap�in aarteita � p��asiassa hopeaa mutta toki kiiltelev�� kultaakin.
L�hes kaikki etel�isen L�nsi-Intian (Etel�-Amerikan) satamat ovat Espanjan hallussa, ja melkein kaikki Englantilaiset kaapparit vaanivat juuri niist� l�htevien reittien varrella t�p�t�ysi� Espanjalaisia kultalaivoja. Englannin taktiset ja hyvin suojatut satamat Pohjois-Amerikassa eiv�t ole alkuunkaan yht� houkuttelevia kohteita onnenonkijoille. Englannilla on my�s halussaan satamia Meksikossa, Jamaikalla ja Panamassa, ja n�iss� tarjotaan kernaasti palveluja ahkerille Englantilaiskaappareille.
Elet��n siis sek� Englannin laivaston, ett� Espanjalasten l�yt�retkeilij�iden kulta-aikaa. N�ist� j�lkimm�iset ovat kuitenkin kerta toisensa j�lkeen joutuneet merten aarteenmets�st�jien armoille. Aika suosii rohkeaa � kuninkaallisen laivaston miehen� voi taitava merenkulkija nousta suureen kunniaan, kaapparit voivat laskea rikastuvansa, ja merirosvotkin painuivat varmasti historiankirjoihin ja mit� hurjimpiin tarinoihin � kunhan selvi�v�t hengiss�!
Viimeksi mainituilla alkaa kuitenkin niin maa kuin mainingitkin polttaa jalkojen alla. Englanti ei en�� aio katsoa sivusta merirosvojen hy�kk�ily� milloin laivojen, milloin rannikkokaupunkien kimppuun. Huhujen mukaan englantilaisten kauppiaiden kova��niset vaateet olivat viimeinen pisara. Itse kuningas Yrj� I on l�hett�nyt pahamaineisen kapteeni Woodes Rogersin sotalaivoineen levitt�m��n julistusta, jonka mukaan jokainen merirosvo saa rikoksensa anteeksi, mik�li he antautuvat ja vannovat ryhtyv�ns� rehellisiksi ja rauhallisiksi kansalaisiksi. Syyskuun 5. p�iv� 1718 on m��r�tty viimeiseksi antautumisp�iv�ksi, ja sen j�lkeen kaikki merirosvot on m��r� vangita ja hirtt��.
Kauniita vanhoja Karibianmeren karttoja l�ytyy osoitteesta
http://www.gracegalleries.com/Carribbean_Listings.htm#General
Nykyaikaisempia (ja paikannimilt��n selke�mpi�) karttoja puolestaan osoitteesta
http://go.hrw.com/atlas/norm_htm/caribean.htm
Saimme my�s vinkin seuraavasta oivasta sivustosta:
http://alabamamaps.ua.edu/historicalmaps/middle_america/caribbean/caribbean.html
Ilmoitathan pelinjohdolle, mik�li linkit eiv�t johda sinua oikeann�k�isille sivuille!