Riisto vai reilu -osa 1

Laitamme tähän uusimpaan numeroomme (Rauhanpuolustajien) sivuilta ja Antti Rautiaisen opaskirjasta Kuluta harkiten löytyvän boikottilistan, koska aktiivistenkin ihmisten näyttää olevan vaikeata tietää riistoyhtiöiden tuotemerkkejä. Esim. After Eight –suklaa paljastui yhdelle ystävällemme Nestlen tuoteeksi vasta tänä jouluna (melkein vahingossa). Eli oikealla ovat suurimmat ylikansalliset elintarvikealan yritykset ja vasemmalla aakkosissa heidän (www.samsara.fi) tai Ekokauppa Ruohonjuuresta (www.ruohonjuuri.fi). Voit esim. tehdä yhteistilauksen kavereiden kanssa (kuten me Ompelukerhon naisetkin teemme). Ota myös selvää, toimiiko paikkakunnallasi luomuruokapiiri tai vastaava. Me kuulumme Forssan seudun luomuruokapiiriin (vai voisiko sanoa, että se pyörii nykyään Ompelukerholaisten voimin) ja tilaamme sitä kautta jauhot, hiutaleet, ryynit, herneet, perunat, juurekset, vihannekset ja kananmunat. Näin kannatamme paikallista & puhdasta lähiruokaa ja tiedämme mitä syömme!

Kaupassa kannattaa joka kerta olla tarkkana, koska jokapäiväisillä ostopäätöksillämme me vaikutamme reilumman kaupankäynnin ja puhtaamman ympäristön puolesta. Meillä on vapaus sanoa EI toiminnalle, jota emme hyväksy. Älä anna kenenkään uskotella sinulle, ettet yksin pysty vaikuttamaan mihinkään. Kun käytät rahaa, vaikutat samalla useiden ihmisten elämään maailmanlaajuisesti. Jokaisen ihmisen pitää ottaa vastuu tekojensa ja valintojensa seurauksista. Joskus tuotteelle ei löydy vaihtoehtoa tai rajanveto ei ole helppo. Mutta melkein aina on tarjolla ainakin ”parempi” vaihtoehto. Esim. enää ei TARVITSE ostaa riistokahvia, koska Reilun kaupan kahvia löytyy nykyään (melkein) joka kaupasta. Ja jos vaihtoehtoa ei löydy, tuotteen voi jättää sillä kertaa ostamatta. Esim. jos Reilun kaupan hedelmiä ei ole saatavilla (tai ne tuntuvat hirmu kalliilta), kannattaako ostaa ollenkaan? Vitamiinien saamiseksi voi syödä syksyllä itsetehtyä hilloa, hyytelöä tai juoda äidin tekemää viinimarjamehua! Tavallisen hedelmän saa kyllä halvemmalla kuin Reilun kaupan vastaavan, mutta tuoton hedelmästä saa joku aivan muu kuin itse viljelijä.

HUOM!
Jalostajan hernekeitto - Valmistaja: Nestle Jalostajan padat - Valmistaja: Unilever

Jalostajan padat on kai vielä boikottilistalla, mutta Jalostajan hernekeitto ei – sitä valmistaa nykyään Lunden, Turku. On harvinaista, että tuotemerkki palaa paikalliseen omistukseen…

SE EI TEE SINUSTA HUONOA IHMISTÄ, JOS JOSKUS JOUDUT OSTAMAAN JONKUN BOIKOTTITUOTTEISTA! AINA KUN EI OLE VAIHTOEHTOA TARJOLLA.

Lähteet ja lisätietoja:
www.maailma.net , www.rauhanpuolustajat.fi": sitten Kuluta harkiten –kohta ja viimeksi Kuluttajan muistilista, Antti Rautiainen: Kuluta harkiten -opas

Riisto vai reilu -osa 2. Taustaa ja syitä

-pohjoisen pallonpuoliskon kulutusyhteiskuunnat kuluttavat 80 % maapallon luonnonvaroista, vaikka niissä asuu vain 20 % maailman väestöstä
-luonnonvarat sijaitsevat pääosin kehitysmmaissa; kehitysmaat tuottavat raaka-aineita ja vievät niitä teollisuusmaihin (=maailmantalouden perustilanne)
-me voimme kuluttaa paljon, koska enemmisttö maailman ihmisistä EI KULUTA
-jos kaikki kuluttaisivat yhtäpaljon kuin me, tarvittaisiin 5 maapalloa
Kehitysmaissa työskentelee yli puoli miljardia ihmistä vientituotannossa; heistä 80 % raaka-ainetuotannossa (kahvi, tee, kaakao, mausteet jne). Ja koska kehitysmaiden raaka-aineet jalostetaan teollisuusmaissa, kuluttajahinnasta jää kehitysmaihin vain hyvin pieni osa.

Etelän työläisen ja Pohjoisen kuluttajan välissä on miltei AINA jokin SUURI YLIKANSALLINEN YHTIÖ (= sellainen yhtiö, joka toimii useammassa kuin yhdessä maassa). Maailmankauppa on myöskin nykyään suurelta osin ylikansallisten yritysten välistä eikä valtioiden välistä.

