Vaikka sademetsien tuhoutuminen on yleisesti tulkittu huonoksi asiaksi, on Suomessa myynnissä paljon Kaakkois-Aasian sademetsäpuusta valmistettuja tuotteita. Ihmiset eivät vain osaa yhdistää puutarhakalusteita ja aidosti rikollista sademetsien hakkuuta. Valtaosa puusta hakataan laittomasti ja salakuljetetaan maailmanmarkkinoille; se on pahimmillaan järjestäytyneen rikollisuuden tukemista. Sademetsien hakkuut aiheuttavat myös:
- ekologisia ongelmia
trooppisista sademetsistä on ihmisen toiminnan seurauksena tuhoutunut yli puolet = eliölajien sukupuuttoaalto. Teolliset metsänhakkuut hävittävät
sademetsiä, vaikka kysymys ei aina olekaan ryöstöhakkuista tai avohakkuista; poimintahakkuissakin muu puusto vaurioituu
ja se edellyttää laajaa metsäautotieverkkoa
ja
- sosiaalisia ongelmia
alkuperäiskansat menettävät perinteiset elinkeinonsa ja asuinalueensa, lapsityövoiman käyttö on yleistä, työturvallisuus huono,
järjestäytyminen voi olla kiellettyä = hakkuita tehdäänkin poliisivartiossa...
Ympäristöjärjestöt tekivät yritysvertailun, joka löytyy sivuilta: www.maanystavat.fi/tropiikki/2006.
Selvitys on tehty kauppiaille suunnatun kyselyn ja tarkastuskäyntien perusteella. Vain 1 kauppias kieltäytyi vastaamasta kyselyyn (Starkki). Kaksi kauppiasta antoivat aluksi harhaanjohtavaa tietoa (Bauhaus ja Masku). Kauppiaiden vastuullisuus vaihtelee suuresti; sademetsäpuuta myy 14 kyselyn 24 kauppiaasta. Suurin sademetsäpuun myyjä on K-Rauta yhdessä Rautian kanssa - ainakin toistaiseksi. Kesko on tiedottanut aikovansa korjata tilanteen kaudelle 2007. Tällä hetkellä yhtiöiden käyttämä kapur ja tiikki tulevat sotilasjuntan hallitsemasta Burmasta ja Malesian sademetsistä. Järjestöt painottavat kauppiaiden roolia sademetsiä hävittävien tuotteiden kaupassa. Ongelmien ratkaisua ei voi sysätä yksin kuluttajien tai valtioiden niskaan.
"Sademetsien häviäminen on kaikkia suomalaisia koskettava ongelma. Sademetsäystävällinen kuluttaja jättää sademetsäpuun kaupan hyllylle.
Mikäli kauppias ei osaa kertoa kovapuusta valmistetun tuotteen oikeaa puulajia ja alkuperää, kannattaa tuote jättää ostamatta."
- Niko Humalisto, Luonto-Liiton tropiikkikkampanjan koordinaattori
KAUPPAKETJUJEN LUOKITUKSET
VIHREÄ LUOKKA: Sademetsäystävälliset kauppiaat.
Eivät myy sademetsäpuuta ja viljellyn puun kestävyydestä ympäristön ja ihmisten kannalta kannettu vastuuta;
vain FSC-sertifioitua puuta. Näissä liikkeissä asioidessa ei tarvitse huolehtia osallistumisesta sademetsien häviämiseen.
- Ikea, Sotka
KELTAINEN LUOKKA: Tropiikin viljelypuun kauppiaat.
Eivät myy sademetsäpuuta, mutta puuviljelmiltä (viljelymetsät hävittävät tieltään sademetsiä) tulevaa, FSC-sertifioimatonta
trooppista puuta on tarjolla. Näissä kaupoissa ei tarvitse huolehtia ostavansa puuta uhanalaisista sademetsistä,
mutta puuviljelmiin voi liittyä metsien raivaamista tai maakiistoja viljelmäyhtiöiden ja paikallisväestön välillä.
