hevonen

Peitinkarva ja jouhet mustat.

Peitinkarva ruskea, jouhet mustat, my�s jalat usein mustat. P��ryhm�t vaalean-, puna- ja tummanruunikko.

Peitinkarva ruskea, jouhet ruskeat, jalat usein vaaleammat kuin perusv�ri. P��ryhm�t vaalean-, puna- ja tummanrautias. Liinakolla on l�hes valkoiset, liinahtavalla vaaleanruskeat ja happujouhella harmahtavat jouhet.

Peitinkarvassa tummat karvat sekoittuvat valkoisiin. P��ryhm�t ovat rautiaan-, ruunikon- ja mustankimo. Pysyv� kimo ei vaalene, vaaleneva kimo muuttuu i�n my�t� t�ysin valkoiseksi. K�rp�skimolla on koko ruumissa pieni� tummia pisamia.

Peitinkarva kellahtavanruskea, jouhet mustat, aina siima, usein mustat jalat. Esim. vuonohevoset ovat hallakkoja

Isabellanv�rinen. Peitinkarva vaalean tai likaisen kellert�v�, jouhet vaaleat tai valkoiset. Tyypillist� siima ja herasilm�t. Alaryhm��n kuuluu palomino, jonka peitinkarva on kullanv�rinen ja jouhet hopeanvalkoiset.

Pinto. Peitinkarvassa isoja ep�s��nn�llisi� valkoisia l�ski�. P��ryhm�t mustan-, ruunikon- ja rautiaankirjava.

Pieni� py�reit�, tummia l�ski� valkoisella pohjalla (esim. knabstrubinhevonen tai appaloosa). Varsa syntyy l�iskikk��n�.

Perusv�riin sekoittuu v�h�n valkoisia karvoja. Varsa syntyy yksiv�risen�. P��ryhm�t rautiaan-, ruunikon- ja mustanp�ist�rikk�.

Peitinkarva ja jouhet valkoiset. Iho ja kaviot v�ritt�m�t, herasilm�t.

Ei varsinaisesti v�ri, vaan lis�m��ritelm�. Peitinkarvaan jakaantuu tasaisesti py�re�� t�plikkyytt�, joka muodostuu saman perusv�rin tummemmista ja vaaleammista s�vyist�. Eniten n�kyy lautasilla, kyljiss� ja kaulassa.

Virheellinen ilmaisu, jolla tarkoitetaan vaalenevaa kimoa.