Sinulle,
maani, vannon - muu menköön unholaan -
ja palvelukseen annan rakkauden kokonaan.
Ei epäröi, ei kysy, vaan kantaa taakkansa,
se rakkaus, joka uhraa toisille kaikkensa.
Ei horju tämä rakkaus, vaan kestää ainiaan,
se astuu pelkäämättä uhraukseen, kuolemaan.
Jo
kauan sitten kuulin myös maasta toisesta
rakkaasta ystävilleen, tutuilleen suuresta.
Sen joukkoja ei laske, ei näy sen Kuningas,
sen linna on uskollisuus, sen tuska autuas.
Se hiljaa sielu sielulta valtaansa laajentaa
ja pelkästään lempeydessä, rauhassa vaeltaa.
- kääntänyt Petri Tikka, 2007
I vow to
thee, my country—all earthly things above—
Entire and whole and perfect, the service of my love;
The love that asks no question, the love that stands the test,
That lays upon the altar the dearest and the best;
The love that never falters, the love that pays the price,
The love that makes undaunted the final sacrifice.
And
there’s another country, I’ve heard of long ago—
Most dear to them that love her, most great to them that know;
We may not count her armies, we may not see her King;
Her fortress is a faithful heart, her pride is suffering;
And soul by soul and silently her shining bounds increase,
And her ways are ways of gentleness, and all her paths are peace.
- Cecil
A. Spring-Rice, 1918