Mutta vähitellen se kaunis, puhdas ja hiljainen illuusio on romahtanut. Tästä se alkoi: meitä vastapäätä tien toisella puolella alettiin harventaa metsää. Siellä ei onneksi ollut kuin yksi mies, moottorisaha ja traktori, mutta jurinaa kuului silti aamusta iltaan. Kiitin tietysti onneani, että kysymys ei ollut avohakkuista. Näköalamme olisi ollut mennyttä. Mutta seuraavana kesänä hakkuut jatkuivat edellisen alueen vierestä ja nyt oli kyseessä avohakkuu. Isot metsäkoneet (nykyajan helvetinkoneet) jurnuttivat ja metelöivät koko viikonlopun – myös sunnuntaipäivän. Se oli vähän ennen juhannusta, onko silloin lintujen pesintäaika? Eikö laki ole vielä kieltänyt pesähakkuita?
Tämän tien varrelta, jolla me asumme, on hakattu puita aivan uskomattoman paljon tämän kahden ja puolen vuoden aikana, jonka täällä olemme asuneet. Hakkuita tehdään yötä päivää kesät talvet. Samoin isot tukkirekat ajavat edestakaisin vuorokaudet ympäriinsä. Greenpeacen sivuilla sanotaan, että Etelä-Suomen metsiä avohakataan jo yli 10 hehtaaria tunnissa – vuorokauden ympäri. Omalla kokemuksella voin sanoa sen olevan totta.
Voisiko joku kertoa minulle, mikä on avohakkuun idea? Seuraaavan kerran se on metsä meidän lastenlastemme aikana. Jos siihen istuttaa puita, siitä ei silloinkaan tule metsää vaan puupelto (joka on altis tuhoille). Työllisyyttä se ei voi parantaa: jos liikkeellä on 1 henkilö ja 1 iso metsäkone! Etelä-Suomen metsänhoito ei ole kestävällä pohjalla, vaikka muuta väitetäänkiin. Ihmiset eivät välttämättä huomaa asiaa, jos asuvat keskustassa. Tilanteen voi jokainen käydä itse tarkistamssa: kiertele ympäri kuntaasi mieluummin pieniä teitä pitkin, niin koko kauheus paljastuu. Avohakkuualue näyttää aivan ydintuhon jälkeiseltä maisemalta.
Nepalissa on säädetty laki: jos joku kaataa puita, tilalle on istutettava täsmälleen yhtä monta puuta. Tätä olisi hyvä soveltaa myös Suomeen, ennen kuin on liian myöhäistä. Myös ilmastonmuutosta saisi torjutuksi puita istuttamalla, koska puut sitovat hiilidioksidia. Metsien suojelu on jokaisen moraalinen ja eettinen velvoite tulevia sukupolvia kohtaan. Metsähallituksen pomoja ei vaan näytä kiinnostavan tulevat sukupolvet, eläimet tai ympäristö – siihen malliin metsää kaatuu jokapuolella. Vain raha on tärkeää ja se määrää kaiken. Mitä tehdään, kun metsät on loppu ja kaikki lajit kuolleet sukupuuttoon? Minne isot pomot silloin menevät rahojensa kanssa? Hautaan niitä kun ei kuitenkaan voi ottaa mukaansa…
Olen luullut, että ihmisten toivotaan enemmän muuttavan maalle. Maaseudun ei haluta autioituvan? Mutta jos tilanne täällä meilläpäin jatkuu samanlaisena, meidän on laitettava talomme myyntiin. Kukaan ei kestä katsella jatkuvaa luonnon tuhoamista.
- Ompelukerho: merja 2002 -Metsää ei voi kasvattaa kuin viljaa pellossa. Puupelto on altis tuhoille eikä tuota hakkuun jälkeen vuosikymmeniin. Tehokasvatetusta metsästä saadaan huonolaatuista puuta. Pyrkimys nopeaan kasvuun on virhe: typpilannoitus nopeuttaa puun kasvua jolloin myrsky- ja tuholaisalttius kasvavat.
1920-luvun alussa 2/3 Suomen metsistä oli hakkuilta joko kokonaan tai lähes kokonaan säästyneitä. 30 vuotta myöhemmin metsien tila vastasi vielä kohtalaisen hyvin luonnonvaraista kehitystä, mutta 1980-luvulla metsät oli jo kertaalleen raivattu ja alaharvennettu.
Suomi muuttui uskomattoman nopeasti puupeltojen maaksi. Tehometsätalous tuli Suomeen sotien jälkeen Keski-Euroopasta, missä luontaiset metsät oli muutettu puupelloiksi jo aika päiviä sitten. Tänään avohakatuilla alueella humisee metsä seuraavan kerran vasta lastenlastemme aikaan.
Palatkaamme soveltaen aikaan, jolloin omistaja haki puun metsästä tien viereen ja metsä pysyi metsänä, eläimineen ja kasveineen.
Vaihtoehto: LuomuMETSÄNhoito
tarkoittaa erirakenteista sekametsää ja sen hoitoa. Asiaa edistää Ekometsätalouden liitto. Luomumetsänhoidon idea on, että metsän rakenne säilyy luonnonmetsää vastaavana hakkuiden jälkeenkin. Siksi ei avohakkuita eikä alaharvennusta tehdä. Ekometsätalouden liitto suosittelee, että puunkorjuussa käytetään kevyitä ja halpoja ratkaisuja: maataloustraktori (jossa on hydraulinen nosturi) tai hevonen. Hakkuut olisi järkevää tehdä talvella, ettei vaurioiteta puiden juuria ja päästetä lahoa valloilleen.
Lähde: Suomen Luonto 1/01, Forssan lehti