Yrttilaakintahevosille

YRTTIL��KINT� HEVOSILLE

Yrtit pit�isi ker�t� puhtailta alueilta, ei ajoteiden varsilta tai teollisuuslaitosten liepeilt�. Yrttej� saa my�s luontaistuotekaupoista uutteina, puristeina tai kuivattuina.

APILA
Apila sis�lt�� luonnon estrogeenia, joka edesauttaa munasolun muodostumista. Apila onkin erinomainen tiineytymish�iri�iss�. Liian suuret m��r�t vaikuttavat p�invastoin. Kasvi sis�lt�� paljon kalsiumia, mik� on t�rke�� imett�ville tammoille ja kasvaville varsoille. Apila on puhdistava, se auttaa ysk��n ja edesauttaa munuaisten toimintaa. Pukinsarviapilasta k�ytet��n sen siemenet. Kasvi on yksi parhaimmista lihotuskasveista. Se lis�� rasvakerrosta kudosten v�liss� ja antaa karvalle kiiltoa. Pukinsarviapilaa ei suositella kantaville tammoille.

HORSMA
Horsman nuorissa lehdiss� ja versoissa on runsaasti C-vitamiinia. Horsmaa on k�ytetty edist�m��n maidontuotantoa.

JUOLAVEHN�
Juolavehn�n tehoaineita on kaliumsuolat, lima, A- ja B-vitamiini, pii, rauta ja eteerinen �ljy. Rohdoksena k�ytet��n juurta, josta valmistetaan keitett�. 1tl pesty�, silputtua, tuoretta tai kuivattua juurta sekoitetaan teekupilliseen vett�. Seosta keitet��n puolisen tuntia ja siivil�id��n. Juolavehn� on hyv� apu ripuliin.

KAMOMILLASAUNIO
Kamomillasauniota ei pid� sekoitta sit� paljon yleisemp��n peltosaunioon, jolla ei ole l��kinn�llisi� vaikutuksia. Oikean kamomillasaunion erottaa siit�, ett� myker� on halkaistaessa ontto. Kasvissa on my�s vahva ryytim�inen tuoksu. Rohtona k�ytet��n kukkia, jotka sis�lt�v�t hahtuvaa �ljy�, lima- ja karvasaineita sek� kasviantidoksikantteina pidettyj� flavonoideja. Kamomillasauniota k�ytet��n ulkoisesti k��rein� haavoihin ja ihottumiin. Sis�isesti sit� voidaan antaa helpottamaan vatsakouristuksia esim. �hkytiloissa.

KEH�KUKKA
Keh�kukka pirist�� sapen erityst�, parantaa haavoja, uudistaa solukkoa, rauhoittaa ja poistaa ep�puhtauksia. Se on erityisen hyv� syvien haavojen ja ihottumien l��ke, jolloin tarvitaan paljon uutta kudosta. Keh�kukkaa k�ytet��n my�s sy�p�l��kkeen�, maksa- ja sappivaivoihin sek� syd�ntautien hoitoon.

KULTAPIISKU
Kultapiiskun on todettu vaikuttavan hy�dyllisesti etenkin munuaisiin ja virtsateihin. Se edist�� ruokahalua, ruuansulatusta ja on hyv�ksi iholle ja karvalle. Ulkoisesti kultapiiskua k�ytet��n haavojen ja vaurioituneen kudoksen hoitoon. Kultapiisku on myrkyllinen , joten yliannostusta on varottava.

MESIANGERVO
Mesiangervo sis�lt�� luonnon salisyylihappoa, salisiinia, joka tehoaa kuumeeseen ja vilustumisoireisiin. Se lievitt�� reumaattisia kipuja ja poistaa nestett�. Mesiangervo ei kest� s�ilytyst�, joten se on k�ytett�v� ensimm�isen� talvena.

MINTTU
Suomessa minttu kasvaa villin� rataminttuna (peltominttu). Minttu edesauttaa ruokahalua ja poistaa ilmavaivoja. Minttua voidaan k�ytt�� vieroituksen yhteydess� v�hent�m��n maidonerityst�.

MUSTIKKA
Marjan tehoaineita ovat orgaaniset hedelm�hapot, parkkiaineet, voimakkaan sinipunainen v�riaine antosyaani sek� flavonoidit ja pektiini-niminen hyytel�aine, A- ja C-vitamiini sek� mangaani. Lehdiss� on edellisten lis�ksi inuliinia ja kromia. Mustikka tekee hyv�� suolistolle.

NOKKONEN
Nokkosen ravintoarvo on suuri. Nokkonen on suomalainen merilev�, mutta siin� on v�hemm�n saastej��mi�. Se on kaikista vihanneskasveistamme ravintopitoisin ja terveellisin. Tuoreessa nokkosessa on 15% hiilihydraatteja, 5,5% arvokkaita valkuaisaineita, 0,6% rasvaa ja tavattoman paljon kaliumia, magnesiumia. Lis�ksi nokkosessa on runsaasti C- j a B-vitamiinia, A-vitamiinin ensiastetta beetakaroteenia ja E-vitamiinia. Nokkonen on hyv� proteinin l�hde. Se on hyv�ksi karvalle ja antaa lis�� ruokahalua. Kuivattu ja murskattu nokkonen yhdess� ruusunmarjan kanssa ehk�isee kaviokuumetta. Imetysaikana nokkonen lis�� maidonerityst� ja v�hent�� sit� vieroituksen yhteydess�.

PELTOKORTE
Peltokorte on peltojen, puutarhojen ja pientareiden rikkakasvi, jonka versoja k�ytet��n kuivattuna rohtona. Peltokortetta ei pid� sekoittaa suokortteeseen, joka on myrkyllinen. Peltokorte sis�lt�� erityisen paljon piihappoa, joka vahvistaa kavioita ja karvapeitett�. Pii on t�rke� ihon ja sidekudosten sek� pienenpien veri suonten kunnossapit�j�.

PERSILJA
Persiljan lehdet sis�lt�v�t runsaasti hiven- ja kivenn�isaineita. Persiljaa k�ytet��n mm. lis��m��n virtsanerityst� ja ysk�n hoidossa.