Safira on luonteeltaan varsin sympaattinen. Se pit�� kovasti rapsuttelusta ja olisi paijattavana vaikka maailman tappiin -tai ainakin ruoka-aikaan asti. Ruoka saa t�h�n neitiin vipin��, eik� linjojen tarkkailusta voi puhua kun katsoo t�m�n tyt�n sy�mist�. Sill� tuntuu olevan krooninen n�lk�. Laitumella Safira on rennosti kuin kotonaan, tarhassa se alkaa pian ruoan loputtua juoksentelemaan edestakaisin aidanviert�, ja sit� jatkuu kunnes uusi annos hein�� on saapunut. Vaikkei se aivan koko aikaa sy�k��n, sit� tuntuu rauhoittavan tieto ett� hein�� saa tarvittaessa nopeasti. En osaa sanoa mist� moinen johtuisi.

Ratsastettaessa Safira on eritt�in ponteva, jalat nousevat ja p�� hypp�� taivaisiin kuin parhaallakin show-hevosella konsanaan. Onhan tamma komean n�k�inen tepastellessaan n�in, mutta ratsastuksen tarkoitus noin ylip��t��n olisi saada hevosesta rento... T�st� l�hti treenimme alkuun, nyt se ymm�rt�� jo tutun ihmisen kanssa mit� haetaan. Vieraammalle se tahtoo yleens� edelleen n�ytt�� t�t� "show-ravia".

Muiden hevosten seurassa Safiralla on varmaankin ainoa paikka miss� se voi olla t�ysin oma itsens�, muulloin tuntuu ett� sill� olisi aina jokin rooli p��ll�. Tammaporukassa laitumella se leikkii, sy� ja nukkuu kuin mik� tahansa muukin hevonen. Ihmisen l�hestyess� se tulijasta riippuen joko on v�linpit�m�t�n, tulee luokse iloisesti harja hulmuten tai vihaisen n�k�isen�, kuin ajaakseen tulijan pois. Jos sit� ei kuitenkaan v�ist�, tamma pys�htyy ja j�� tarkkailemaan. Naiset...