Ylikansalliset yhtiöt ovat suurelta osin vastuussa merkkiyritysten työläisten lähes orjamaisesta asemasta Etelän ”hikipajoissa”, lapsityövoimasta, huonoista työoloista ja huonosta palkkauksesta myös raaka-ainetuotannossa. Ylikansallisten yritysten toiminnassa oleellisinta on EPÄDEMOKRAATTISUUS ja piittamattomuus PAIKALLISISTA IHMISISTÄ ja LUONNOSTA. Myyntiluvut ja imago ovat tärkeämpiä. Ne valmistavat tuotteensa siellä, missä se on halvinta ja myyvät siellä, missä ihmisillä on rahaa ostaa.

Maailmankaupan vapauttamisen myötä miltei kaikki ylikansallisia yrityksiä koskevat säädökset on poistettu eli länsimaisen kuluttajan rooli – VALTA JA VASTUU – korostuu entisestään. Ainoita keinoja vaikuttaa ylikansallisiin:
-kuluttamalla vaikuttaminen
-toiminta kansalaisliikkeissä
Kuluttajien boikoteista on tullut maailmanlaajuinen DEMOKRAATTINEN VALLAN VÄLINE.

Nestle
Nestle-boikotti alkoi vuonna 1974, koska yhtiö markkinoi äidinmaidonkorvikkeitaan kehitysmaihin siten, että äidit luopuivat rintaruokinnasta. Korvikkeita sekoitetaan likaiseen veteen (puhdasta vettä ei aina saatavilla) tai rahapulassa laimennetaan liikaa. Äidinmaidosta vauvat saisivat myös immuniteettisuojan. Unicef arvioi miljoonan lapsen vuodessa kuolevan pääosaltaan äidinmaidonkorvikkeiden takia.

Nike
on 1980-luvun puolivälistä alkaen ollut kansainvälisen boikottikampanjan kohteena. Kampanjassa on mukana ay-järjestöjä, työväenjärjestöjä, ihmisoikeusjärjestöjä ja uskonnollisia järjestöjä. Nykyisin kaikki urheilujalkineiden merkkivalmistajat valmistavat tuotteensa Kaakkois-Aasiassa epäinhimillisissä työolosuhteissa.

Shell ja Esso
Shell polkee Nigeriassa öljynporausalueella asuvan Ogoni-kansan ihmisoikeuksia samalla kun aiheuttaa vakavia ympäristötuhoja. Shelliä vastaan taistelleet ihmisoikeus- ja ympäristöaktivistit (mm. väkivallattomaan vastarintaan uskonut lastenkirjailija Ken Saro-Wiva) hirtettiin v.1997. Öljynporaus kaikkialla kolmannessa maailmassa aiheuttaa tuhoja alueen asukkaille ja ympäristölle (esimerkki läheltä: Uralilla suomensukuiset hantit + muut alkuperäiskansat). Myös Esso toimii useassa kehitysmaassa ihmisoikeuksista ja luonnosta piittaamatta.

Mitsubishi
on ollut boikotissa 1980-luvun alusta, koska yhtiö on MAAILMAN SUURIN SADEMETSIEN TUHOAJA. Trooppisen puun maailmakauppa on muutaman ylikansallisen yhtiön hallussa; suurin on Mitsubishi. Trooppisia metsiä ovat tuhansia vuosia asuttaneet alkuperäiskansat luontoa kunnioittavine kulttuureineen. Heidän oikeuksiaan eivät ole kunnioittaneet sen paremmin hallitukset kuin metsäyhtiötkään. 99 % hakkuista ei täytä alkeellisiakaan ekologisia kriteerejä, viranomaiset lahjotaan, hallitusten kanssa tehdyt sopimukset rikotaan, paikkallisia asukkaita huiputetaan kaikin mahdollisin keinoin. EU tuo vuosittain vajaat 10 miljoonaa kuutiometriä trooppista puuta.
Huom! Mitsubishi tekee myös Nikon-kameroita (joita luontokuvaajat arvostavat…).
Sademetsien hakkaamiseen taas on osallistunut myös suomalainen UPM-Kymmene Indonesiassa.

McDonald’s
+ muut ylikansalliset pikaruokaketjut eivät myy pelkästään ruokaa, vaan elämäntapaa. Levittäytyessään yhä laajemmalle (kehitysmaihin, kauko-itään) ne ovat osa alkuperäisiä kulttuureja tuhoavaa länsimaista kulutuselämäntapaa. Niiden toiminta perustuu tehomaatalouteen (=eläinrääkkäykseen), kertakäyttöön ja luonnonvarojen väärinkäyttöön.

Kahvi
Kahvinviljely vaatii paljon ihmistyötä eli se sopii hyvin pienviljelijöiden viljelykasviksi. Kahvi tuodaan teollisuusmaihin 95 %:sti raakakahvina, vaikka kahvin paahtaminen vaatii suhteellisen yksinkertaista teknologiaa. Jos kahvi paahdettaisiin kehitysmaissa, niiden kahvista saamat tulot kolminkertaistuisivat. Kuusi suurinta ylikansallista yritystä hallitsevat 90 % maailman kahvikaupasta (2 suurinta Philip Morris ja Nestle).

