Ajattelepa t�t�: joka p�iv� voit kulkea Kristuksen voittosaatossa, niin ett� suloinen Kristuksen tuntemisen tuoksu levi�� ymp�rillesi! Linja l�pi historian Marian parfyymipullolta kulkee - ei vain Paavaliin saakka Korinttilaiskirjeen kirjoittamishetkell� vaan - aina sinuun asti. Tuoksu, joka levisi Jeesuksen voidelluista jaloista t�ytt�en koko huoneen, voi levit� my�s sinun ymp�rillesi. Voisiko hienompaa osaa olla?
Mutta ajattelepa samalla my�s t�t�: Mik�s se olikaan se Kristuksen voittosaatto? Mik� se oli se paraati, jossa Jeesus iho viel� v�kev�sti nardukselta tuoksuen teki n�ytt�v�n entr�n ihmisjoukkojen eteen? Se oli h�nen alennustiens� alku! Tien, joka veikin h�pe��n ja k�rsimyksiin, sylkemisiin, ja jolla valtaisa suosio vaihtui yht�kki� selkien k��nt�miseksi. Paavalilla, kun h�n puhuu voittosaatossa kulkemisesta Kristuksen tuoksua levitt�en, on mieless��n sek� roomalaisen sotap��llik�n triumfikulkue l�pi kaupungin voittoisan taistelun j�lkeen mutta samalla my�s varmasti t�m� triumfia ennakoiva kulkue, jota Jeesus k�rsimysviikolla alentuneena voideltuna kuninkaana kulkee. T�st� aukeaa muuten my�s kokonaan uusi n�k�kulma Lasaruksen talossa tapahtuneeseen. Jospa ei ollutkaan sattumaa ett� pullosta holjahti �ljy� v�h�n enemm�n kuin oli m��r�: Jos Jeesuksen omat sanat vastauksena Juudakselle osoittavat mit� tuossa hetkess� my�s tapahtui. Paitsi, ett� se oli kuninkaallinen voitelu Daavidin pojan, Salomon, tapaan, oli se my�s Jeesuksen hautajaismenojen alku. Maria voiteli Jeesuksen ruumiin hautaa varten. T�ll� lailla kuninkuus ja alimpaan kuoppaan astuminen kulkivat k�si k�dess� tuossa hetkess�.
Ja nyt 2. Korittilaiskirjeess� Paavali kiitt�� siit�, ett� Jumala kuljettaa my�s h�nt� samalla tiell�. �Viis vainoista, viis pilkasta, kunhan minun vain havaitaan levitt�v�n Kristuksen tuntemisen tuoksua ja sieluja tulee totuuden tuntoon.� T�h�n suuntaan tuumailee Paavali kirjeiss��n toistuvasti. Ja samalla levitt�� Kristuksen tuntemisen tuoksua.
Ja n�in se on t�n� p�iv�n�kin. Ei t�m� kristityn vaellus mit��n voittoisaa juhlakulkuetta ole. Pikemminkin se on sellaista hengellisesti k�yh�n� taivaltamista. Ja sen pyytelemist�, ett� minustakin pystyisi joku nen� erottamaan Kristuksen tuntemisen tuoksun. Ehk� silloin Is� Jumalakin sen kerran tunnistaa ja kutsuu mukaan suureen voittokulkueeseen taivaallisen Jerusalemin porteista sis��n.
Jumala,
sin� saavut riemusaatossa kansasi keskelle.
Mutta miten outo onkaan kunniasi:
painua kuin vehn�njyv� kuoleman tomuun.
Ylist�n sinua,
kunniassasi k�sitt�m�t�nt�.
(Palmusunnuntain rukous Kirkkok�sikirjasta)
Takaisin etusivulle