”Olen kotoisin etelärannikolta, missä meri on suolainen ja lämmin ja vuoksiaallot huuhtelevat hiekkadyynejä. Elin siellä onnellisena perheeni ja ystävieni parissa (…) Mutta aikaa myöten ihminen kävi yhä tunkeilevammaksi. Se ei tyytynyt enää metsästämään meitä, vaan se rakensi kotirannoillemme tehtaansa ja voimalansa (…) Minä aloin kadehtia ihmistä. Ajattelin: koska en voi olla rauhassa eläin, ollaan sitten ihmisiä.”
Näin kertoo kahdeksannen kerroksen herra Hyyryläinen, joka ei olekaan ihminen, vaan naamioitunut pelikaani. Vain pieni Emil näkee totuuden. Pelikaani ja Emil ystävystyvät; Emil opettaa pelikaanin lukemaan ja näkee sen rakastuvan ihmisten kulttuuriin. Mutta mahtaako pelikaanista koskaan tulla ihmistä?
Krohnin kirja kertoo unelmista, oppimisesta, ilosta ja pettymyksistäkin. Se käsittelee eläimen ja ihmisen välistä suhdetta ja ystävyyttä yli rajojen. Lyhyt romaani sopii kaikenikäisille ja sopii yhtä hyvin ajatuksen virkistäjäksi kuumana hellepäivänä kuin tv:n tilalle syksyn viiletessä.
Leena Krohn: Ihmisen vaatteissa. (Tammi, 1976.)
Hieman haastavampaa luettavaa tarjoaa Christa Wichterichin kirja, joka on kattava ja kaunistelematon raportti naisista, joitten elämää globalisaatio on muuttanut –eikä aina parempaan suuntaan.
Naisen ja miehen asema maailmanmarkkinoilla on hyvin erilainen. Miehet nähdään edelleen perheen elättäjinä, naisten osana on palkaton työ kotona tai huonolla palkalla ”kutsumusammatissa.” Sukupuolten epätasa-arvosta hyötyvät sekä markkinat että valtiot. Halpa naistyövoima on monessa köyhässä maassa ollut vientiteollisuuden kehittymisen elinehto jakasvavat sosiaalimenot saadaan kuriin siirtämällä vastuu valtiolta naisille, koteihin.
Wichterich selvittää järjestelmällisesti, kuinka globaali kehitys vaikuttaa naisten elämäntapaan ja heidän tapaansa tehdä työtä, sekä sen naisille tarjoamia tulevaisuudennäkymiä. Myös miehille sopivaa luettavaa!
Wichterich, Christa: Globalisoitu nainen (Like Kustannus, 2002)
Markkinoinnin vaikutusta nuoriin selvittää puolestaan Alissa Quart kirjassaan Brändätyt. Hän on kerännyt paljon sekä numerotietoa että nuorten omia kertomuksia ja saanut aikaan haastavan ja hauskankin teoksen.
Quart kertoo kaupallisuuskriittisesti nyt 10-25 -vuotiaiden sukupolvesta, joka on tottunut kulutuskeskeiseen ja bränditietoiseen elämäntapaan jo päiväkodissa. Hän kuvaa myös nuoria, jotka vastustavat ylikaupallisuutta ja brändien valtaa boikotoimalla merkkejä ja järjestäytymällä kuluttajaliikkeeksi suuria merkkituoteyhtiöitä vastaan.
Vaikka Quart selvittääkin vain amerikkalaisten nuorten kertakaikkista brändäytymistä (eli merkkituotteistamista), voi se olla todellisuutta pian Suomessakin. Ovathan meilläkin nyt alle 10-vuotiaat lapset kasvaneet McDonald´s -maailmaan, jossa jokaisen aterian mukana tulee muovinen lelu, joka vain sat-tuu olemaan hahmo juuri markkinoille tulevasta lastenelokuvasta. Tarpeellista luettavaa vanhemmille, nuorten parissa työskenteleville sekä kaikille kaupallistumisesta kiinnostuneille.
Quart, Alissa: Brändätyt –ostetaan ja myydään nuoria (Like Kustannus, 2003)