Ompelukerho
Faktoja asevelvollisuudesta ja -palveluksesta
Suomen sotilaallinen maanpuolustus persutuu yleiseen asevelvollisuuteen. Suomen asevelvollisuus
koskee kaikkia 18-60 -vuotiaita miehiä, vaikkakin palveluksesta voidaan vapauttaa esim. terveydellisten
syiden, asuinpaikan (ahvenanmaalaiset) tai uskontokunnan (Jehovan todistajat) perusteella. Myös asepalveluksen suorittaneet
naiset ovat asevelvollisia 60. ikävuotensa loppuun.
Asevelvollisella on neljä vaihtoehtoa: Asepalvelus kestää 6-12 kk, yleisimmin 8 kuukautta.
Asevelvollinen voi uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvista omantunnonsyistä
ilmoittautua siviilipalvelukseen tai aseettomaan palvelukseen asepalveluksen sijasta. Aseeton palvelus
suoritetaan kasarmissa, kuten asepalveluskin, mutta se kestää 11 kk. Siviilipalvelukseen
sisältyy kuukauden mittainen koulutus, joka suoritetaan siviilipalveluskeskuksessa ja
noin vuoden mittainen työpalvelu. Yhteensä se kestää siis 13 kk, eli paljon enemmän kuin
keskimääräinen asepalvelusaika. Neljäs, vaikkakin laiton, vaihtoehto on totaalikieltäytyminen,
eli kieltäytyminen kaikista edellä esitetyistä vaihtoehdoista. Totaalikieltäytymisestä tuomitaan
ehdottomaan vankeusrangaistukseen, joka kestää korkeintaan 197 vuorokautta eli puolet siviilipalvelusajasta.
Rangaistuksen voi useimmiten suorittaa avovankilassa, josta on mahdollista käydä koulussa tai töissä.
Totaalikieltäytymisen syinä ovat useimmiten siviilipalveluksen epäkohdat (joista seuraavaksi) tai
koko militaristisen asevelvollisuusjärjestelmän vastustaminen.
Sivarin epäkohtia
ja Aseistakieltäytyjäliiton vaatimukset niiden muuttamiseksi
Rangaistuksenomaisen pitkä kesto
Yli kaksinkertainen lyhimpään asepalvelusaikaan verrattuna
AKL vaatii lyhentämistä 8 kuukauteen
Amnesty International oli tunnustanut huhtikuuhun 2002 mennessä jo 27 totaalikieltäytyjää mielipidevangiksi tämän takia
Sivareiden asemaa sotatilanteessa ei ole määritelty laissa
On mahdollista, että täysin kouluttamattomia ihmisiä määrättäisiin aseisiin
Akl vaatii sivareiden vapauttamista myös sodanaikaisesta aseidenkäytöstä
Sivareiden lakisääteiset oikeudet eivät usein toteudu
Sivareilla on oikeus ilmaiseen majoitukseen, ruokailuun ja terveydenhoitoon, jotka palveluspaikkojen pitäisi kustantaa.
Monet palveluspaikat kuitenkin laiminlyövät erityisesti majoituksen järjestämisen.
Akl vaatii tiukempaa valvontaa ja ylläpitokustannusten siirtämistä ainakin osittain valtion maksettavaksi.
Siviilipalveluksesta tiedotetaan huonosti
Kutsuntatilaisuuksissa sivari usein vain mainitaan, aina ei sitäkään. Myöskään
ennen kutsuntoa toimitettava materiaali ei sisällä paljon mitään tietoja sivarista
Tapauksia ja vuosilukuja Suomen aseistakieltäytymisen historiasta:
1922 aseeton palvelus uskonnollisista syistä mahdollinen
Arndt Pekurinen kieltäytyi asepalveluksesta 1926. Hän painotti moneen kertaan, että hänen syynsä
eivät olleet uskonnolliset. Hän olisi ollut valmis työskentelemään huomattavasti asepalvelusta
pitemmän aikaa siviilitehtävissä, mutta vuosina 1929-31 hänet tuomittiin toistuvasti vankeuteen.
Vankilassa Pekurinen aloitti nälkälakon ja hänen puolestaan vedottiin Suomen hallitukseen, mm. Albert Einstein
allekirjoitti vetoomuksen. Osittain tämän ansiosta 1931 säädettiin Suomen ensimmäinen siviilipalveluslaki.
Laki ei kuitenkaan vapauttanut armeijasta sodan aikana ja Toisen maailmansodan puhjettua
Pekurinen joutui jälleen vaikeuksiin. 1941 hänet kuljetettiin rintamalle ja pakotettiin aseisiin,
mutta koska hän ei suostunut, hänet ammuttiin. Viranomaiset yrittivät haudata Pekurisen sankarihautaan,
mutta hänen vaimonsa esti sen uhkaamalla ruumiinhäpäisysyytteellä. Tutkimusta kuolemasta ei koskaan
saatettu loppuun.
1959 myös siveelliset syyt tunnustettiin aseistakieltäytymisen perusteeksi. Luvan myönsi
(tai yleensä ei myöntänyt) vakaumuksentutkintalautakunta. Palveluksen kesto 14 kk.
1960-luvun loppu oli radikalismin aikaa. 1967 ns. partaradikaalit järjestivät epämarssin
ja muutamat armeijan käyneet polttivat passinsa.
Erik Shuller piti aseistakieltäytymiseen yllyttävän puheen ja hänet pidätettiin. Seurauksena tästä
kerättiin n. 2000 nimeä listaan, joka myös yllytti aseistakieltäytymiseen. Viranomaisten oli pakko haastaa tuhansia ihmisiä
oikeuteen. Lopulta presidentti armahti kaikki tuomitut.
1969 sivariin myös yhteiskunnallisten ja rationaalisten syiden takia. Kesto 12 kk.
1987 kuulustelumenettely lakkautettiin. Sivari kytkettiin puolustuslaitokseen. Kesto 16 kk.
Vastustettiin mm. sivarilakoilla ja totaalien nälkälakoilla. Amnesty adoptoi totaaleja mielipidevankeina.
1992 siviilipalvelus irroitettiin puolustushallinnosta. Kesto n. 13 kk.
1999 lyhin varusmiespalvelusaika laski 6 kuukauteen, sivari yli puolet pidempi ->
totaalikieltäytyjien määrä on kasvanut (56 vuonna -99), Amnesty on jälleen adoptoinut totaaleja. Sivareja vuosittain n. 2500.
Lähteitä ja lisätietoja:
www.aseistakieltaytyjaliitto.fi
- tietoja sivarista, totaalikieltäytymisesttä ja niihin hakeutumisesta
- totaalien osoitteita, joihin voi lähettäää tukipostia
Aseistakieltäytyjien askeleet, Jukka Peltokoski, Sivari & Totaali 3 / 2000