Kahvia viljellään maissa, joissa suurin osa ihmisistä kärsii nälästä – kahvinviljely on tietysti pois ravinnontuotannosta (vientikasvi = rahakasvi, omavaraisuus kärsii). Sateisimmat ja hedelmällisimmät alueet uhrataan kahville (ja kaakaolle). Suurilla plantaaseilla taas työläisten asema on erittäin heikko: järjestäytyminen kielletty, aktivistit elävät murhauhan alla, lakisääteisiä minimipalkkoja ja työaikoja ei noudateta.

Kahvinviljely altistaa viljelijänsä myrkyille, koska kahvipensas on erittäin altis kasvitaudeille ja tuholaisille. Viljelmät ruiskutetaan useita kertoja vuodessa. Kun viljelmä myrkyttymisen takia joudutaan joskus hylkäämään, siinä kasvaa tuskin koskaan enää mitään syötäväksi kelpaavaa. Eli 90 % työstä tehdään kehitysmaissa nälkäpalkalla ja hyödyn korjaavat 90 prosenttisesti ylikansalliset yhtiöt ja keinottelijat. Kuluttajalle kahvi on äärimmäisen halpaa sen vaatimaan työhön verrattuna eikä hinta sisällä luonnolle aiheutettuja tuhoja!

Vaihtoehdoista oli puhetta edellisessä numerossa: Reilun kaupan kahvi, jota saa nykyään melkein kaikista kaupoista. Yksi reiluimmista vaihtoehdoista on maailmankaupoista saatava Africafe, jota Tampereen kehitysmaakauppa tuo maahan. Se on paahdettu ja pakattu viljelijämaassa eli Tansaniassa. Huomio: ainoa reilu kahvi, jota saa pannujauhatuksena, hinta 6,80 e/500 g)

Riisto vai reilu -osa 3. Taustaa ja syitä (jatkuu)

Kaakao / suklaa
Lapsiorjat: lapsia houkutellaan Länsi-Afrikan köyhistä kylistä muka palkkatyöhön, salakuljetetaan ja myydään lapsiorjiksi eri Norsunluurannikon tiloille. Lapsiorjia pahoinpidellään, he saavat erittäin huonoa ruokaa, ei palkkaa, ei terveydenhoitoa. Tänä päivänä 70 % kaakaosta tuotetaan Länsi-Afrikassa; näiden maiden kaakaoviljelmillä raataa 300 000 lasta, jotka käyttävät vaarallisia työkaluja ja yli 150 000 lasta, jotka altistuvat erilaisille myrkyille. Viime vuonna Unicef arvioi, että yksistään Norsunluurannikon kaakaoplantaaseilla on jopa 15 000 lapsiorjaa. Suomalaiset syövät vuodessa n.6 kg suklaata. Suurimmat suklaanvalmistajat Suomessa: Fazer, Panda, Leaf ja Brunberg.

VAIHTOEHTO: ”Vaikka olenkin lähiruuan ystävä, joskus on valittava kahdesta pahasta se pienempi paha eli tuontitavara: reilun kaupan suklaa ja luomusuklaa”, sanoi Pallo Hallussa –ohjelman Juho. Esim. Reilun kaupan Cappuccino luomusuklaa 2,90 e/100 g tai Urtekramin Reilun kaupan luomu tryffelimaitosuklaa 2,90 e/100 g (Maailmankauppa Tasajako, Tampere). Sama tryffelisuklaa 2,50 e/100 g Urjalan K-Market Marissa ja Forssan Reformassa 3,25 e.

”Hyvä karkki maistuu oikeudenmukaiselta, ympäristöystävälliselta ja makealta. Hyvän karkin on valmistanut joko oikeasti suomalainen valmistaja tai Reilun Kaupan makeistehdas. Hyvän karkin raaka-aineita eivät kerää tai valmista lapset eivätkä orjat. Hyvän karkin kääreen voi helposti kierrättää (Huom! konvehtipakkausten roskat…). Erityisen hyvältä maistuu luomukarkki.” - Riikka Parviainen, Pallo Hallussa –ohjelman kyselyssä -

Tupakka
Tupakan viljely on ympäristölle kaikkein tuhoisinta; se vaatii paljon vettä, maa-alaa ja myrkkyjä, eikä tuota ravintoa kenellekään. Tupakkateollisuus ei aiheuta pelkästään turhia ihmisten kuolemia: yhtä lailla kärsivät myös tupakkayhtiöiden eläinkokeissa eläimet, jotka eivät koskaan omasta halustaan tupakkaa polttaisi. Kolme suurinta yhtiötä: Philip Morris, BAT-Rothmans, Japan Tobacco. Tupakkayhtiöt ovat aktiivisesti laajentaneet toimintaansa muille aloille esim. elintarviketeollisuuteen (kuten boikottilistalta näkyi!).