Erilaisia laivatyyppej� purjehtii maailman merill� enemm�n kuin koskaan aikaisemmin. Espanjalaiset suosivat aarrekuljetuksissaan suuria mutta k�mpel�it� ja auttamatta vanhanaikaisia aluksia kuten karavellej� ja kaljuunoita, Englannin laivastosta l�ytyy my�s uusinta suunnittelua noudattavia ketter�mpi� mutta silti tulivoimaisia aluksia. Kaappari- ja merirosvolaivojen kirjo on, kuten arvata saattaa, suuri � heid�n vaihtelevien lippujensa alla purjehtii niin ketteri� sluuppeja kuin suurempia raakapurjealuksiakin.
Alla lueteltuna muutamia laivatyyppej�, ei suinkaan kaikkien pelaajien opeteltavaksi, vaan l�hinn� inspiraation l�hteeksi. Lukija pankoot merkille, ett� laivojen luokittelu ei suinkaan ole kovin yksiselitteist� � l�hteet menev�t useasti ristiin johtuen luokitteluperiaatteesta (rungon muoto, koko, purjetyypit eri mastoissa�) sek� siit�, ett� samannimiset laivatyypit kehittyiv�t ja muuttuivat suuresti vuosisatojen kuluessa.
Kuunarit ovat eritt�in nopeita aluksia � ne ovat kevyit� ja sulavalinjaisia, ja niiden purjepinta-ala on suuri vaikkei mastoissa k�ytet�k��n raakapurjeita. Mastoja kuunareilla oli alun perin kaksi, mutta my�hemmin on n�hty jopa seitsenmastoisten alusten kynt�v�n Karibianmeren pintaa.
My�s sluupit ovat kapeita, nopeita ja ketteri� aluksia, joita eritoten merirosvot ja kaapparit suosivat. Sluupeilla on tavallisesti vain yksi masto, mutta reilusti purjepinta-alaa.
Brikantiinit ovat jo suurempia � jopa 30 m pitki� - pitk�nmatkanaluksia, joille mahtuu jopa satakaksikymment� miest�. N�it�kin n�hd��n yleisesti merirosvojen k�yt�ss�, sek� lis�ksi kaikissa suurissa laivastoissa.
Karavellit ovat suuriakin lasteja kuljetettaessa luotettava vaihtoehto. N�m� leve�t, pari-kolmemastoiset laivat ovat parhaimmillaan jopa melko ketteri� helposti trimmattavien latinalaispurjeittensa ansiosta � tosin niiss� voitiin my�s k�ytt�� nelikulmaisia raakapurjeita. Tunnetuimmat karavellit lienev�t olleet Columbuksen Pinta sek� Ni�a.
Kaljuunat ovat tavallisesti suuria ja k�mpel�it� mutta vain kevyesti aseistettuja rahtilaivoja, joita erityisesti espanjalaiset suosivat. Aarteita toivon mukaan pullollaan olevat kaljuunat houkuttelevat kaikenkarvaisia onnenonkijoita reittiens� varteen norkoilemaan.
Fregatit ovat suuria, useimmiten kolmimastoisia laivoja. N�iden Englannin laivaston tulivoimaisten alusten kanssa ei ole leikkiminen, ja niit� n�keekin usein partioimassa rannikkoja tai saattamassa kauppa-aluksia. Suuren taisteluun l�htev�n fregatin miehist� voi koostua jopa yli viidest�sadasta miehest�, ja sen tykkikansilta saattaa l�yty� 30-60 kanuunaa. Suomalaisille tutuin fregatti lienee Aurajoen rannalla el�kep�ivi��n viett�v� Suomen Joutsen.
Raakapurjealuksilla on v�hint��n kolme mastoa, satoja miehi� ja kymmenitt�in kanuunoita. N�m� majesteetilliset purjelaivat ovat suurimpia aluksia mit� merell� on koskaan n�hty. Ne ovat hitaita, useimmiten kauppalaivoja, ja joutuvat siksi helposti merirosvojen hy�kk�ysten kohteiksi.
My�s laivan sis�puolella vallitsee tiukka j�rjestys. Per�laivassa sijaitsevan ison, ja usein ylellisesti sisustetun kajuutan k�yt�st� vastaa komentaja itse � t�t� verrattain avaraa tilaa k�ytet��nkin p��llyst�n neuvottelutilana, ruokasalina, salonkina ja jopa juhlasalina. Kajuutasta on usein ovi ulkopuolella sijaitsevaan galleriaan, joka on kuin pitk� mutta kapea parveke laivan ahterissa. Komentajan sek� ensimm�isen per�miehen hytit sijaitsevat aivan kajuutan tuntumassa. P��llyst�ll� ja upseereilla oli oma messi aterioiden viettoa varten. Laivan upseerien hytit erotetaan toisistaan vain kangasseinill�, jotka on helppo purkaa taistelutilanteessa. Miehist�n tilat ovat sangen ahtaita � mink��nlaisia kiinteit� s�nkyj� ei tietystik��n ole, vaan kaikki nukkuvat riippumatoissa, jotka on taistelun yll�tt�ess� helppo ker�t� laivan ulkokantta kiert�vien parrasverkkojen v�liin suojaamaan vihollisen muskettitulelta. Ahtaalla laivalla onkin t�rke��, ett� kaikki tila saadaan tarkkaan k�ytt��n � jopa komentajan komea sohvan patjojen alta l�ytyy tilava s�ilytysarkku!