Viljele itse luonnonmukaisesti: tiedät, että torjunta-aineita (myrkkyjä) ei ole käytetty!
Osta paikallisia sesonkituotteita: suosi torikauppaa.
Tue viljelykasvien monimuotoisuuden säilymistä: jos hankit maatiaiskasvien siemeniä, voit edesauttaa arvokkaiden
vanhojen lajikkeiden säilymistä. Paikallisiin oloihin sopeutuneet kannat tuottavat hyvän ja maukkaan sadon. (Maatiainen
ry 09-477 5331, Isoäidin kasvit Ky 09-728 7279)
Varastoi sato luonnonmukaisesti: rakenna maakellari, jos omistat oman pihan. Kellariin voit ostaa koko talven perunat ja
juurekset kerralla parhaaseen satoaikaan, jolloin säästät rahaa.
Kuivata ja hapata mahdollisimman paljon. Pakastamiseen kuluu paljon sähköä.
Rohkaise suosikkikauppaasi tekemään osuutensa: kysy lähialueiden tuotteita!
Kokonainen luomuohrasuurimo on kotimainen kuitupitoisempi vaihtoehto riisille!
Marjastus ja sienestys
= ympäristöystävällisin mahdollinen tapa hankkia syötävää! Samaan aikaan kun Suomeen tuodaan kiihtyvällä vauhdilla ulkomaisia
elintarvikkeita, 90 % omasta sienisadostamme mätänee maamme metsiin.
yhdistää luonnossa liikkumisen, makuelämykset ja ilmaisen saaliin
kasvavat omia aikojaan metsässä: vältytään kaikilta niiltä ympäristörasituksilta, jotka tavanomaisessa kasvinviljelyssä
ja lihan-, munan tai maidontuotannossa kuuluvat kuvaan
ei tarvita muulta luonnolta peltopinta-alaa viljelyyn
ei huolta ympäristöön levittäytyvistä myrkyistä
vältytään myös kuljetuksen ja varastoinnin aiheuttamalta energiankulutukselta (vertaa: banaanien rahtaaminen maapallon
toiselta puolelta)
Omena
Suomeen tuodaan vuosittain n. 50 miljoonaa kiloa omenoita. Kotimaisia omenoita on kaupan noin 3 miljoonaa kiloa. Kuinka voi
olla kannattavaa rahdata omenoita Yhdysvalloista, Argentiinasta tai Ranskasta Suomeen, kun samaa tavaraa kasvaa kotimaassakin?
Kotimaisissa omenoissa ei käytetä säilöntäaineita, pintakäsittelyaineita ja torjunta-aineitakin vähemmän. Niinpä suomalaisia
omenoita saa syödä kuorineen, mikä on suositeltavaa: terveelliset flavonoidit ja vitamiinit ovat aivan kuoren alla
Lähteet: Lemmikit & eläinmaailma 8-9/00, Voima 7/00, Eklington & Haines: Pallo hallussa Vihreän elämän opas
Lähiruoka
Julkaistu numerossa 8
Lähiruokaa on kaikki sillä alueella kasvanut ruoka, minkä voin nähdä oman kyläkirkon tornista. Eli lähiruoka tuotetaan
oman asuinpaikan lähellä.
läyttää oman alueen raaka-aineita edistäen alueen taloutta ja työllisyyttä
tuotannossa käytetään kestäviä menetelmiä kaikissa vaiheissa raaka-aineen tuotannosta kuljetukseen ja kauppaan
ruoka tuotetaan ympäristöä kunnioittavalla tavalla ja luonnonvaroja säästäen
ylipakkaamista ja turhia kuljetuksia vältetään
suosii vuodenaikojen sesonkeja ja hyödyntää alueellista ruokaperinnettä
ruoan tuottaja tunnetaan tai ainakin tuottaja on helppo saada selville
ruoka on tuoretta ja lisäaineita tarvitaan vähemmän, koska pitkiä kuljetusmatkoja ja säilyvyysaikoja ei tarvita
antaa työtä alueen ihmisille ja näin myös pienemmät paikkakunnat (ja maaseutu) pysyvät asuttuina
kuormittaa vähemmän ympäristöä, koska tuotteita ei tarvitse pakata kestämään monien päivien kuljetusmatkoja
voi poiketa myönteisesti massatuotteista myös laadultaan ja maultaan
perinteisesti lähiruoka myydään toreilla, myyjäisissä, suoramyyntihalleissa, messuilla, markkinoilla, ruokapiireissä
tai kasvatetaan itse omalla kasvimaalla
Kaikkia elintarvikkeita ei voida valmistaa lähellä, mutta voimme valita lähellä tuotetun tai ainakin suomalaisen tuotteen
aina silloin kun se on mahdollista. Meillä kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa lähiruoan tarjonnan lisääntymiseen.
Lähteet: Emäntälehti 1/01, Köytyisikö lähempää - tietoa lähiruoasta (Marttaliitto)
"Polly oli viljellyt kasvimaallaan kaiken orgaanisesti jo usean vuoden ajan. Se tuli halvaksi kun lannoitteet valmistuivat
omassa kompostissa."
"-Ennen olimme terveitä, mutta nyt olemme tuon tuosta sairaita. Se johtuu niistä lannoitteista.
-Aivan, ennen tiesimme mitä söimme, nyt emme tiedä ja olemme aina sairaita."
Soma Rytkönen: Se kerrottiin nuotiolla: elämää zimbabwelaisessa kylässä