On Herra armahtanut syntiset
ja kotiin johdattanut saastaiset.
Nyt kristikunta kautta koko maan
sinulle, Herra, laulaa kiitostaan.

On suuri Herran armo, laupeus,
on sanomaton Herran rakkaus.
Ei katso Herra pintaa vaivaisen,
vaan katsoo mieleen Herran Jeesuksen.

On Jeesus Poika, Herra Herrasta,
on tuska hänen valtakuntansa.
Hän tunnustautuu kurjan veljeksi
ja antaa kaikki synnit anteeksi.

Hän näyttää meille Isän sydämen,
Hän tahtoo saada jälleen ihmisen
niin palavasti luokseen lapsekseen, 
Pojassaan tyttärekseen, pojakseen.

Vain salaisuutta Herran suuruus on,
ei huomaa sitä alla tuomion,
kun kulkee ylpeyden poluilla,
ei huoli omaa luotuisuuttansa.

Herramme kantaa kaiken orjuuden,
tilalle antaa täyden autuuden,
niin että voimme tässä maailmassa
iloita, olla täysin vapaita.

Herruuden näyttää Herra palvellen
ja veljiensä haavat sitoen.
Ei synti meitä nyt voi kahlita,
kun vaellamme valtakunnassa.

Kristuksen valtakunta on
edessä pahan kukistamaton.
Se heikkoudessa voiman aina saa,
ihmisten Herra kaiken lahjoittaa.

On ihmisenä kuollut Jumala
ja noussut ylös maailman puolesta.
Näin tyhjä, pieni, synnin kalvama
on osa kristikuntaa kaikessa.

Nyt kristikunta kulkee eteenpäin,
jäsenet Herran aina lähekkäin,
on yksi sairaus, synnin turmelus,
on yksi lääke, Herran armahdus.