- Citymarket, Isku, JYSK, Multasormi, Planntagen, Prisma, Teesi, Vepsäläinen
PUNAINEN LUOKKA: Sademetsäpuun kauppiaat ja tietojen luovuttamisesta kieltäytyneet.
Sademetsäpuu on ympäristön kannalta selvästi huonoin vaihtoehto. Asioidessaan näissä liikkeissä sademetsäystävällisen
kuluttajan on syytä olla varuillaan ja tietoinen eri puulajeista ja niihin liittyvistä ongelmista.
- Anttila, Asko, Bauhaus, Etola, Euromarkeet, Kalustekauppa.com, K-Rauta, Masku, Rautia, Starkki, Stemma, Stockmann, Tasokaluste, Tokmanni
VAIHTOEHTOJA:
• Varmista tuotteen alkuperä: Mistä puusta valmistettu? Mistä se on tuotu? Onko se sertifioitu? Myyjän tulee tietää myymänsä tuote –
älä osta tietämättömältä myyjältä mitään! Kannattaa kuitenkin ottaa myös huomioon, että myyjät voivat valehdella
kalusteiden alkuperästä. Kuluttajalla on oikeus tietää!
• Suosi suomalaista ja muuta eurooppalaista puuta: mänty, saarni (sademetsät säästyvät ja kuljetusmatkat lyhenevät)
• Vähiten haitallisia tropiikin puista tehtyjä tuotteita ovat:
- rottingista valmistetut: rottinkia saadaan köynnösmaisten palmujen varresta, oikein toteutettuna ei metsä häiriinny
- FSC-sertifioidut: muuta tropiikin puuta parempi vaihtoehto. FSC-järjestelmäänkin liittyy merkittäviä ongelmia tropiikissa, mutta muut sertifikaatit
eivät takaa puutuotteiden kestävyyttä senkään vertaa ja niihin ei kannata luottaa ollenkaan
- muusta materiaalista valmistetut puutarhakalusteet
- itsetehdyt puutarhakalusteet: ohjekirjoja löytyy kirjastosta esim. Leif Qvist: Pihanikkari
(penkkejä, pöytiä), Alex Ward: Nikkaroi kotipihalle (puutarhapöytä, nojatuoli, pihasohva), Eino E.Suikkanen:
Penkki, koppi, pukki : rakennamme pihaan ja puutarhaan (pihapöydät ja –penkit, pihakeinu)
- käytetyt: ehkä kirppareilta tai kierrätyskeskuksista voisi kysellä
MERKEISTÄ
• Malesialainen MTCC: maan metsiä hakataan piittaamatta alkuperäisyhteisöistä tai luontoarvoista. Malesia on myös
maailman suurimpia laittoman puun salakuljettajia.
• ISO:n 9000- ja 14000 -sarjan ympäristösertifikaatit eivät kerro mitään yhtiön konkreettisesta toiminnasta metsässä.
• Joutsenmerkki ei myöskään takaa puutuotteen raaka-aineen hankinnan kestävyyttä (liittyy jalostusprosessin ympäristövaikutuksiin).
Voi suosia, jos ostaa muusta materiaalista kuin puusta tehtyjä tuotteita.
Termi "kovapuu" ei kerro puun alkuperästä MITÄÄN!
Tavallisimpia sademetsäpuita:
balau, kapur, keruing (tulee aina luonnonmetsistä), meranti, merbau (hidaskasvuinen, kärsii liikahakkuista), nyatoh, tiikki (teak) Burmasta.
Tavallisimmat viljellyt puut:
akaasia, eukalyptus kumipuu, tiikki Indonesiasta.
Trooppisiin puulajeihin voi törmätä muuallakin:
sisäkalusteet, työtasot, puulattiat (parketti), ikkunanpuitteet, ovet, soittimet, veneet
Kirjoitti: merja, avusti Satsa
Palaute: [email protected]