Elämälle kiitos,
-sain siltä paljon,
sain syntymän ihmeen,
emon pehmeän kyljen,
sain silmäni kirkkaat ja
kiiltävän turkin,
pontevan hännän,
käpälät kauniit,
kun niillä kuljen
omat polkuni kaikki.
Elämälle kiitos
-sain siltä paljon
sain lämpimän sylin ja
lempeän katseen.
Sain kermaisen maidon,
heiluvan heinän, kesäiset päivät,
yön vaalean hehkun
laiturin päästä,
kun sitä katson
Elämälle kiitos
-sain siltä paljon
sain tummuvat illat ja
itkevän sateen
sain kulkea yksin,
ei käskenyt kukaan
ei pyytänyt sisään,
ei kutsunut käymään
kodikseni sain korpimetsän
Elämälle kiitos
-sain siltä paljon
sain pakkasen viiman ja
kirpeät aamut.
Sain vuotavat silmät ja
takkuisen turkin.
Sain vielä hiiren-
noin viikko sitten.
Julmuuden tunnen ja
nyt sitä kiitän.
Elämälle kiitos
-sain siltä paljon
sain pimeän loukon ja
kohmeisen kuopan.
Sain taivaalta peitteen,
pehmoisen puhtaan
se turkkini aivan jo
valkeaks' muuttaa
sain syvän rauhan enkä
muuta kaipaa.
Kirjoittanut Anniina Ylitalo