Huono koulutus- ja hygieniataso sekä yksipuolinen ruoka ja likainen vesi lisäävät sairastuvuutta kehitysmaissa. Kun yleiset elinolosuhteet
ovat huonot, valtioiden pitää tehdä valintoja esim. rakennetaanko sairaala vai vesijohtojärjestelmä. Useista köyhistä
maista puuttuu sosiaalihuolto kokonaan ja erot terveydenhuollossa eri alueiden, esim. kaupungin ja maaseudun välillä ovat huimat.
Taloudellisen voiton tavoitteluun perustuvissa terveydenhuoltojärjestelmissä huono-osaisten tarpeet jäävät väistämättä liian
vähälle huomiolle. Vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että monikansallisten lääkeyhtiöiden vuosina 1975-1997
markkinoille tuomista yhteensä 1223 lääkkeestä vain 13 oli tarkoitettu trooppisten tautien hoitoon.
Tartuntatautiten hoitoon ei kehitetä tarvittavisa uusia lääkkeitä. Yhtiöiden arvion mukaan niille ei ole tarpeeksi ostovoimaisia
asiakkaita. Samaan aikaan esimerkiksi liikalihavuuden, kaljuuntumisen, ihon ryppyjen ja impotenssin hoitoon käytetään
miljardeilla dollareilla lääkkeitä
Vuonna 2000 maailmassa myydyistä lääkkeistä vain n. 10 % myytiin kehitysmaissa, joissa asuu 80 % maailman ihmisistä. Osaksi
tämä johtuu siitä, että rikkailla teollisuusmailla on varaa ostaa, osaksi siitä, että teollisuusmaiden elämäntavat johtavat
kalliisti hoidettaviin sairauksiin.
Useissa kehitysmaissa ongelmana on, ettei lääkkeiden valmistusta, jakelua ja markkinointia valvota. Tällöin lääkkeiden
laatua ja turvallisuutta ei voida taata
=lääkeväärennökset yleisiä!
valmisteessa ei ole ollenkaan vaikuttavaa ainetta
valmisteessa liian vähän vaikuttavaa ainetta
valmisteessa on aivan eri vaikuttavaa ainetta, mitä siinä väitetään olevan
=tehottomia tai vaarallisia lääkkeitä markkinoidaan vääriin tarkoituksiin!
"aivoja stimuloivat" lääkkeet vat yleisiä. Yleensä ne sisältävät vitamiineja ja joitain epäilyttäviä "tehoaineita"
esim. lasten kasvua parantamaan on markkinoitu anabolisia steroideja = erittäin vaarallista! Lisäksi köyhän perheen
rahat menevät tähän lääkkeeseen eivätkä ruokaan tai koulutukseen
monia lääkkeitä, jotka on vedetty markkinoilta teollisuusmaissa markkinoidaan yhä kehitysmaissa
Uudet lääkkeet ovat kalliita
Niin kehitys- kuin teollisuusmaissakin lääkkeille vastustuskykisten mikrobien määrä kasvaa. Käytettävissä olevien antibioottien
joukko harvenee ja käy samalla kalliimmaksi. Esim. tuberkuloosista on kehittynyt monelle lääkkeelle vastustuskykyinen
muoto ja tämän takia hoidossa on nyt käytettävä 20 dollarin hintaisen lääkkeen sijasta sata kertaa kalliimpia lääkkeitä
AIDS-lääkkeet maksavat 300-600 dollaria henkeä kohden vuodessa, mutta 30 maassa lääkebudjetti henkeä kohden
vuodessa on alle 2 dollaria.
Lähteet:
Maailman tila 2002
Kehitysmaiden lääkehuolto -kurssin luentomateriaali
Kirjoittaneet: Sini ja Maiju